sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Teemestarin kirja








Vihdoinkin sain käsiini Emmi Itärannan Teemestarin kirjan (2012), joka voitti 2011 Teoksen scifi- ja fantasiaromaanikilpailun. Kirja oli todella mukaansatempaava huolimatta alun hieman jähmettyneestä tunnelmasta, mutta oudot tapahtumat alkoivat lopulta vilahtaa silmissäni ja tulevaisuuden skenaariot hahmottuivat samalla, kun kirjan päähenkilö, nuori Noria, valmistautui suorittamaan teemestarin opintonsa valmiiksi.

Norian suvussa on useita sukupolvia valmistunut teemestareita, mutta nyt on hieman ongelmallisempaa, kun hän on tyttö, voiko tyttö olla teemestari sääntöjen mukaisesti, uskomatonta että tulevaisuudessa sukupuolella on vielä merkitystä ammatinvalinnassa. Teemestarin tehtäviin on aikojen alusta asti sisältynyt veden varjeleminen ja vesilähteen salaaminen, mutta tulevaisuudessa, jossa kirjan tapahtumat tapahtuvat, makeasta vedestä on pula, armeija on ottanut lähteet ja veden säännöstelyn hallintaansa.

Kirjan pääteema on siis vesi ja sen puuttumisesta johtuvat ongelmat, sairaudet ja hygienian puuttuminen ja köyhyys. Vesi on raha, jonka avulla käydään kauppaa, tosin Noria maksaa myös rahalla helivaunusta. Se, jolla on makeaa vettä, on rikas ja hänellä on valta. Noria jää isänsä kuoltua yksin ja ei tiedä eikä osaa suojella vettä oikein, joten ongelmia on runsaasti. Lisäksi olisin toivonut hieman enemmän keksintöjä, joita tulevaisuudessa käytetään normaalissa arkielämässä. Nyt voi jo ostaa kaupoista pesukoneita, jotka pesevät vaatteet höyryllä, joten vedenkulutus on niissä tosi pientä.

Toinen teema on kiinalaisten maailmanvalloitus, jonka seurauksena kaikki alueet kuuluvat Kiinalle. Hiukan jäi vaivaamaan, kun kirjassa ei mainittu mitä kieltä Noria perheineen ja ympärillä asuvat ihmiset puhuivat, oliko maailmanlaajuinen puhekieli jo kiinankieli. Noria luki vanhojen mestareiden kirjoittamia kirjoja sujuvasti, joten luultavasti kiinalaisten maailmanvalloitus oli tapahtunut jo ennen sitä.

Teemestarin kirja sisältää kaksi toisistaan poikkeavaa sisältöä, joista toinen on aikojen alusta muuttumattomana säilynyt traditio teemestarin tehtävistä ja toinen on uhkakuvat tulevaisuuden ekokatastrofista, joka kirjassa on jo jatkunut pitkään. Uhkakuvat ovat toivottomia, mutta hieman toivon pilkahduksia uhkiin tuovat Norian ja ystävänsä löytämät tutkijoiden tallentamat tiedot tutkimusmatkoiltaan, jotka lukijat voivat lukea kirjasta. Itärannan Teemestarin kirja on todella vaikuttava teos tulevaisuuden Suomesta, mutta toivon, että tulevaisuus on jotain muuta, kuin mitä se kirjan mielikuvituksellisessa pelottavuudessaan on, siitä huolimatta suosittelen kirjaa kaikille lukijoille. *****

3 kommenttia:

  1. Teemestarin kirja on saanut julkaisuoikeudet englanninkielisiin maihin. Kirjailija itse on kirjoittanut kirjan englanninkielisen version Kentin yliopistossa luovan kirjoittamisen opinnoissa.
    Kirja on saanut Kalevi Jäntti-palkinnon.

    VastaaPoista
  2. Kuvaus voisi yhtä hyvin olla realimaailmasta; tällaisessa mailmassa eletään jo nyt Lähi-Idässä, jossa vesivarat ovat todella vähissä ja vesi=valta. Veden hallinnasta (=elämisen edellytyksestä) taistellaan ja kuinkans muuten... vanhoihin perinteisiin verhotuin oikeutuksin.

    Vesialan ihmisten piirissä on jo pitkään oltu tuskallisen tietoisia siitä, että vesi tulee olemaan maailman seuraavan ison välienselvittelyn syy, kyse on nyt vain... milloin ja missä. Kun aikaperspektiivi pitenee alkaa ihminen sokeutua sille, mitä hänen ympärillään oikasti on tapahtumassa. Tästä voisi kertoa esimerkkinä sen tavan, jolla suuryhtiöt kautta mailman pyrkivät hallitsemaan tätä tulevaisuuden kutakaivosta. Katsokaa TV:n mainoksia toinen tositaan ihmeellisemmistä pullovesistä niin ei tarvitse olla suuri selvänäkijä, kun voi ymmärtää mikä on seuraava vaihe. Kun ihmiset on saatu vieraannutettua luonnollosta tältäkin osin (maitohan jo nyt tulee kaupan hyllystä eikä lehmästä), voidaankin aloittaa rahastus.

    Tuntuu pahalta, miten oikeassa kirjoittaja on omassa ennustuksessaan. Kannattaisi tulla sitä ennen järkiinsä ja lukea kirja, jottei oikeasti mentäisi tekemään jotain näin älytöntä.

    VastaaPoista
  3. Olet oikeassa siinä, että vettä saa tänä päivänä jo vaikka minkälaisessa muodossa kaupoista ja hinta on hurja. Aivopesu vesimarkkinoilla on alkanut. Esim. Reinin vesi juodaan seitsemän kertaa ennen kuin se päätyy mereen...tästä voidaan laskea, kuinka kallista vettä ihmiset juovat ja kuinka moneen kertaan he ovat sen maksaneet eri vedenkäyttömaksuineen ja vielä kalliimmilla pullovesillä.
    Madeiralla kerätään vuorilta tuleva makea vesi, joka on heidän ainoa makea vesi.
    Onneksi Suomessa on hyviä raakavesilähteitä, mutta ihmisten toiminta pilaa toisinaan nämä vesivarannot ja seuraukset ovat tuhoisat kuten Nokialla vuonna 2007.

    VastaaPoista