Maria Vaara: Toinen hengitys

Kuivaa leipää, kuivaa leipää. Rinkilöitä ja piparkakkuja. Seisoin tienristillä ja kumpikin lintu lauloi yhtä kovasti. Mitä korva kuulisi, mitä jalka valitsisi? Vanha huivipää nainen ei nyt vahdannutkaan ojanvierustalla. Sen olisi pitänyt, minua olisi pitänyt varoittaa ajoissa.

Tällä kertaa äiti oli mykkä.

Maria Vaara (1931-1992) kirjoitti omaelämäkerrallisessa Toinen hengitys teoksessa suhteestaan Marttiin. Skitsofreniaa sairastanut kirjailija oli tuttu potilas Oulun piirimielisairaalassa, jossa hän oli tutustunut Marttiin. Kirjailija rakasti terapeuttiaan Juhania, mutta tiesi suhteen olevan vain haaveilua ilman sen johtamista mihinkään. Pitkään vain neljän lapsensa kanssa elänyt kirjailija kaipasi elämäänsä vierellä hengittäjää ja arkielämän haasteiden jakajaa. Suhde samalla tapaa kroonisesti  sairastavan kanssa ei kuulostanut romanttiselta, mutta kirjailija oli valmis yrittämään seurustelua ja yhteiseloa, vaikka omat lapset olivat suhdetta vastaan.

Martti se oli, Martti, jolle tällä hetkellä tuntui olevan helppoa ja huoletonta.  Tiesin kyllä, miksi. Martilla ja minulla oli samat avaimet petolliseen hyvänolontunteeseen: Riittävän monta pilleriä.

Suhde etenee ja Martti muuttaa lopulta Marian ja hänen lastensa kotiin asumaan. Maria luuli saavansa rinnalleen arkielämän paineita vähentävän kumppanin, mutta toisin kävi. Pillerihuuma kävi kovana ja lopulta määränpää oli sama kuin usein ennekin, mahahuuhtelu ja lähtö piirimielisairaalaan. Tämä reissu muutti kuitenkin Mariaa monessa mielessä erilaiseksi. Hän huomasi kaipaavansa omaa aikaa, aikaa kirjoittaa.

Sinä aamuna herätessäni ja Martin vielä seistessä oven ulkopuolella rakentelin silmänräpäyksessä itselleni maailman, jota ei ollut. Rakensin sen pitkäksi aikaa ja paljon myöhemmin, vähän myöhemmin se särkyi. Sen särkyminen oli haavoittavia lasinsirpaleita ja kipuohdakkeita. Tarvitsin valheen voidakseni kokea onnellisuuden, sen, jota luulin onnellisuudeksi. En tiennyt silloin sitä, halusin vain uskoa sen koko ajan. En tiennyt, oliko olemassa toisenlaista onnellisuutta, johon ei tarvittu valhetta ja itsepetosta. En tiennyt mitään.

Toinen hengitys on raadollinen romanssi, jonka molemmat osapuolet olivat psyykkisesti sairaita. Martti oli tottunut huolehtimaan vain itsestään, mutta Maria huolehti myös lapsistaan velkataakat niskassa, koska sairaana ei pystynyt työelämään. Kirjailija toimi opettajana ja kirjastonhoitajana. Vaaran kirja Toinen hengitys oli matka mielisairaassa maailmassa, arkielämän paineissa, yksinhuoltajuudessa ja selviämistaistelussa päivästä toiseen.

Maria Vaara, Toinen hengitys

Gummerus 1976 toinen painos

s. 234

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan  6. Rakkausromaani ja kohtaan 40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia

Kirja on oman kirjahyllyn aarre