Mutta yhä edelleen on myös hetkiä, joina tarvitsen sinua. Ja Kastanjaa. Öitä kuten tämä, kun ikävä on kipu, ihon alle asettunut. Näinä hetkinä ajattelen lasta varjossa huovan päällä, juuri nukahtamaisillaan. Hiekkarannalla, laiturilla, niityllä tuuli tukassaan. Ajattelen sinua, kuiskaamassa korvaani: tältä sinä tunnut. Vedän sisääni tuoksuasi, iholleni asettunutta.
Meri Valkaman teoksen, Sinun, Margot, kansikuvassa on kastanjoita. Kastanja kypsyy piikikkään kuoren alla. Samaa piikikkyyttä löytyi kirjan päähenkilöstä Viljasta, joka vietti lapsuutensa ensimmäisiä vuosia Itä-Berliinissä. Eräs henkilö kutsui häntä kirjeissään Kastanjaksi. Vilja oli löytänyt kirjeet isänsä jäämistöstä. Kirjeiden mukana alkoi matka menneisyyteen ja omaan identiteettiin, joka oli ollut pitkään rikkinäinen. Elämästä puuttui tärkeä ihminen. Mutta kuka oli kirjeiden allekirjoittaja, Margot?
Raivo kupli ihon alla, ja Rosa tiesi, että jos ei nyt tekisi kaikkeaan hillitäkseen itseään, riita äityisi kovaääniseksi huutamiseksi, joka herättäisi lapset - ja juuri sitä hän ei nyt haluaisi.
Viljan vanhemmat, Rosa ja Markus, muuttivat Itä-Berliiniin 1980-luvun alussa. Itä-Berliini oli muurien ympäröimä, mutta elämä oli suhteellisen normaalia sen kaltaisissa oloissa, missä milloin tahansa joku voisi ilmiantaa sinut, ja joutuisit vankilaan ja kenties sinut tapettaisiin siellä. Ihmiset halusivat vapaaksi muureista ja matkustuskielloista ym. elämää rajoittavista tekijöistä, mutta oli tietysti heitäkin, jotka halusivat pitää kaiken ennallaan.
Markus oli toimittaja, joka kirjoitti Itä-Saksan eli DDR:n oloista. Hän tapasi henkilön, josta tuli hänelle hyvin läheinen vuosiksi. Rosa hoiti kotona lapsiaan. Hän aavisti ikävyyksiä, mutta kesti kauan, ennen kuin hänelle valkeni lopullinen totuus Markuksen kaksoiselämästä.
Meri Valkaman teoksen Sinun, Margot tapahtumat sijoittuivat pääosin 1980-luvun Itä-Berliiniin. Kirja toi esille noita poliittisesti kuohuvia vuosia erään rakkauskertomuksen taustamiljöönä. Tuo rakkaustarina aiheutti ikävän perhetragedian, jonka vaiheita kirjan päähenkilö halusi selvittää oman mielenrauhansa vuoksi.
Meri Valkaman Sinun, Margot on hyvin ansiokas teos. Kirjailija on kirjoittanut pitkään teostaan, jopa vuosikausia. Siinä oli kuitenkin jotain sellaista, mikä ei auennut minulle.
Eikä mikään ole ennen sitä niin tärkeää kuin se, ettei hän unohtaisi.
Meri Valkama, Sinun, Margot
Wsoy 2021
s. 554
DDR ja Itä-Berliini
Helsingin sanomien kirjallisuuspalkinto 2021
Minä olen aloitellut tätä, mutta tuntuu ainakin alkuun hirveän sekavalta. Varmaan tulee kuitenkin luettua, kun olen kaavaillut sitä Helmet-haasteeseen.
VastaaPoistaMinustakin tämä oli sekava, enkä pitänyt poliittissävytteisistä teksteistä, jotka hyppäsin sovinnolla yli, sillä en ymmärrä politiikkaa. Ne eivät siis avaudu minulle. Tekstissä oli mm. yksi kappale, jota en ymmärtänyt ollenkaan, miksi se oli mukana kirjassa. Ymmärrän, että teos on hyvin kunnianhimoinen ja ansiokas sellaisenaan. T. Mai
PoistaTämä oli jo kerran kirjastosta lainassa mutta en ehtinyt edes avata, kun piti jo palauttaa ja muuta luettavaa oli niin paljon. Kiinnostavaa lukea vähän erilaisiakin mietteitä tästä, moni tuntuu tykänneen.
VastaaPoistaKiitos Jonna kommentista :) Kirjan politiikka ei auennut minulle, joten jouduin hyppimään ne yli. Politiikka ylipäätään ei kiinnosta minua ollenkaan kirjallisuudessa, mutta siitä voi kirjoittaa myös eri tavalla. Tässä sitä oli kirjoitettu erillisinä kappaleina, vähän kuin tietoiskuina. Muuten tuon ajan kuvaukset tulivat mainiosti esille yhteiskuntaa myöten. T. Mai
PoistaTämä kirja on kiinnostanut minuakin. DDR, rakkaustarina ja perhetragedia kiinnostavat. Mutta politiikka ei kyllä innosta minuakaan. Sellaiset kohdat saattaisin itsekin hypätä yli.
VastaaPoistaTämä kirja on kyllä muuten hyvin kiinnostava, mutta tosiaankin en tykkää politiikasta. Itä-Berliini ja DDR olivat kiinnostavia miljöönä. Olen aiemmin lukenut Daniella Krienin upean Vielä joskus kerromme kaiken, joka sijoittui myös Itä-Saksaan.
Poista