keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Johanna Laitila: Lilium regale


Hän oli ylittänyt sen rajan, jolloin ei enää vain tuntenut itseään vanhaksi, hän oli vanha. Vaikka hän oli antanut varkain orastavan vanhuuden suorastaan syleillä itseään, ottanut sen lähelleen, nyt hän tajusi, että se oli petollinen rakastaja, joka saman katon alle muuton ja papin aamenen jälkeen muutti kasvojaan, eikä tarjonnutkaan enää lohtua, ei silittänyt eikä puhunut hellästi, vaan käänsi selkänsä ja teki julmuuksia yhteisessä kodissa, muilta piilossa.

Johanna Laitilan esikoisteos Lilium regale kertoo Elsestä ja hänen salatusta seksuaalisuudestaan, joka ilmi tullessa olisi ollut rikos ja häpeällinen asia. Else rakasti naisia. Else rakastui ensimmäisen kerran ollessaan Ruotsissa toisen maailmansodan aikaan. Hänen sydämensä vei Inga. Sitten tuli ilmoitus, että Suomeen oli turvallista palata. Nuoresta rakkaudesta jäi Elselle raastava sydänsuru.

Irina katsoi Elseä, punoi katseellaan punaisen köyden ja sitoi sen Elsen ranteille, solmi sen selän pohjaan ja kietoi reisiä pitkin alas nilkkoihin, jotka jäivät punoittamaan hiertävän köyden alla.

Else sai kuitenkin muuta ajateltavaa uudessa piikomispaikassa, sillä talon rouva kiersi häntä kuin kissa kuumaa puuroa. Elsen olot kotona eivät olleet kaksiset, sillä he olivat sisarustensa kanssa melkein orpoja. Äiti ei kyennyt heistä huolehtimaan ja mummo oli liian vanha ja väsynyt. Ainoa, joka kykenisi heistä huolehtimaan, oli äidin veli Urho, mutta viina vei miehestä kaiken kunniallisuuden. Mummo ja tytöt saivat pelätä Urhon väkivaltaa ja viinanpirun turruttamaa vihaa aina, kun hän oli paikalla.

Viikoiksi jäi päähän tinnittämään mummon ääni, joka tuli kumeana veden pinnan päältä, painajaisen läpi, son ollu kovissa paikoissa, se pittää ymmärtää.

Lilium regalen tapahtumat sijoittuivat toisen maailmansodan aikaiseen Lappiin. Kirjailija on kotoisin Rovaniemeltä, joten miljöö on hänelle tuttu. Kirjassaan Johanna Laitila kirjoittaa runollista tekstiä, joka satuttaa ja koskettaa, melkein hengitys salpautuu lukiessa. Lilium regale on kunnianhimoinen esikoisteos, joka tekee kunniaa nimeään myöten komealle Kuningasliljalle.

Johanna Laitila, Lilium Regale
Gummerus 2019
s. 347

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 4, 6, 7, 11, 14, 18, 25, 29, 40, 49

Leena Lumin bloggaus kirjasta.

4 kommenttia:

  1. Hyvänen aika sentään, miten oivaltavasti olet valinnut sitaatit♥ Tuo alkukin salpaa henekeä, mutta etenkin tämä: "Irina katsoi Elseä, punoi katseellaan punaisen köyden ja sitoi sen Elsen ranteille, solmi sen selän pohjaan ja kietoi reisiä pitkin alas nilkkoihin, jotka jäivät punoittamaan hiertävän köyden alla." Mieti miten vähän meillä on kuvattu naisten välistä rakkautta ja etenkin tällä tavalla, ihan kuin esileikkiä tämäkin. Kaunista!

    Olen tälle kirjalle myyty ja ilahdun, että sinäkin♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena <3
      Kirjan teksti oli niin upeaa, että sitä olisi voinut lainata joka sivulta. Olen samaa mieltä, että Laitila kirjoittaa kaunista tekstiä, mutta myös raastavaa ja rujoa tasapainottamaan tarinaa.

      Poista
  2. Lilium regale kuuluu kevään lukulistalleni, olen kuullut tästä niin paljon hyviä arvioita, että odotukset ovat korkealla!

    Mukavan viikonvaihteen toivotus! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja toivottavasti myös sinun viikonvaihteesi on mukava <3

      Luin kirjasta hyviä bloggauksia, joten olin iloinen, kun se oli kirjaston hyllyllä valmiina lainattavaksi. Kirjan runollinen teksti ja vahva tunnelataus yllättivät minut.

      Poista