maanantai 26. marraskuuta 2012

Illallinen



 




Hollantilainen Herman Koch on kirjoittanut kirjassaan Illallinen (Het diner 2009, suom. 2012) perhetragediasta, johon liittyy mielenterveysongelmia ja sen seurauksena ongelmakäyttäytymistä ja väkivaltaa.

Kirjan kertojaminä on entinen historianopettaja Paul, joka on menossa vaimonsa Clairen, veljensä ja tämän vaimon kanssa illalliselle kalliiseen ravintolaan. Paulin veli on kuuluisa poliitikko ja käyttäytyy sen mukaisesti, suurieleisesti ja tuntien kaikki, myös ravintolan omistajan, mikä ärsyttää Paulia suunnattomasti. He kokoontuivat illalliselle puhumaan teini-ikäisistä pojistaan, jotka ovat hyvin käyttäytyviä ja kohteliaita hyvien perheiden poikia, mutta jotka nyt ovat siirtyneet väkivallan poluille, rikollisiksi. Pojat eivät ole vielä jääneet kiinni tekosistaan, joka on vain ajan kysymys, mutta vanhemmat tietävät heidän väkivallanteoistaan.

Illallisen aikana Paul muistelee aikaisempia välienselvittelyjään mm. veljensä kanssa. Pikkuhiljaa tarinan edetessä lukijalle selviää Paulin oma tarina mielenterveyspotilaana, joka ei juuri piittaa itsensä hoitamisesta ja jonka mielipiteet elämästä, arvoista ja laista sekä moraalisesta käyttäytymisestä eivät ole samanlaiset kuin muilla. Valitettavasti hänen vaimonsa on samaa mieltä Paulin kanssa, eli he ovat mm. rasisteja ja hyväksyvät rikollisuuden, kun se ajaa heidän etujaan ja heidän poikansa etuja. Paul ja Claire ovat kasvattaneet pojastaan rikollisen, suorastaan kannustavat häntä siihen hienovaraisesti ja suvaiten. Ilmeisesti poika on myös perinyt isänsä mielenterveysongelmat.

Koch kertoo tarinassaan nykyajan valkoihoisista vallanpitäjistä, joille on suvaittu väkivalta huono-osaisia, köyhiä, etnisesti erilaisia ja ketä tahansa kohtaan. Kirjallaan Koch haluaa avata lukijoiden silmät sille, että väkivalta asuu meissä kaikissa, huolimatta siitä, että on hyvistä oloista, rakastettu ja saanut hyvän koulutuksen. Tähän päivään asti on toitotettu, että väkivalta kasvattaa väkivaltaa, mutta vanhempien rakkauskin voi kirjan perusteella kasvattaa väkivaltaa, kun vanhempien omat asenteet väkivaltaa ja rikollisuutta kohtaan ovat otolliset. Paulin poika sai lapsuutensa aikana todistaa useamman kerran oman isänsä väkivallan teot, joilla isä osoitti pojalleen sen olevan sallittua.

Erikoinen tarina, joka sai karvani nousemaan pystyyn. ***

Herman Koch, Illallinen
suom. Sanna van Leeuwen
Siltala 2012
Het diner 2009

2 kommenttia:

  1. Valitettavassti tämä 'karvankohottaja' menee minulla kuumaan ryhmään;-)

    (Onko blogisi nimi kirjanainen, joka lukee blogin osoiterivillä vai Kirjasähkökäyrä, joka on bannerissa?)

    VastaaPoista
  2. Kirjan juonihan on todella erikoinen ja teksti on taitavaa kynänkäyttöä, mutta mutta...ehkäpä kirjan kertojaminä sai minut imaisemaan itseensä ja ajatusmaailmaansa liian tehokkaasti, jota en missään nimessä halua...en siis halua kuulua valkoisiin vallanpitäjiin.

    Mai

    ps. blogi on Kirjasähkökäyrä, olin ajatellut Kirjanaista, mutta se oli jo varattu...

    VastaaPoista