tag:blogger.com,1999:blog-82170328516220385842024-03-19T10:07:23.319+02:00KirjasähkökäyräMai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.comBlogger2212125tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-67695559237095931162024-03-19T07:00:00.197+02:002024-03-19T09:25:23.844+02:00Minna Canth: Köyhää kansaa<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjItLfMNSjRvO-YNc26RBM904spzFUf4YoSt_CN9EcFIK1XmO77zurFff6y2uLD7ZJY38b2aNj7XVcZ057Bk0Ykjm0VDLN7KZttTyVhzIiiGXfqCMNWK_4Kt4FglqW98sCo7zrmq8M2IJhw1DH4XXepDGNQfzFo1L8Jh-g1UBaVVZkho48ytcAQhSxv7C53/s640/IMG_6193.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjItLfMNSjRvO-YNc26RBM904spzFUf4YoSt_CN9EcFIK1XmO77zurFff6y2uLD7ZJY38b2aNj7XVcZ057Bk0Ykjm0VDLN7KZttTyVhzIiiGXfqCMNWK_4Kt4FglqW98sCo7zrmq8M2IJhw1DH4XXepDGNQfzFo1L8Jh-g1UBaVVZkho48ytcAQhSxv7C53/w300-h400/IMG_6193.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Anni oli kipeänä. Hän ei koko yönä silmiään ummistanut, vaikeroitsi vaan ja tuskitteli. Äiti valvoi kätkyen ääressä, tuuditteli ja lauloi. Koetti aina toisin vuoroin ottaa häntä käsivarrelleenkin ja siinä hiljaa hyssyytellä, koetti tarjota rintaa, koetti painaa hellästi itseään vasten, koetti hyväilyillään saada rauhoittumaan. Kaikki turhaan.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Hyvää Minna Canthin (1844-1897) päivää kaikille lukijoille. Minna Canth, eli Ulrika Wilhelmina os. Johnsson, oli ensimmäinen suomenkielisiin sanomalehtiin kirjoittava nainen. Hän teki myös uraauurtavaa työtä tukemalla tyttöjen koulutusta ja varsinkin suomenkielistä opetusta. Hän oli myös ahkera kirjailija ja näytelmien kirjoittaja. Näiden lisäksi hän oli myös liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Minna Canth oli kaiken lisäksi seitsemän lapsen yksinhuoltajaäiti, kun mies kuoli vuonna 1879. Sen jälkeen Minna Canth muutti lapsineen takaisin Kuopioon, ja otti hoitaakseen isältään jääneen lankakaupan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minna Canthin teoksessa <b>Köyhää kansaa</b> on kaksi novellia. Päänovelli <i>Köyhää kansaa</i> vuodelta 1886 kertoi perheestä, joka asui vuokrahuoneessa. Isä Holpainen oli työtön, joten vuokranmaksut olivat myöhässä. Perhe eli muiden avustuksilla ja kerjäämisellä. Äiti Mari hoiti pienen vauvansa lisäksi kolmea muuta alle kahdeksanvuotiasta lasta. Vauva oli sairastunut, eikä rahaa ollut lääkkeisiin, eikä lääkäriin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toinen Novelli nimeltään <b>Salakari</b> oli melkein ensimmäisen novellin vastakohta, sillä siinä oli perhe, jolla oli kaikki hyvin. Oli runsaasti ruokaa ja isä John oli rehtori, joten laskutkin tuli hoidettua ajallaan. Oli oma iso talo, ja äidillä apulaiset hoitamassa raskaammat työt, kuten siivoukset ja ruoanlaitot. Perheessä oli kolme lasta. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tuntui todella vaikealta lukea <i>Köyhän kansan</i> perään hyvinvoivasta perheestä, jolla kaikki asiat oli mallillaan. <i>Köyhä kansa</i> oli järkyttävä kuvaus todella vähävaraisista ihmisistä, joilla ei ollut mitään. Isäntä vei ainoan sängynkin vuokran maksuksi. Lapset olivat aina nukkuneet kylmällä lattialla. Lapsilla oli hyväntekijöiltä saadut vaatteet, toisella pojalla rimpsumekko. Ruokaa ei ollut, joten pojat varastivat naapurista leivän. Äiti pelkäsi, että heistä tulisi aikuisena varkaita.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mikä sitten yhdisti näitä kahta novellia? <i>Köyhää kansaa</i> ja <i>Salakaria</i> yhdisti lapsen sairaus ja kuolema, sekä äidin mielenterveysongelmat. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minna Canthin novellikirja Köyhää kansaa nosti esille 1800-luvun yhteiskunnalliset ongelmat ja perheiden ongelmat.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minna Canth, <b>Köyhää kansaa</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saga Egmont 2020</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 179</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ensimmäinen julkaisu 1886</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Novellikirja</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minna Canth: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2020/03/minna-canth-tyomiehen-vaimo.html">Työmiehen vaimo</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: large;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoHS6rmX9Wkw60e1MbUR7b_wPd7iKy7u3BU06W-3pBGCSC1OlWyF2VHkVIMbJJ9M4ITGNsuhtT_7fE5119Z-57F5aF1fzapU7vnHRYWPu9TudXzlDzYj7lBofmMK2bjCMbJt106LIALN808Nq_F0lHuVe0avrVMHpXN4bFRnr9Srb09t3DoleruzCAJKg6/s1600/Minna%20Canth.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoHS6rmX9Wkw60e1MbUR7b_wPd7iKy7u3BU06W-3pBGCSC1OlWyF2VHkVIMbJJ9M4ITGNsuhtT_7fE5119Z-57F5aF1fzapU7vnHRYWPu9TudXzlDzYj7lBofmMK2bjCMbJt106LIALN808Nq_F0lHuVe0avrVMHpXN4bFRnr9Srb09t3DoleruzCAJKg6/w400-h225/Minna%20Canth.png" width="400" /></a></span></div><span style="font-size: 14pt;"> Kiitos Yöpöydän kirjat-blogin Niinalle haasteesta.<br /></span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: 14pt;">Suomessa vietetään 19.3. Minna Canthin
ja tasa-arvon päivää. Minna Canth on inspiroinut monia tutkijoita ja
kirjailijoita. Alla blogista löytyvät Minna Canthista kertovat kirjat.</span></p>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt;">Elina Lappalainen ja Ilona Partanen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2019/03/elina-lappalainen-ja-ilona-partanen.html" target="_blank">Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset </a></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Raili Mikkanen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2019/11/raili-mikkanen-kunhan-ei-nukkuvaa.html" target="_blank"><span style="color: blue;">Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta
elämää</span></a></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: 14pt;"><span style="mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="color: blue;"><span style="color: black;">Minna Rytisalo: <a href="http://kirjasahkokayra.blogspot.com/2018/10/minna-rytisalo-rouva-c.html" target="_blank">Rouva C</a></span> </span></span></span></div><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-74845306016737761062024-03-17T10:00:00.115+02:002024-03-17T10:00:00.369+02:00Blogistania 2023 - äänestys<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK01Od0Qotu0pfeOYzuQq4c5gS3uOaz3Qma3VRf_NwkI1XB5Rx1aGtZT0RamtJ6dvoce1O-B9wopdjIAEo0jGTmUl_S-81VijscwLVqbiDQFvPMFk5kav4GgAj4rgndI4x3Nn_ZiCU_9UbEVPSLmqyZloOdaawHUkWntciPflEzVFBQImblxV8GiZvb66i/s1080/2023.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK01Od0Qotu0pfeOYzuQq4c5gS3uOaz3Qma3VRf_NwkI1XB5Rx1aGtZT0RamtJ6dvoce1O-B9wopdjIAEo0jGTmUl_S-81VijscwLVqbiDQFvPMFk5kav4GgAj4rgndI4x3Nn_ZiCU_9UbEVPSLmqyZloOdaawHUkWntciPflEzVFBQImblxV8GiZvb66i/s320/2023.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p><br /></p><p><span style="font-size: large;">Kirjasähkökäyrän valinta vuoden 2023 parhaimmiksi kirjoiksi ovat:</span></p><p><span style="font-size: large;"> </span></p><p><span style="font-size: large;"><b><span style="color: #45818e;">Blogistania Finlandia:</span></b></span></p><p><span style="font-size: large;">3p. Iida Turpeinen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/iida-turpeinen-elolliset.html">Elolliset</a> <br /></span></p><p><span style="font-size: large;">2p. Juhani Brander: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/01/juhani-brander-amerikka.html">Amerikka</a> <br /></span></p><p><span style="font-size: large;">1p. Sirpa Kähkönen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/01/sirpa-kahkonen-36-uurnaa.html">36 uurnaa</a> <br /></span></p><p><span style="font-size: large;"> </span></p><p><span style="font-size: large;"><b><span style="color: #45818e;">Blogistania Globalia:</span></b></span></p><p><span style="font-size: large;">3p. Valérie Perrin: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/06/valerie-perrin-vetta-kukille.html">Vettä kukille</a></span></p><p><span style="font-size: large;">2p. Freida McFadden: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/03/freida-mcfadden-kotiapulainen.html">Kotiapulainen</a></span></p><p><span style="font-size: large;">1p. Maja Lunde: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/11/maja-lunde-unelma-puusta.html">Unelma puusta</a></span></p><p><span style="font-size: large;"> </span></p><p><span style="font-size: large;"><b><span style="color: #45818e;">Blogistania Kuopus:</span></b></span></p><p><span style="font-size: large;">3p. Magdalena Hai: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/12/magdalena-hai-sarvijumala.html">Sarvijumala</a></span></p><p><span style="font-size: large;">2p. Adam Silvera: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/adam-silvera-lopussa-molemmat-kuolevat.html">Lopussa molemmat kuolevat</a></span></p><p><span style="font-size: large;">1p. Alex T. Smith: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/12/alex-t-smith-arjyli-ja-kauhean.html">Ärjyli ja kauhean kammottava joulu</a></span></p><p><span style="font-size: large;"> </span></p><p><span style="font-size: large;"><b><span style="color: #45818e;">Blogistania Tieto:</span></b></span></p><p><span style="font-size: large;">3p. Niko Kettunen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/niko-kettunen-oriseva-konnakala.html">Örisevä konnakala, Tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista</a></span></p><p><span style="font-size: large;">2p. Reetta Nieminen ja Anni Nykänen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/reetta-niemela-ja-anni-nykanen-parhaat.html">Parhaat ystävät, Koiralähtöinen tietokirja koko perheelle</a></span></p><p><span style="font-size: large;">1p. Anna Pölkki: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/07/anna-polkki-kakkuja-salaisesta.html">Kakkuja salaisesta puutarhasta</a> </span></p><p><span style="font-size: large;"> </span></p><p><span style="font-size: large;">Sydämellinen kiitos äänestyksen vetäjille 💛 </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-53339426859983422372024-03-15T07:00:00.197+02:002024-03-16T10:45:39.664+02:00Jenni Stammeier: Tyttö maissipellossa, Anna Jokisen mysteerikuolema<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVII-2yWVaGwRUEzXWRqqoyL7YgzL_Ef8iYxNWwKj1IWQEMU5hl1EUKgqIxdB4tOxZCxCr1vfy47MSLh2ZFMmz5v1zjlRNguA3AhmwyQffqYEDPXDndAkv1LFw7n2-qjAH_RSCahv5u53jq635LQJ5JxYgTAxQtl09wKjT-dE3vHOZWQN39WtK2anqO_WM/s640/IMG_6189.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVII-2yWVaGwRUEzXWRqqoyL7YgzL_Ef8iYxNWwKj1IWQEMU5hl1EUKgqIxdB4tOxZCxCr1vfy47MSLh2ZFMmz5v1zjlRNguA3AhmwyQffqYEDPXDndAkv1LFw7n2-qjAH_RSCahv5u53jq635LQJ5JxYgTAxQtl09wKjT-dE3vHOZWQN39WtK2anqO_WM/w400-h300/IMG_6189.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Keuruulainen Anna Jokinen oli lähtenyt piikomaan Kanadaan syksyllä 1913. Hän oli ehtinyt asua ja työskennellä Torontossa vasta kaksi kuukautta ennen katoamistaan joulukuisen tanssi-illan jälkeen. Anna etsintäkuulutettiin koko Pohjois-Amerikan laajuisesti, ja huhut hänen katoamisensa syistä lähtivät liikkeelle.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jenni Stammeierin tietoteoksessa <b>Tyttö maissipellossa</b> käydään läpi siirtolaisnaisten elämää 1900-luvun alkupuolen Kanadassa. Suomesta lähti 1800-1900 vaihteessa puoli miljoonaa siirtolaista Pohjois-Amerikkaan, ja tottakai lähtijöinä oli myös naisia ja kokonaisia perheitä. Anna Jokinen oli orpo, ja oli kasvanut kasvattityttönä isossa maatalossa Keuruulla, tosin hän oli tehnyt ajan mukaan piian töitä seitsemän ikäisestä lähtien. Annan matkan maksoi tuleva työnantaja. Matka olisi pitänyt maksaa takaisin palkasta. <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Joulun alla 1913 Anna Jokinen oli hetken aikaa kaikkien torontolaislehtien etusivuilla. "Nuoren ja kauniin suomalaistytön" mysteerinen katoaminen ja kuolema talvisella maissipellolla levisi kanadalaisten lehtien palstoille myös Toronton ulkopuolella, ja tapauksesta kirjoitettiin myös Suomessa.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anna Jokinen katosi tanssimatkan jälkeen. Hän oli tulossa tansseista naisystävänsä kanssa, kun ystävä lähti omalle asunnolleen ja Anna omalle, joka sijaitsi työpaikalla. Matka oli tuttu, mutta hän ei saapunut sinne. Kaikenlaiset huhut lähtivät liikkeelle, jopa valkoisesta ihmiskaupasta huhuttiin, prostituutiosta, raiskauksista, seksuaalimurhista jne. Annaa jopa pidettiin heikkomielisenä, jota hän ei työnantajan mielestä todellakaan ollut. Lehdistö puhui tuolloin 19-vuotiaasta, kun oikea ikä oli 24. Tosin lehdistö haastatteli tavan mukaan vain miehiä, joilla ei ollut läheisempää tietoa asiasta. Sama koski poliisia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Jos lukee minkä tahansa suomalaisen paikallislehden pikku-uutisia vaikkapa juuri vuodelta 1913, löytyy niistä rötöksiä, petoksia ja puukotuksia sekä tarkastusnaisia, sikiönlähdetyksiä ja lapsenmurhia. Miehet vastasivat pontikankeitosta, mutta amerikanleskiksi jääneet naiset möivät pontikkaa siinä missä miehetkin, aviottomat lapset helmoissaan pyörien. Samat sosiaaliset ongelmat seurasivat suomalaissiirtolaisia Pohjois-Amerikkaan.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jenni Stammeierin tietoteosta on kiinnostavaa lukea. Kirjan lähteinä on käytetty tosiaankin mm. vanhoja lehtiä, sukuhistoriaa, siirtolaisasiakirjoja, matkustajaluetteloita ja pohjoisamerikkalaisia väestörekisterikirjoja. Kirjan kansikuvassa näkyy torontolaisen lehden kansikuva aiheesta ja Anna Jokisen ainoa kuva. Sen lisäksi teksti on hyvinkin koukuttavaa.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tuntuu oudolta, että Anna kävi ystävineen valokuvassa katoamispäivänä. Sitten yllättävä katoaminen, jota kirjailija kävi kirjassa läpi. Mitä tapahtui Annalle, se varmaan jää edelleen mysteeriksi, mutta kirjailija on tulkinnut erästä vaihtoehtoa niiden lukuisten vaihtoehtojen lisäksi, joista kirjassa kerrotaan tarkemmin. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kirjan sivuilla käydään läpi siirtolaisaikakautta ja suomalaisten siirtolaisten elämää siirtolaisena. Mitä töitä tehtiin, palkkaus, vapaa-aika, huvitukset jne. Sitten ne ikävämmät oikeudenkäynnit ja tuomiot, sillä niistä jää aina jälki. Anna Jokisen elämän ikävimmästä tapahtumasta jäi jälkiä sanomalehtiin ja poliisin tutkimuksiin, jotka salattiin, ja jotka tuhoutuivat. Säilyykö mysteeri mysteerinä?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jenni Stammeierin historiallinen tietoteos Tyttö maissipellossa syventyi tulkitsemaan yli sadan vuoden takaista mysteeriä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jenni Stammeier, <b>Tyttö maissipellossa, Anna Jokisen mysteerikuolema </b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Docendo 2022</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 223 + Lähteistä ja metodeista + Kiitokset + Viitteet + Lähteet </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tietoteos </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-82134766373185491822024-03-13T07:00:00.092+02:002024-03-13T10:21:17.985+02:00Martta Kaukonen: Terapiassa<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQcXw4oeGus4k6mokEHuNXqhAMQ0skJWl7kqC3opk2DVV2GJSXI7oP5d5FGheb7iJRAAO6w60JfjEQxTJMwf-KefqiyIpKUdT_UJYQZxMdd-a57XADXjhrLqx2X2PYf5dgt55_FqZKYjpmjaHQd9ejiteZtvk32D4Atc86rUwREUh7w3JKbnpQS9BFkxGd/s640/IMG_6107.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQcXw4oeGus4k6mokEHuNXqhAMQ0skJWl7kqC3opk2DVV2GJSXI7oP5d5FGheb7iJRAAO6w60JfjEQxTJMwf-KefqiyIpKUdT_UJYQZxMdd-a57XADXjhrLqx2X2PYf5dgt55_FqZKYjpmjaHQd9ejiteZtvk32D4Atc86rUwREUh7w3JKbnpQS9BFkxGd/w400-h300/IMG_6107.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Huoneessa oli liikaa verta. Ei, en ollut kirjoittanut seinille Beatlesin laulujen sanoja uhrini verellä niin kuin Mansonin perheellä oli tapana.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Martta Kaukosen psykologinen trilleri <b>Terapiassa</b> alkoi päähenkilön ajatuksilla. Päähenkilö oli traumatisoitunut pahasti jo lapsuudessa ja kärsi mielenterveysongelmista. Hän hakeutui terapiaan psykoterapeutille, joka otti asiakkaansa vastaan kotonaan. Takakannen mukaan päähenkilö oli sarjamurhaaja, mutta tarinan edetessä kaikki mitä olet lukenut, on valhetta ja totuus on aivan toisenlainen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Koko huijaus oli suunniteltu nimenomaan minua varten.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kirjan kertojia oli neljä. Eräs toimittaja sai toimeksiannon psykoterapeutin haastattelusta. Haastattelu ei jäänyt yhteen kertaan. Jossakin vaiheessa kävi ilmi, että toimittaja tunsi myös kirjan päähenkilön.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Tätä skandaalia tultaisiin puimaan julkisuudessa. Ja osan loasta saisin päälleni minä! <br /></b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yksi kertojista oli psykoterapeutin puoliso, joka oli huolissaan kyseisestä terapiasuhteesta. Psykoterapeutilla oli ennenkin ollut tapana mennä liian syvälle hoitosuhteissaan. Puoliso ei itsekään ollut sitä, mitä voisi kuvitella. Takaa löytyi inhottavaa törkyä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Martta Kaukosen psykologisesta trilleristä nimeltään Terapiassa löytyi kaikenlaista roinaa. Kirja imaisi heti alusta mukaansa valheiden maailmaan, joten oli turhaa räpiköidä vastaan. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Martta Kaukonen, <b>Terapiassa</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Wsoy 2021</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 405</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Psykologinen trilleri<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-92064257055596375902024-03-11T07:00:00.009+02:002024-03-11T10:33:42.051+02:00Laure van Rensburg: Kiltti tytär<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8aaqguv1dHyPcOUnmK9qDfVnu608xfmvlFoC3QxbsZclBMUuXnEOKkInC9CsYC6Hh-bGdODT1ukfhyphenhyphencyiGlXoBphZV3xBMys72XsIRLpwrqOIrK9FU6jM8AU1LgripzUxZNu5rzDGQ7xS7NFXaVIyJPRb69yzKZQP3_LuI0wfxEq3nSG7L8XIuUkMtGEh/s640/IMG_6167.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8aaqguv1dHyPcOUnmK9qDfVnu608xfmvlFoC3QxbsZclBMUuXnEOKkInC9CsYC6Hh-bGdODT1ukfhyphenhyphencyiGlXoBphZV3xBMys72XsIRLpwrqOIrK9FU6jM8AU1LgripzUxZNu5rzDGQ7xS7NFXaVIyJPRb69yzKZQP3_LuI0wfxEq3nSG7L8XIuUkMtGEh/w300-h400/IMG_6167.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kuolema
on tuonut kärpäsiä ja muukalaisia taloomme. Ensin mainitut pörräävät
olohuoneessa lojuvien hiiltyneiden jäänteiden ympärillä.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laure van Rensburgin psykologinen jännityskirja <b>Kiltti tytär</b>
sijoittui yhdysvaltojen Etelä-Carolinaan. Kirjan päähenkilö oli 17v.
Abicail, joka selvisi tulipalosta hengissä, mutta loukkaantuneena, eikä
hän muistanut mitään kuulusteluissa. Tulipalossa kuolivat hänen
vanhempansa. Mitä oikein oli tapahtunut ennen tulipaloa? Oliko Abicail
kenties syyllinen paloon? </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kukaan ei usko sinua. Olet pelkkä valheita levittävä hullu tyttö.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Abicail
kuului perheineen uskonnolliseen lahkoon. Jostakin syystä hänen isänsä
alkoi syyttelemään häntä valheista, ja ne puheet levisivät lahkon
sisällä. Abicailia kartettiin, ja epäluulo häntä kohtaan vain vahvistui
tulipalon jälkeen. Lopulta Abicailia pidettiin vangittuna huoneessaan,
eikä hän saanut tavata edes pikkusisaruksiaan. Abicailin syyksi pantiin
aivan kaikki. Oliko Abicail syyllinen vai oliko hän uhri?<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Helvetti mikä kuvottava kusipää. Ja äitisi meni hänen kanssaan naimisiin omasta vapaasta tahdostaan.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Abicail
oli tavannut läheisessä kaupungissa erään nuoren naisen, joka halusi
tehdä podcastin heidän uskonnollisesta kultistaan. Lopulta tuo henkilö
oli melkein ainoa, joka uskoi Abicailia, jonka elämä ja siihen kuuluneet
henkilöt näyttivät lopulta todelliset luonteensa. Salaisuuksien verhot
aukenivat. Mitä tapahtui Abicailille, joka huomasi elämänsä olleen
pelkkää valhetta? </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laure
van Rensburgin Kiltti tytär nosti esille yhdysvaltalaisen uskonnollisen
yhdyskunnan, jossa noudatettiin äärikonservatiivisia tapoja ja
sääntöjä, jossa mies oli perheen pää ja naisten tehtävä oli huolehtia
miehestä ja lapsista, joko hyvällä tai pahalla. Tarinasta nousi esille
myös yhteisön aseistus, ja väkivaltaisuus. Kun uskoi Jumalaan, niin
väkivalta oli sallittua hänen nimeensä ja vereensä. Jumalahan antoi
kaiken ja kaikille anteeksipyytäjille anteeksi. Jopa kivityksen, kun se
sallittiin vanhassa testamentissakin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laure van Rensburgin Kiltti tytär vei mukaansa uskonnollisen kultin kammottaviin salaisuuksiin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laure van Rensburg, <b>Kiltti tytär</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Elina Koskelin</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Otava 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 369</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>The Good Daughter</i> 2023</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Psykologinen jännityskirja</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Uskonnollinen lahko <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Laure van Rensburg: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2022/06/laure-van-rensburg-ei-muita-kuin-me.html">Ei muita kuin me</a></span></p><p></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-1130639212862157492024-03-09T07:00:00.156+02:002024-03-10T09:56:51.937+02:00Satu Saarinen: Annikin sota ja rauha<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglEdGqxGl3-Z41GoH5AXQIPiG-wNykxlh0gPYZlnAdyy7IviIZW5QHBr8BowhNMWOeG2mMr9lbJThEX9gY2cLeWndXELyOKzQMZ3-gc_IdolvCq1I1fvt6LIwWUS2oxPZiXlvedq164bvcdAdjYkyaHInwEmsTyQ4GM-YsvaxA9_DmIxVyKcK8ZccmYz1p/s640/IMG_6174.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglEdGqxGl3-Z41GoH5AXQIPiG-wNykxlh0gPYZlnAdyy7IviIZW5QHBr8BowhNMWOeG2mMr9lbJThEX9gY2cLeWndXELyOKzQMZ3-gc_IdolvCq1I1fvt6LIwWUS2oxPZiXlvedq164bvcdAdjYkyaHInwEmsTyQ4GM-YsvaxA9_DmIxVyKcK8ZccmYz1p/w300-h400/IMG_6174.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kemiläinen 23-vuotias konttoristi ja sähköttäjä Annikki Pennanen tapasi 21-vuotiaan saksalaisen sotilaan Reinhold Raschen Kemissä huhtikuussa 1944. Annikki kutsui Reinholdia aina Peteriksi.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Satu Saarinen kertoo kirjassaan <b>Annikin sota ja rauha</b> isoäitinsä ja isoisänsä rakkaustarinan toisen maailmansodan kiihkeimpään aikaan. Pari tapasi, kun Suomi ja Saksa olivat aseveljiä keskenään. Nuoruus ja rakkaus kuuluvat yhteen. Kun tuhannet saksalaiset aloittivat poistumisen Pohjois-Suomesta, lähti myös Annikki monen muun suomalaisnaisen mukana, ensin kohti Pohjois-Norjaa. Annikki oli ainoa lapsi, eikä hän silti kertonut vanhemmille mitään lähdöstään.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Tällä elämäni ensimmäisellä merimatkalla sain kokea myös ensimmäiset pommituksen kauhut. Englantilaiset hävittäjät pommittivat kahta saksalaista alusta, joista toinen upposi miehistöineen päivineen Jäämeren kylmiin aaltoihin. Meidät vietiin laivaltamme pelastusveneissä läheiseen saareen odottamaan pommituksen loppumista.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kirjan ensimmäisellä aukealla olevassa kartassa on Annikin kulkema matka Kemistä Saksaan ja takaisin. Välissä olivat pysähtymiset. Saksassa odotti pakkotyö Saksan sotateollisuuden vaatimissa tehtävissä sodan runtelemassa maassa. Luulenpa, että seikkailunhalu oli jo lieventynyt tuossa vaiheessa, kun asumus oli mitä oli ja ruoka oli mitä oli ja hygienia oli todella alkeellista. Niiden lisäksi Annikki oli raskaana ja odotti kirjan kirjoittajan äitiä. Sodan loppupommitukset olivat myös käynnissä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kuulusteltava ja Rasche olisivat solmineet avioliiton, mutta englantilaiset viranomaiset eivät siihen suostuneet, kun kuulusteltavalla ei ollut mitään suomalaisia asiapapereita itsestään.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Annikki ja Reinhold elivät aikaa, jolloin sotilasviranomaiset päättivät kuka saa mennä naimisiin ja kenen kanssa. Kenties Annikki olisi jäänyt Saksaan, jos heidät olisi voitu vihkiä siellä. Saksassa oli pula kaikesta, joten Annikki päätti palata Suomeen. Hän odotti monta vuotta omaa Peteriä tulevaksi Suomeen, mutta Saksa ei antanut hänelle lupaa poistua. Kirjeet kyllä lensivät maiden välillä ja tunteet leiskuivat kuumina. Mitä lopulta tapahtui?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Sauna lämpimäksi! Sitten minä kerron kaiken, mitä olen kokenut.</b> <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Satu Saarisen teos Annikin sota ja rauha avasi hänen isovanhempiensa rakkaustarinan esille. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Satu Saarinen, <b>Annikin sota ja rauha</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Otava 2023</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 200 + Lähteet + Kiitokset + Viitteet + Valokuvia<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Elämäkerrat<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-84963040971972561332024-03-07T07:00:00.001+02:002024-03-07T09:59:12.409+02:00Saija Kuusela: Raja<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyYmgaVjOj0VuzAS9cwRajRrzr-ybDqqpyhTXogr7p7YdGARHGV4eciiAeXYoRdIFy_H4XF6Ftj2IVpcpE2hf31g4Fr_oM2hMQdrz2nXVE8CIav27aS6IPsWcu-bLblF4GFTMydXhm9A8r_VZL-FVkn6JB8xM4o8FNFOqS6JNLv034RGDa_DQfgfPtiMQ-/s640/IMG_6011.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyYmgaVjOj0VuzAS9cwRajRrzr-ybDqqpyhTXogr7p7YdGARHGV4eciiAeXYoRdIFy_H4XF6Ftj2IVpcpE2hf31g4Fr_oM2hMQdrz2nXVE8CIav27aS6IPsWcu-bLblF4GFTMydXhm9A8r_VZL-FVkn6JB8xM4o8FNFOqS6JNLv034RGDa_DQfgfPtiMQ-/w300-h400/IMG_6011.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Nea tuijotti turhautuneena otsalamppua. Ottaisiko hän sen mukaan? Näin elokuun loppupuolella lamppu oli aivan turha kapine, päivät olivat vielä pitkiä ja valoa riitti, mutta entä jos reissu jostain syystä venyisi syyskuun puolelle?</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olipa mahtavaa lukea tätä Saija Kuuselan dekkaria nimeltään <b>Raja</b>, sillä se sijoittui elokuiseen Pohjois-Norjaan lähelle Suomen rajaa ja liikuttiinpa siinä Suomenkin puolella mm. Inarijärvellä. Kirjan päähenkilö oli norjalainen, puoleksi saamelainen poliisi Nea Guttorm, joka lähti etsimään saamelaista äitiään, tai henkilöä joka tietäisi äidistä tarkemmin. Äiti oli yksi kirjan kertojista. Kolmas kertoja oli Nean esimies Bobby, joka kirjan alussa murehti äitinsä kuolemaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Nealle pienen kylän ahdasmielisyys ja henkilökohtaiset ulkopuolisuudentunteet olivat tuttuja. Hetken hän muisteli lapsuudenkotiaan Finnmarkissa lähellä Lakselvin kylää, kotitalon perinteistä turvekattoa, isän moottoriöljyn hajuista valtakuntaa autotallissa ja pohjoisen erämaita, jotka levittäytyvät ympärillä.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Isä oli kasvattanut Nean, sillä äiti oli kadonnut Nean ollessa kahdeksanvuotias. Isä oli varma, että äiti oli lähtenyt takaisin Suomeen, eikä halunnut tulla löydetyksi. Sitten Nea sai tekstiviestin Karigasniemeltä.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Sinun pitää saada tietää äidistäsi. Voin kertoa Ailista kaiken.</b> <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nea joutui mukaan outoihin rikostapahtumiin, joissa mukana oli myös läheinen sukulainen. Kirjan rikokset selvisivät, mutta niissä taitaa olla vielä selvitettävää seuraavassakin dekkarissa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Äkkiä, tien kaartuessa jyrkästi etelään, Nea tajusi katselevansa joen vastarannalle, Suomen puolelle.</b> <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuuselan Raja dekkarissa pohjoisen rikolliset kohtasivat päättäväisen vastustajan. Viihdyin ja vaikutuin. Erinomainen uusi dekkarituttavuus.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuusela, <b>Raja</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tammi 2023</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 329</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Dekkari</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nea Guttorm-dekkarisarja 3. osa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuusela: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/saija-kuusela-katse.html">Katse</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuusela: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/saija-kuusela-vyory.html">Vyöry</a> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-41184508055674881872024-03-05T07:00:00.001+02:002024-03-06T09:21:29.320+02:00Cara Hunter: Kaivattu kuolema<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn8DE8_U5QgJsMY2-gqWzfLTVUz7KHqIxrULvZeXdImfz16Ilg-dFF_8BCc67Lx4Up_-C3JRNUEFBCHQ_qk5RVzVfj2LMU9Tw3KH9-th65M7baJJ5230CjEXEShyphenhyphenwqxdgTNdhHzQpMfVWJZ_fTRYQFtt2fhy6h44Kg9VFsZLf1Sl0RiAAXywyob5xJA7Ai/s640/IMG_6106.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhn8DE8_U5QgJsMY2-gqWzfLTVUz7KHqIxrULvZeXdImfz16Ilg-dFF_8BCc67Lx4Up_-C3JRNUEFBCHQ_qk5RVzVfj2LMU9Tw3KH9-th65M7baJJ5230CjEXEShyphenhyphenwqxdgTNdhHzQpMfVWJZ_fTRYQFtt2fhy6h44Kg9VFsZLf1Sl0RiAAXywyob5xJA7Ai/w400-h300/IMG_6106.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kuollut mies puristaa yhä kädessään veistä. Sen terässä on verta.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Brittiläisen Cara Hunterin <b>Kaivattu kuolema</b> mutkitteli eri juoniensa kautta, mutta kyllähän siitä syntyi jälleen kokonaisuus vailla vertaa. <b>Kaivattu kuolema</b> on Adam Fawley-sarjan kuudes kirja.</span><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Syrjässä olevasta maatalosta oli kuulunut laukaus, ja lähistöllä ollut henkilö oli soittanut hätäkeskukseen ja pyytänyt poliisit paikalle. Poliisit löysivät talosta vanhan pariskunnan ja kuolleen miehen. Vanha mies tunnusti heti surmateon. Mutta mistä kaikki alkoikaan? Ei suinkaan siitä, että pariskunta luuli miestä murtautujaksi, ehei. Nyt Adam Fawley tiimeineen kohtasi mestarivalehtelijoiden perheen.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Missä poika on ollut kaikki nämä vuodet? Jos Camilla kerran on puhunut koko ajan "totta", niin missä poika sitten piileskeli?</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vanhalla pariskunnalla oli tyttö, nimeltään Camilla. Jostakin syystä Camillan elämä oli mennyt nuoruudessa pilalle, ja viimeiset viisitoista vuotta hän oli ollut vankilassa. Tuomiosta oli jäljellä vielä kaksi vuotta. Rikos, josta häntä syyttettiin, oli vaikeuttanut myös vanhempien elämää kovasti. Vanhemmat eivät pitäneet tyttäreensä mitään yhteyttä, eivätkä he uskoneet sanaakaan, mitä hän oli puhunut.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Cara Hunterin tyyli kirjoittaa, poikkeaa muista dekkareista, sillä hän kirjoittaa esille hätäpuheluita, media-artikkeleita ja ihmisten kommentteja niihin. Lisänä on oikeudenpöytäkirjakatkelmia, kirjeitä jne. Pidän tavattoman paljon hänen erikoisesta sisällöntuottotyylistään. Lisäksi hän käyttää tarinoissaan tosielämän rikoksia. <b>Kaivatun kuoleman</b> taustalta löytyy vastaava tosirikos Australiasta.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kaivatun kuoleman</b> alussa kirjailija kertoo Adam Fawleyn rikostutkijatiimin jäsenistä. Mielestäni sarja täytyy aloittaa ensimmäisestä kirjasta, nimeltään <i>Jäljettömiin</i>, sillä viisi ensimmäistä kirjaa sisälsi paljon Fawleyn oman perhe-elämän tragedioita, ja lisäksi hänen vaimoaan piinavasta rikollisesta. Viidennessä kirjassa, nimeltään <i>Koko totuus</i>, Fawley itse joutui vangituksi eräästä murhasta, jonka tuo rikollinen oli tehnyt. Todella jännittävä sarja.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Cara Hunterin Kaivattu kuolema kaivoi esille menneisyyden rikoksen. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Cara Hunter, <b>Kaivattu kuolema</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Enni Vanhatapio *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Otava 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 428</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>Hope to Die</i> 2022</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Dekkari</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Adam Fawley-sarjan 6. osa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Oxford <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><div class="MsoNormal">Hunter Cara: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2022/01/cara-hunter-jaljettomiin.html">Jäljettömiin</a></div><div class="MsoNormal">Hunter Cara: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2022/02/cara-hunter-pimeyteen.html">Pimeyteen</a> </div><div class="MsoNormal">Hunter Cara: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2022/11/cara-hunter-ei-ulospaasya.html">Ei ulospääsyä </a></div><div class="MsoNormal">Hunter Cara: <a href="http://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/02/cara-hunter-vimma.html">Vimma</a> </div>Hunter Cara: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/cara-hunter-koko-totuus.html">Koko totuus</a> <p style="text-align: justify;"></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-61782691401568935782024-03-03T07:00:00.210+02:002024-03-03T09:51:08.676+02:00Tina Harnesk: Lumeenkylväjät<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJH57WBlOZeh7twAFARJw8EqfrzEBpw7tAflh-1QYj7Ja4LH1hX7TAuwirCTDtK1nfWzoGgHkpGATwgj0T6jAivIu7SHtjja9D7yImCFoWLXDRwWr8fwi0EgD3l5d3zj7nffaHQ8wdDTZXtPL2UVDEepfieIfrPRNj423IwZieThXwYYsGi7YUsHPcbDYA/s640/IMG_6176.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJH57WBlOZeh7twAFARJw8EqfrzEBpw7tAflh-1QYj7Ja4LH1hX7TAuwirCTDtK1nfWzoGgHkpGATwgj0T6jAivIu7SHtjja9D7yImCFoWLXDRwWr8fwi0EgD3l5d3zj7nffaHQ8wdDTZXtPL2UVDEepfieIfrPRNj423IwZieThXwYYsGi7YUsHPcbDYA/w400-h300/IMG_6176.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Koskaan et saa kenellekään kertoa, kuinka minusta tuli sinun omasi tai mikä minä olen. Koskaan et saa kutsua minua nimellä, joka ei kuulu sinun maailmaasi.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saamelaisen Tina Harneskin huikean hieno esikoiskirja <b>Lumeenkylväjät</b> valittiin vuonna 2023 Ruotsin Vuoden kirjaksi. Eikä ihme. Kirja on ihana ja täynnä tunteita. Kirja on värikäs ja huumorintajuinen. Vaikka kirjassa on myös niitä ikävämpiä kohtauksia, niin siltikin, tarina on kertakaikkisen upea. Kirjailija Tina Harnesk kertoo nykyaikaan sijoittuvassa kirjassaan mm. siitä, mitä vaikutuksia Ruotsin valtion aikoinaan tekemistä saamelaisten pakkosiirroista on ollut siirretyille suvuille. Kirjassa on sopiva määrä saamelaista mytologiaa, kuten yllä oleva lainaus. Kirjan päähenkilöinä toimivat Máriddjá ja Biera, sekä Kaj ja Mimmi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>"Ei, ei meillä mittään kotihoitoja tarvita. Ei ukon kanssa tykätä, jos nurkissa ramppaa vierasta väkeä. Hyvin me pärjätään, oikiastaan vallan sikamaisen hyvin. Ikinä ei ole ollu niin minkään sortin avulle tarvetta. Yhtään ei olla höperöitä tahi sairaita, kumpikaan meistä."</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ikääntynyt Máriddjá lateli lääkärille ummet ja lammet, mutta totuus heidän tilastaan oli toisenlainen. Kyllähän he olisivat tarvinneet apua jo pitkään. Máriddján mies Biera oli jo pahastikin dementoitunut, ja Máriddjálla oli todettu syöpä, jota hän ei aikonut hoidattaa mitenkään. Vanha saamelainen pariskunta, lapseton ja suvun jäsenet kaikonneet kuka minnekin pakkosiirtojen aikana. Ylpeys ei antanut myöten sille, että joku ulkopuolinen, vaikka sossu, tulisi ja hoitaisi asiat. Kirjeitä kyllä tuli avuntarjoajilta, mutta ne Máriddjá poltti takassa, eikä aukaissut ovea ulkopuolisille.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Mimmi oli vahva ja suorasukainen. Hän lausui Kajn nimen kuin se olisi suomalaista runoutta... tai ehkei sittenkään. Rakkaudentunnustus Mimmin äidinkielellä kalskahti aivan tappouhkaukselta, joten runousvertaus oli pakko vetää takaisin. Mutta kaikista niistä asioista, joita Kaj Mimmissä rakasti, oli tämän suomalainen korostus rakkaimpien joukossa. Se sai hänet aivan veteläksi sisältä.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kaj muutti Mimmin kanssa Karesuvantoon töihin. Takana oli äidin hautajaiset, sureminen ja muut kuolemaan liittyvät asiat. Äiti oli aina pysytellyt etäisenä pojilleen, eikä ollut puhunut menneisyydestään, eikä suvustaan mitään. Mutta pohjoisessa asiat alkoivat avautua Kajlle. Elämiseen tuli hyvin kotoinen olo. Lisäksi naapurin nenäkäs lapsenlapsi toi mieleen oman lapsuuden ja jopa varhaislapsuuden. Jotakin puuttui elämästä.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>"Sire, nyt se on ohi ja tehtävä on suoritettu." Máriddjá epäröi hetkisen. "Ja pakko sanoa, että se on palijolti sinun ansiota. Minä haluan kiittää sinua, olet ollu toellinen ystävä. Sinä olet hyvä ihiminen, Sire, elä ikinä unoha sitä."</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mariddja pohti älykännykän Siren kanssa tilannettaan, ja sai Sireltä ohjeita, joita onnistui noudattamaan pieleen. Lopulta vanhasta saamelaispariskunnasta oli tehty niin paljon huoli-ilmoituksia, että sosiaaliviraston oli pakko toimia. Mutta mitä tapahtui, kun vastassa oli pieni ja äkäinen Máriddjá, sen voit lukea tästä ihanasta kirjasta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tina Haerskin sympaattinen esikoisteos Lumeenkylväjät toi iloa ja nauruntyrskähdyksiä sekä surullisiakin tunteita lukumatkan varrelle.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tina Harnesk, <b>Lumeenkylväjät</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Leena Virtanen *****<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Wsoy 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 358</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>Folk som sår i snö</i> 2022</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saamelaiset<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-51729583804946362672024-03-01T07:00:00.130+02:002024-03-02T09:08:32.153+02:00Johanna Annola: Valkenee kaukainen ranta<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs5W6Qn759KxtajZZcxPUEWGNXdWP34LsCviObCTQmhsxRsMQhUPOTOxO87-xgWoQzDWKQ6AHTceXKzDU4lZCn-mK9ObnuBCwSEDmdHEg-56ZCgf_dm51Kr_3Zxdn7czUcxfFp0PkQ0OeNMR4bDrAAEcRvjCaeKEwABGej8nVV7Bou-l7_EV_NSuhTxLa6/s640/IMG_6156.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhs5W6Qn759KxtajZZcxPUEWGNXdWP34LsCviObCTQmhsxRsMQhUPOTOxO87-xgWoQzDWKQ6AHTceXKzDU4lZCn-mK9ObnuBCwSEDmdHEg-56ZCgf_dm51Kr_3Zxdn7czUcxfFp0PkQ0OeNMR4bDrAAEcRvjCaeKEwABGej8nVV7Bou-l7_EV_NSuhTxLa6/w400-h300/IMG_6156.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Koskaan muisto ei silti huvennut kokonaan, sillä se oli kellarin sahanpuruissa piilevä jääpala, sydänsuven helteilläkin hyinen ja kova. Se oli lippaaseen suljettu musta lintu, jolla oli musta katse. Lintu joka oli vienyt häneltä laulun.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Johanna Annolan esikoiskirja <b>Valkenee kaukainen ranta</b> vei 1800-luvun loppuvuosiin kiehtovalla tavalla. Kirjan päähenkilö oli Ulrika, joka suri edelleen vuosien jälkeen tyttärensä kuolemaa, ja oli kehittänyt itsensä ympärille arvokkaan kuoren. Rouvasväenyhdistykseen kun pääsisi, niin kaikki olisi melkein hyvin. Menneisyys oli painolastina ja samoin lukkari-isän mieltymys väkiviinoihin. Toivottavasti lukiossa opiskeleva poika pääsisi pitkälle elämässä, ehkä jopa maisteriksi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Ihmiset huokailisivat muka säälivinä, löyhäkieliset Kalanderit ja kaikkivoipa, naudansilmäinen Augusta Stenman. Salaa kaikki kuitenkin nautiskelisivat heidän epäonnistumisellaan kuin venyvällä siirappinekulla.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ulrikan elämäntapa muuttui miehen kuoleman jälkeen, kun mies ei jättänyt mitään perintöjä äidille ja pojalle. Ulrikan oli mentävä töihin, jotta saisi maksettua pojan koulumaksut ja muut menot. Ratkaisuksi löytyi johtajattaren paikka vaivaistalossa kaukana Hämeessä.</span></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: large;">Jos ei isävainaa makaisi jo haudassa, niin omin käsin minä hänet sinne toimittaisin.</span></b></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: large;">Kyllä minä tiedän, ettei tuommoista saisi ajatella saati sanoa ääneen. Tälle sivulle minä nuo sanat kumminkin piirrän ja jätän ne siihen ikuisiksi ajoiksi. Hänen häpeänsä se on, ei minun.</span></b></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ulrikan Väinö-poika kirjoittaa kirjassa päiväkirjansa sivuille ajatuksiaan. Jo se, että isä on kuollut, ja kuolintavasta supistiin selän takana, oli ikävä juttu, mutta se, että isä jätti heidät kodittomiksi ja vaille turvaa, oli nuoresta pojasta aivan kamalaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ulrikan ja Väinön taustalta löytyy tosielämän vaivaistalonjohtajatar ja hänen poikansa. Kirjailija on halunnut tuoda esille 1800-luvun köyhälistön elämää. Ulrika oli elänyt turvallista elämää, ja köyhyys oli hänelle uusi asia. Hänellä oli kaksi matkalaukullista tavaraa ja työpaikka asuntoineen. Ne hän sai suhteidensa avulla. Jos työpaikka säilyisi, niin hän pystyisi maksamaan poikansa viimeisen vuoden lukiossa. Hän ei kestäisi enempää vaivaistalon olioita ja oloja. Mutta mitä tapahtuikaan tuon vuoden aikana, sen voit lukea tästä huikean hienosta historiallisesta esikoisteoksesta.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Johanna Annola, <b>Valkenee kaukainen ranta</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Siltala 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 349</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1897-1899 </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vaivaistalo </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-40980715041535459822024-02-29T07:00:00.014+02:002024-02-29T07:00:00.137+02:00Sadan vuoden lukuhaasteen kooste<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwYBgOqlKBoijk__cWaFT1r-3xBVqRGt73CLKG_O8exiXXjWspFlRq220CXnLLLRJkY28hyphenhyphen6FN9-5SmYxEAb5qB6YouE5MsT1IECCwgFKXUqhjxvTS_zheVKd3D7zoNdSZAX33eiIBQ5P7gIYI6J4r61k1zZmONw9NiDMyYG3zbtqtP_h3tb_uCQQW8AAb/s3264/sud.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3264" data-original-width="2448" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwYBgOqlKBoijk__cWaFT1r-3xBVqRGt73CLKG_O8exiXXjWspFlRq220CXnLLLRJkY28hyphenhyphen6FN9-5SmYxEAb5qB6YouE5MsT1IECCwgFKXUqhjxvTS_zheVKd3D7zoNdSZAX33eiIBQ5P7gIYI6J4r61k1zZmONw9NiDMyYG3zbtqtP_h3tb_uCQQW8AAb/s320/sud.JPG" width="240" /></a></div><p></p><p><br /></p><p><u><b><span style="color: #990000;">SADAN VUODEN LUKUHAASTE</span></b></u> </p><p><br /></p><p><b style="color: #990000;">1910-luku</b></p><p>Maria Jotuni: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/maria-jotuni-kun-on-tunteet-ja-tytto.html">Kun on tunteet</a></p><p><span>Paul Heyse: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/paul-heyse-trevison-koru-ompelijatar.html">Trevison koru-ompelijatar</a></span><a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/paul-heyse-trevison-koru-ompelijatar.html"><b><br /></b></a></p><p><span style="color: #990000;"><b>1920-luku</b></span></p><p>Maria Jotuni: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/maria-jotuni-kun-on-tunteet-ja-tytto.html">Tyttö ruusutarhassa<span style="color: #990000;"><b> <br /></b></span></a></p><p><b style="color: #990000;">1930-luku</b></p><p>Sally Salminen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/04/sally-salminen-katrina.html">Katrina</a></p><p>Anni Swan: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/anni-swan-kesatarina-joulu-ukosta.html">Kesätarina Joulu-ukosta</a> <br /></p><p><b style="color: #990000;">1940-luku</b></p><p><span>Mika Waltari: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/07/goog_336557668">Komisario Palmun erehdys</a></span><b><span style="color: #990000;"></span></b></p><p><span>Elsa Beskow: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/12/elsa-beskow-petterin-ja-lotan-joulu.html">Petterin ja Lotan joulu</a></span><b><span></span></b></p><p><span>Väinö Linna: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/vaino-linna-musta-rakkaus.html">Musta rakkaus</a></span><a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/vaino-linna-musta-rakkaus.html"><b><span><br /></span></b></a></p><p><b style="color: #990000;">1950-luku</b></p><p><span>Paavo Rintala: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/08/paavo-rintala-pojat.html">Pojat</a></span><a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/08/paavo-rintala-pojat.html"><b style="color: #990000;"> <br /></b></a></p><p><b style="color: #990000;">1960-luku</b></p><p>Anni Blomqvist: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/anni-blomqvist-tie-myrskyluodolle.html">Tie Myrskyluodolle</a></p><p>Anni Blomqvist: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/anni-blomqvist-luoto-meressa.html">Luoto meressä</a> </p><p><b style="color: #990000;">1970-luku</b></p><p>Anni Blomqvist: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/anni-blomqvist-maija-16-klassikkohaaste.html">Maija</a></p><p>Anni Blomqvist: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/02/anni-blomqvist-meren-voimia-vastaan.html">Meren voimia vastaan</a> <br /></p><p>Anni Blomqvist: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/02/anni-blomqvist-hyvasti-myrskyluoto.html">Hyvästi Myrskyluoto</a> </p><p>Barbara Chase-Riboud: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/08/barbara-chase-riboud-orjatar.html">Orjatar</a> </p><p>Hannu Salama: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/hannu-salama-lokakuun-paivia.html">Lokakuun päiviä</a> <br /></p><p><b style="color: #990000;">1980-luku</b></p><p>Anne Tyler: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/08/anne-tyler-hengitysharjoituksia.html">Hengitysharjoituksia</a></p><p>Maikki Harjanne: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/12/maikki-harjanne-mintun-joulukirja.html">Mintun joulukirja</a></p><p>Patricia MacDonald: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/patricia-macdonald-pikkusiskon.html">Pikkusiskon painajainen</a> <br /></p><p>Alice Walker: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/01/alice-walker-haivahdys-purppuraa.html">Häivähdys purppuraa</a> <br /></p><p><b style="color: #990000;">1990-luku</b></p><p>Kerstin Ekman: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/04/kerstin-ekman-tapahtui-veden-aarella.html">Tapahtui veden äärellä</a></p><p>Frank McCourt: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/08/frank-mccourt-amerikan-ihmemaassa.html">Amerikan ihmemaassa</a> <br /></p><p>Kristiina Carlsson: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/03/kristina-carlson-maan-aareen.html">Maan ääreen</a></p><p>Antti Tuuri: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/04/antti-tuuri-lakeuden-kutsu.html">Lakeuden kutsu</a> </p><p>Irja Rane: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/irja-rane-naurava-neitsyt.html">Naurava neitsyt</a></p><p>Eeva Joenpelto: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/11/eeva-joenpelto-tuomari-muller-hieno-mies.html">Tuomari Müller, hieno mies</a> <br /></p><p><b style="color: #990000;">2000-luku</b></p><p>Mauri Kunnas: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/mauri-kunnas-very-best-worst-of-nyrok.html">The very best & the wörst of Nyrok City<b style="color: #990000;"> <br /></b></a></p><p>Sofi Oksanen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/sofi-oksanen-puhdistus-2000-postaus.html">Puhdistus</a></p><p>Heli Laaksonen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/04/heli-laaksonen-raparperisyran.html">Raparperisydän</a></p><p>Susan Fletcher: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/susan-fletcher-irlantilainen-tytto.html">Irlantilainen tyttö</a> <br /></p><p>Simone Buchholz: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/03/simone-buchholz-revolverisydan.html">Revolverisydän</a> </p><p><span style="font-size: small;"><span><span><span>Jørn Lier Horst: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/04/jrn-lier-horst-hiljainen-meri.html">Hiljainen meri</a></span></span></span><span> </span></span></p><p><span style="font-size: small;"><span><span><span>Jørn Lier Horst: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/11/jrn-lier-horst-yksi-ja-ainoa.html">Yksi ja ainoa</a></span></span></span></span></p><p><span style="font-size: small;"><span>Carin Gerhardsen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/carin-gerhardsen-piparkakkumokki.html">Piparkakkutalo </a></span></span></p><p><span style="font-size: small;"><span>Carin Gerhardsen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/carin-gerhardsen-tuhkimotytot.html">Tuhkimotytöt </a></span></span></p><p>Mari Kujanpää: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/05/mari-kujanpaa-mina-ja-muro.html">Minä ja Muro</a></p><p>Tommy Tabermann: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/05/tommy-tabermann-passionata-hauskaa.html">Passionata</a> </p><p>Annie Ernaux: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/annie-ernaux-vuodet.html">Vuodet</a> <br /></p><p><b style="color: #990000;">2010-luku</b></p><p>Simone Buchholz: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/05/simone-buchholz-verikuu.html">Verikuu</a> </p><p>Simone Buchholz: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/03/simone-buchholz-krokotiiliyo.html">Krokotiiliyö</a> <br /></p><p>Risto Isomäki, Jussi Kaakinen ja Petri Tolppanen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/05/risto-isomaki-petri-tolppanen-ja-jussi.html">Sarasvatin hiekkaa</a></p><p>Marianne Cedervall: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/06/marianne-cedervall-varjo-yossa.html">Varjo yössä</a></p><p>Nicci French: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/nicci-french-lauantain-sielunmessu.html">Lauantain sielunmessu</a> </p><p>Ragnar Jónasson: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/ragnar-jonasson-lumisokea.html">Lumisokea</a> </p><p>Emma Donaghue: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/01/emma-donoghue-ihme.html">Ihme</a></p><p>Carin Gerhardsen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/carin-gerhardsen-unilaulu.html">Unilaulu</a> <br /></p><p>Anu Lahtinen, Sini Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen:<a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/03/anu-lahtinen-sini-ojala-kirsi-vainio.html"> Naisten kaupunki</a></p><p><span style="font-size: small;"><span><span><span>Jørn Lier Horst: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/08/jrn-lier-horst-pahan-otteessa.html">Pahan otteessa</a></span></span></span></span></p><p><span style="font-size: small;"><span><span><span>Sofia Lundberg: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/08/sofia-lundberg-punainen-osoitekirja.html">Punainen osoitekirja</a> </span></span></span></span></p><p><span style="font-size: small;"><span><span><span>Adam Silvera: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/adam-silvera-lopussa-molemmat-kuolevat.html">Lopussa molemmat kuolevat </a></span></span></span></span> <br /></p><p>Colleen Hoover: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/03/colleen-hoover-se-paattyy-meihin.html">Se päättyy meihin</a> </p><p>Sigrid Nunez: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/sigrid-nunez-paras-ystava.html">Paras ystävä</a> <br /></p><p>Valérie Perrin: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/06/valerie-perrin-vetta-kukille.html">Vettä kukille</a> <br /></p><p><b style="color: #990000;">2020-luku</b></p><p>Minna Rytisalo ja Kinnunen Tommi: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/minna-rytisalo-ja-tommi-kinnunen.html">Huokauksia luokasta</a></p><p>Maria Peura: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/maria-peura-esikoinen.html">Esikoinen</a></p><p>Jenna Kostet: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/jenna-kostet-kuuden-katariinan-jaljilla.html">Kuuden Katariinan jäljillä</a></p><p>Iida Turpeinen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/iida-turpeinen-elolliset.html">Elolliset</a></p><p>Reetta Niemelä: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/reetta-niemela-ja-anni-nykanen-parhaat.html">Parhaat ystävät </a><br /></p><p>Kristiina Vuori: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/kristiina-vuori-tulppaaneja-kuninkaalle.html">Tulppaaneja kuninkaalle</a></p><p>Niko Kettunen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/niko-kettunen-oriseva-konnakala.html">Örisevä konnakala</a> <br /></p><p>Anu Vähäaho: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/anu-vahaaho-en-voi-sua-unhoittaa-poies.html">En voi sua unhoittaa poies</a></p><p>Karoliina Timonen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/11/karoliina-timonen-laina.html">Laina</a></p><p>Lola Lorenzo ja Barbara Lybeck: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/11/lola-lorenzo-ja-barbara-lybeck-lola.html">Lola</a> </p><p>Juhani Brander: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/01/juhani-brander-amerikka.html">Amerikka</a> <br /></p><p>Magdalena Hai: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/12/magdalena-hai-sarvijumala.html">Sarvijumala</a></p><p>Sirpa Kähkönen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/01/sirpa-kahkonen-36-uurnaa.html">36 uurnaa</a> </p><p> </p><p>Kiitokset Kirjaimia-blogin Lauralle tosi kivasta lukuhaasteesta. 💖<br /></p><p></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-15365284844022696352024-02-27T07:00:00.001+02:002024-02-27T10:18:17.192+02:00Carin Gerhardsen: Unilaulu<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8kxzSDliY6ZjGw2zAWkqZ4T6AgZHKXMDk06OfUr42q-WmRbeImORZC75dvKR5_8YhG-y7bS82n1LS3UE9UGyeFid-M9xCP3VE4BgIPFoROqNbS4wXHebM2j7U5lm8NGXARckNyWiqX4Kzx17THnwNn-FTDo80KaXlvIKpKYYz2ThbTQ2xQ1PNOT0oqTUd/s640/IMG_6078.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8kxzSDliY6ZjGw2zAWkqZ4T6AgZHKXMDk06OfUr42q-WmRbeImORZC75dvKR5_8YhG-y7bS82n1LS3UE9UGyeFid-M9xCP3VE4BgIPFoROqNbS4wXHebM2j7U5lm8NGXARckNyWiqX4Kzx17THnwNn-FTDo80KaXlvIKpKYYz2ThbTQ2xQ1PNOT0oqTUd/w400-h300/IMG_6078.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Ensi silmäyksellä rikoskomisario Conny Sjöbergistä näytti, että he nukkuivat - pieni tyttö uskomattoman suloisena peukalo suussaan ja poika selällään täysin rentona, tiiviisti siskonsa kyljessä.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Unilaulu</b> on ruotsalaisen Carin Gerhardsenin Hammarby-dekkarisarjan kolmas dekkari. Sarjaa on ollut kiva lukea, kun aloitin sarjan lukemisen vähän jälkijunassa. Tässä sarjassa on paljon lapsiin kohdistuvaa rikollisuutta, joten en suosittele sarjaa herkemmille lukijoille. Kuten ylläolevasta lainauksesta näkyy, sarjan päähenkilö on rikoskomisario Conny Sjöberg. Uskoisin, että poliiseille pahinta työssään on kohdata lapsiruumiit.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Ja yksi asia johti toiseen. Mutta Petra ei katunut mitään, hän toimi järkevästi eikä elätellyt toiveita, päinvastoin. Mies tuntui ajattelevan samoin.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Petra oli Sjöbergin alainen. Häneen kohdistui ikävä rikos ensimmäisessä kirjassa. Toinen rikollisista sai tuomion, mutta toinen oli vielä vapaalla. Petra epäili työkaveriaan Hamadia rikoksesta, mutta hän ei tiennyt, että se oli eräs toinen työkaveri. Poliisithan tekevät myös rikoksia, joten jännityksellä jään odottamaan, miten tämä geissi jatkuu. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Mies jännitti kaikki käsilihaksensa ja yritti kiskoa köysiä ranteistaan. Hän toisti harjoituksen kymmenen kertaa, mutta siitä ei ollut apua.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Conny Sjöberg oli huolissaan alaisestaan Einarista, joka oli ollut jo useamman päivän pois töistä. Häneen ei saanut yhteyttä. Miten Einar liittyi lapsiin, se selviää tästä tarinasta, jossa rikosten taustalta löytyi menneisyyden surullinen tragedia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Carin Gerhardsenin Unilaulu tuuditti uhrit kuolemaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Carin Gerhardsen, <b>Unilaulu</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Maija Ylönen</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">MinervaCrime 2022</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 304</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>Vyssan lull</i> 2010 <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Dekkari</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Hammarby-sarja 3. osa <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Carin Gerhardsen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/carin-gerhardsen-piparkakkumokki.html">Piparkakkutalo</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Carin Gerhardsen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/carin-gerhardsen-tuhkimotytot.html">Tuhkimotytöt</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Carin Gerhardsen: Unilaulu </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-6682762725079503862024-02-25T07:00:00.000+02:002024-02-25T07:00:00.130+02:00Joona Keskitalo: Saari, joka repesi<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghsg_eII-yi8nbPdAMWYkDt2MbS1oIREhp6u7jBIR9Cdci-uZ8mRRApFxY0EsSp-OK130lW8RxCmD1brmjgbcv_xqSXSdKQJYhkjWnylq1gEeOhpfuxPeTaStdBlwLwPBs8M8eU1qivcHQpHDn4L8Z39gXAIUzI22x39lB8Bs1lceFOR_SZtJ9oB_7fuM8/s640/IMG_6096.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghsg_eII-yi8nbPdAMWYkDt2MbS1oIREhp6u7jBIR9Cdci-uZ8mRRApFxY0EsSp-OK130lW8RxCmD1brmjgbcv_xqSXSdKQJYhkjWnylq1gEeOhpfuxPeTaStdBlwLwPBs8M8eU1qivcHQpHDn4L8Z39gXAIUzI22x39lB8Bs1lceFOR_SZtJ9oB_7fuM8/w300-h400/IMG_6096.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Sigge jähmettyy huomatessaan tuijottavansa haalean sinisiin silmiin. Iiristen päällä on jääkiteitä, jotka saavat silmät kimaltamaan elottomina ja kylminä kuin märkä marmori.</b></span><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Joona Keskitalon uudessa dekkarissa <b>Saari, joka repesi</b> ollaan Korppoossa, Turun saaristossa. Dekkari aloittaa uuden sarjan, jossa paikalliset yhteisöt ratkovat rikoksia omin voimin. Korppoossa ei paljon poliisia näy ei kuulu. Saareen menee maantielautta, ja siellä eletään meren keskellä. Kesäisin turistikautena näkyy enemmän ihmisiä. Sigge oli yksi kirjan päähenkilöistä. Kirjan tarinassa hän joutui aikamoiseen seikkailuun, kun kiinnostui venäläisistä, jotka ostivat joko hyvällä tai pahalla saaria Turun saaristosta.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Uusi elämä Korppoossa ei alkanut ihan niin kuin Jennifer oli ajatellut. Ensin Jerkerin kuolema ja nyt nuo oudot venäläiset haluavat ostaa paikan. Tiedä sitten, mitä illalla järjestettävässä kylätoimikunnan kokouksesssa tapahtuu, kun hän kertoo kaikille suunnitelmistaan.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kirjan päähenkilönä toimiva Jennifer osti Korppoosta
ex-tempore majatalon ja vierasvenesataman. Nyt majatalon entinen
omistaja löytyi merestä kuolleena kuin kivi.</span><span style="font-size: large;"> Myös venäläiset olivat kiinnostuneita majatalosta ja olisivat ostaneet sen Jenniferiltä. Yksi miehistä aloitti jopa Jenniferin piirittämisen, jotta tämä möisi paikan heille. Kirjasta voit lukea tarkemmin, miten siinä kävi... romanssissa ja majatalon myymisessä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Ahola katselee tihkusateen läpi, kun ruumiita kannetaaan ulos verisestä hallista, ja pudistaa päätään. Helvetillinen katastrofi.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Semmoista menoa Korppoossa. Poliiseille riitti rikostutkintaa pitkäksi aikaa, mutta epäilenpä, etteivät he sittenkään pääse jyvälle siitä, että kuka teki ja mitä, sillä sen verran kiero tarina tuli luettua. Tosin arvasin tekijät aika nopeasti. </span><span style="font-size: large;">Seuraava dekkari ilmestyy syksyllä ja se sijoittuu
Pohjois-Pohjanmaalle, eli sinne mistä kirjailija on kotoisin. Syksyisen dekkarin
nimi on <i>Suo, joka upposi</i>.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kieroa menoa Korppoossa on Joona Keskitalon dekkarissa Saari, joka repesi. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jooona Keskitalo, <b>Saari, joka repesi</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Bazar 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 397</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Dekkari</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Takamailla-sarjan 1. osa<br /></span></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-451790665411714092024-02-23T07:00:00.000+02:002024-02-23T07:00:00.129+02:00Sigrid Nunez: Paras ystävä<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOr5yHBaPAcXp4kb27R-WLKRgq0Tq9MtamiHYxBDkIbyNTsOZ5gm_soe_90LEk4uixBaAL9jyNo0LrQjgQUC-X6qMzPyljpcSDRH3yMAMKZmx0fKurDGIDceyn7_ovcxj_PzJKKI_qKlbtijBAxqQEXGwoaz2id3s6yEezvzUcqyFM5lQQ6O0DdRItKsvk/s640/IMG_6137.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOr5yHBaPAcXp4kb27R-WLKRgq0Tq9MtamiHYxBDkIbyNTsOZ5gm_soe_90LEk4uixBaAL9jyNo0LrQjgQUC-X6qMzPyljpcSDRH3yMAMKZmx0fKurDGIDceyn7_ovcxj_PzJKKI_qKlbtijBAxqQEXGwoaz2id3s6yEezvzUcqyFM5lQQ6O0DdRItKsvk/w300-h400/IMG_6137.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Sen isot pähkinänruskeat silmät ovat hätkähdyttävän inhimilliset - ne tuovat mieleen sinun silmäsi.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yhdysvaltalaisen Sigrid Nunezin <b>Paras ystävä</b> voitti vuonna 2018 <i>National Book Award for Fiction</i>-palkinnon. Kuten kirjan kansikuvasta voi nähdä, <b>Paras ystävä</b> kertoo koirasta. Kirja on niin ihana. Kirjan päähenkilön ystävä oli tehnyt itsemurhan, eikä hänen vaimonsa halunnut pitää miehensä koiraa, suurta tanskandoggia, joka ulisi ikäväänsä. Koira tuli siis päähenkilön hoidettavaksi, vaikka hän oli allekirjoittanut vuokrasopimuksen, jossa ei sallittu lemmikkieläimiä. Tosin hänellä oli jo ollut kaksi kissaa ennestään, sillä hän tunnustautui kissaihmiseksi. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Katselen nukkuvaa Apolloa. Sen kylkien rauhallista kohoilua. Sillä on vatsa täynnä, sillä on lämmintä ja kuivaa, ja se on tänään ollut kuuden kilometrin lenkillä.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Päähenkilö ikävöi ja suri ystäväänsä, joka oli kuollut. Samoin ikävöi ja suri koira, jonka nimi oli Apollo. Kirjassa ihmisillä ei ollut nimeä. Yksi nimi vilahti jossakin, mutta mieleeni tuli, että se oli vahinko tai tarkoituksellinen vahinko tai tyylikeino. Päähenkilö nimittäin kirjoitti kirjoja ja kävi yliopistolla opettamassa ilmeisesti luovaa kirjoittamista. Kuollut ystävä oli myös ollut opettajana yliopistolla ja oli sen lisäksi kirjailija. Parhaassa ystävässä on paljon kirjallisuutta, ja siinä pohditaan mm. kirjoittamiseen liittyviä ongelmia. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Vielä yksi kesä. Sen sinä ainakin sait.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Apollo oli jo ainakin viisivuotias. Tanskandogit eivät elä montaa vuotta. Tuona lyhyenä aikana syttyi päähenkilön ja Apollon välille lämmin suhde, jota oli ihana seurata. Kirja sisältää myös paljon muuta.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sigrid Nunezin Paras ystävä on uskomattoman ihana teos ystävyydestä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sigrid Nunez, <b>Paras ystävä</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Kristiina Drews</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Aula & Co</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 214</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>The Friend</i> 2018</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>National Book Award for Fiction</i> 2018</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ps. Kuvassa on meidän Mimmi puolentoista vuoden ikäisenä. Mimmi on vikkelä murrosikäinen koiraneito. Tykkää leikkimisestä, lenkkeilystä ja huomiosta. Nukkuu vieressäni samassa sängyssä. Kun kirjoitan tietokoneella, hän nukkuu tuolin alla.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-81712899806334094372024-02-21T07:00:00.002+02:002024-02-21T10:25:09.563+02:00Lilja Sigurdardóttir: Kalmankalpea maa<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVEGZbae2stmfyJ9EFPLJrwCZZtfAPn9lctYIUUi_ccB8gzW_Ybn1JuqAChGgoBk1cPwFNNCHutshAeaxEeoZkr-UZurND3J9KyxVMscEglkQBkwLhIN8QVupiNkn8ZiYUkyCkFc1tz4FRjdJgsnnDrOAP3iu5SxW0N5ylMyNWA_8pqZbwZfT8inixozOS/s640/IMG_6095.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVEGZbae2stmfyJ9EFPLJrwCZZtfAPn9lctYIUUi_ccB8gzW_Ybn1JuqAChGgoBk1cPwFNNCHutshAeaxEeoZkr-UZurND3J9KyxVMscEglkQBkwLhIN8QVupiNkn8ZiYUkyCkFc1tz4FRjdJgsnnDrOAP3iu5SxW0N5ylMyNWA_8pqZbwZfT8inixozOS/w300-h400/IMG_6095.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kylmä, se painautuu aluksi uhkaavana naisen pintaan joka puolelta hakien lakkaamatta tilaisuutta päästä iholle, tunkeutua vaatteiden alle, pureutua lihaan. Se tarttuu jäseniin, sormiin, käteen, jalkaan, polvitaipeeseen.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Islantilaisen Lilja Sigurdardóttirin <b>Kalmankalpea maa</b> on Áróran tutkimuksia-sarjan kolmas dekkari. Kirjan alussa löytyy kontti, joka oli jätetty jonnekin syrjään. Lenkkeilijä oli löytänyt sen, katsonut sisään ja soittanut poliisit paikalle, sillä kontin sisällä oli ruumiita. Sarjan poliisit, Helena ja Daniel, tutkivat tapausta muiden poliisien kanssa, ja pääsivät ikävän ihmiskaupan jäljille. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>"Kuulostaa omituiselta, että käännyin hänen puoleensa poikaystäväni vuoksi, mutta en tiennyt kenen muunkaan puoleen kääntyä. Daniel on nimittäin entinen aviomieheni."</b> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Áróra sai tutkittavaksi Danielin ex-vaimon poikaystävän, joka loppujen lopuksi oli aika ikävä tyyppi. Mies oli Eliniä paljon nuorempi, mutta hän kohteli Eliniä hyvin, ja halusi naimisiin Elinin kanssa. Elin oli rakastunut. Mies meni kuitenkin muualle puhumaan, kun joku Sofia soitti ja kertoi aina, että se oli hänen äitinsä. Äidin nimi ei kuitenkaan ollut Sofia.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Oliko hänelle sanottu, että hän oli Islannissa? Mitä pirua hän täällä teki?</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kontissa oli yksi henkilö, joka oli vielä hengissä, mutta pahoin paleltuneena. Mikä hänen tarinansa oli? Ainakin hän ihmetteli mielessään, että miksi hän oli Islannissa. Rikollisilla on omat metkunsa. Ihmishengillä ei ole paljon painoarvoa, kun todistajista pyritään eroon. Bisi oli tärkeä todistaja, jotta ihmiskauppaketju joutuisi vankilaan. Rikollispiirissä oli myös rötöspoliisi. Jännää oli seurata, jäisikö rötöspoliisi kiinni.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Áróra ei ollut vielä löytänyt siskoaan tai hänen ruumista, eikä aikonut antaa periksi siinäkään hommassa. Danielin ja hänen välit eivät olleet vielä parantuneet, mutta kipinää oli jäljellä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lilja Sigurdardóttirin Kalmankalpea maa paljasti ihmiskaupan salaisuudet.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lilja Sigurdardóttir, <b>Kalmankalpea maa</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Marjakaisa Matthiasson *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">BlueMoon 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 255</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>Náhvit jörd</i> 2021</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Dekkari</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Áróran tutkimuksia-sarjan 3. osa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lilja Sigurdardóttir: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/07/lilja-sigurdardottir-jaakylma-aurinko.html">Jääkylmä aurinko</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Lilja Sigurdardóttir</span><span style="font-size: large;">: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/10/lilja-sikurdardottir-verenpunainen-meri.html">Verenpunainen meri</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> <br /></span></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-25915187755616743352024-02-19T07:00:00.125+02:002024-02-19T08:13:00.929+02:00Saija Kuusela: Vyöry<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7qYBa4ZUb0lq92IBYWlzJImFyGRhKx96fFxLYtWAGLod_H-PTHqdb3meypfonmh_X7l2w-OandU_ek8ROPPtzx7_AtuR5w5a7HncwP7HGsPB9sJn3J0ss4UHDO2HqdZ2lhwATrRHTv2AG-8oKWCfoREcqeBEdIyjU7tKQOeUL_PvSC6lCKd7MaRZLu1qN/s640/IMG_6055.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7qYBa4ZUb0lq92IBYWlzJImFyGRhKx96fFxLYtWAGLod_H-PTHqdb3meypfonmh_X7l2w-OandU_ek8ROPPtzx7_AtuR5w5a7HncwP7HGsPB9sJn3J0ss4UHDO2HqdZ2lhwATrRHTv2AG-8oKWCfoREcqeBEdIyjU7tKQOeUL_PvSC6lCKd7MaRZLu1qN/w300-h400/IMG_6055.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Ulkona meri loiskahteli levottomana vasten laituria. Yön myötä nouseva tuuli kumisutti teollisuushallin kattoa. Valon vähentyessä reikäisten kattopeltien alle kerääntyneet kyyhkyt valpastuivat; ne iskeytyivät siivilleen, kun laukaus kajahti.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuuselan toinen dekkari nimeltään <b>Vyöry</b> jatkaa hyvin alkanutta Nea Guttorm-sarjaa jylhissä Pohjois-Norjan maisemissa. Tällä kertaa Nea etsi työkaverinsa poikaa Trondheimista. Poika ei ollut saapunut opiskelupaikkakunnaltaan kotiin, vaikka lennot oli valmiiksi varattu. Hän ei myöskään vastannut puhelimeen. Oliko tapahtunut jotain pahaa?</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Tiedän, että tämä on sekaantumista teidän tutkintaanne, mutta... mikä sen ammutun miehen nimi on?</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nea, Bobby ja Emil matkasivat Trondheimiin etsimään Emilin poikaa. Lopulta Bobby ja Emil palasivat kotiin, ja Nea jäi avustamaan tutkintatiimiä, sillä Emilin pojan epäiltiin sotkeutuneen kahden nuoren ampumistapauksiin. Poika oli pakko löytää.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Tuomiosta on kulunut kahdeksan vuotta, ja hovioikeuden päätöstä ehdonalaisesta vapaudesta odotetaan näinä päivinä.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nea oli vastavalmistuneena poliisina töissä Trondheimissa, kun hän ratkaisi erään ikävän rikoksen. Tuon rikoksen tekijä vapautui samaan aikaan vankilasta, kun Nea oli tutkimassa ampumistapauksia Trondheimissa. Nea pelkäsi mitä siitä seuraisi. Menneisyys saavutti häntä, mutta saisiko se hänet kiinni.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sarjan ensimmäisen kirjan nimi oli <i>Katse</i>. Siinä tapahtumat vyöryivät loppua kohden suurella vauhdilla. Samaa vauhtia oli myös <b>Vyöryn</b> loppupuolella. Nean vahvuus ja samalla heikkous rikostutkinnoissa on hänen kyky nähdä enteitä. Tuon kyvyn hän peri äidiltään, joka oli saamelainen. <b>Vyöryn</b> kuvioissa kyvyllä nähdä enteitä oli kovasti käyttöä. Tällä kertaa niistä oli apua.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuuselan Vyöry dekkarissa tapahtumat kiihtyivät loppua kohden. Mitä kirjan nimi tarkoittaneekaan, sen voit lukea kirjan sivuilta.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuusela, <b>Vyöry</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tammi 2022</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 324</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Dekkari</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nea Guttorm-sarja 2. osa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuusela: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2024/02/saija-kuusela-katse.html">Katse</a> <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Pohjois-Norja </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-421231786292023272024-02-17T07:00:00.152+02:002024-02-17T07:00:00.401+02:00Patricia MacDonald: Pikkusiskon painajainen<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgL77Fq9zs785mtGZxUHdFsrUs19d7AT7jJyLdMd2H9so8k_OWEo4ubEPcJ8BKEDiwD9aBQDRhsGihcJveVLMCWbHeElcykoRjPe2MrVVFKCD4EZw0Gdeu4GpoCe9snl2zvSHZ7A3o75YE3tglI1DnTKN0ZsKoKg1KXns8zzuA0Hej3rPws2feYgBEhWM3G/s640/IMG_6032.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgL77Fq9zs785mtGZxUHdFsrUs19d7AT7jJyLdMd2H9so8k_OWEo4ubEPcJ8BKEDiwD9aBQDRhsGihcJveVLMCWbHeElcykoRjPe2MrVVFKCD4EZw0Gdeu4GpoCe9snl2zvSHZ7A3o75YE3tglI1DnTKN0ZsKoKg1KXns8zzuA0Hej3rPws2feYgBEhWM3G/w300-h400/IMG_6032.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Nyt he tuijottivat kumpikin taustalla olevaa portaikkoa. Sen tasanteella seisoi pikkuinen lapsi flanellisessa sukkapyjamassaan, joka oli koristeltu pupujussein ja pörröisin keltaisin kananpojin. Kädessään lapsella oli kookas revolveri, jolla hän osoitti riitelevää pariskuntaa.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yhdysvaltalaisen Patricia MacDonaldin (1949-) jännityskirja <b>Pikkusiskon painajainen</b> aiheutti minulle painajaisia ja unettomuutta. Kirjan kannessa lukee, että hyytävää jännitystä, mutta ajattelin lukea kirjan toistamiseen, ennen kuin pistän sen kiertoon. Edellisestä lukukerrasta oli kulunut jo parikymmentä vuotta. Silloin taisin olla rohkeampi lukija.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yllä oleva lainaus tulee esille heti kirjan alussa. Se kertoo paljon yhdysvaltalaisesta aseiden käytöstä ja säilytyksestä. Asetta säilytettiin niin, että lapsi sai sen käsiinsä. Kaiken lisäksi ase oli ladattu.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Ulkona ei ole ketään, hän vakuutti itselleen. Ei kerta kaikkiaan ketään. Et voisi olla tämän enempää yksin.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Beth palasi kotiinsa monen vuoden jälkeen, kun kuuli isänsä kuolemasta. Kotona odotti pikkusisko, Francie, joka oli elänyt isän kanssa kahdestaan vuosikausia. Beth ei ollut pitänyt yhteyksiä kotiinsa, ja kotiin tuleminen oli ikävä kokemus. Hautajaiset piti kuitenkin hoitaa. Sitten piti päättää, mitä tehdä 14-vuotiaan pikkusiskon kanssa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Mielestäni hän on nuori mies, jolla on kosolti ongelmia.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Beth sai pian selville, että Francie seurusteli huomattavasti vanhemman miehen kanssa, miehen, jolla oli runsaasti ongelmia. Pian Beth pääsi tietämään noista ongelmista. Andrew oli päättänyt, että Francie olisi vain yksistään hänen, joko hyvällä tai pahalla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Patricia MacDonaldin Pikkusiskon painajainen oli pelottavuudessaan ihan järkyttävän paha.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Patricia MacDonald, <b>Pikkusiskon painajainen</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Kaisa Peltonen</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Gummerus 1989</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 339</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>Little sister</i> 1986</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Psykologinen trilleri </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-51575475787468676862024-02-15T07:00:00.000+02:002024-02-15T07:00:00.131+02:00Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhLYUwitoFjdJwOf6qjpyt0XoyoVLHMKuUQOGrQFArFGYiPyecBfqGY6I9KwHw0FgyZMKmtCGt_zQpKnicI8z-IU_C1tCpB4r7KbSurMnaoULC4AkP4-tFdJfeEPSmrdGK0JQGYeN-sQ6D5IeXi6kj1RXXiutyb3rnSeamT-Px2CitbOx_z8DInuCFOBYw/s640/IMG_6114.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhLYUwitoFjdJwOf6qjpyt0XoyoVLHMKuUQOGrQFArFGYiPyecBfqGY6I9KwHw0FgyZMKmtCGt_zQpKnicI8z-IU_C1tCpB4r7KbSurMnaoULC4AkP4-tFdJfeEPSmrdGK0JQGYeN-sQ6D5IeXi6kj1RXXiutyb3rnSeamT-Px2CitbOx_z8DInuCFOBYw/w300-h400/IMG_6114.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: large;">Kazu nyökkäsi hienoisesti ja kohotti hitaasti oikealla kädellä hopeapannun tarjottimelta. Hän katsoi syrjäkarein Fumikoon ja aloitti sanoen: "No niin."</span></b></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: large;">"Ennen kuin kahvi jäähtyy..." hän kuiskasi.</span></b></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Japanilaisen Toshikazu Kawaguchin <b>Ennen kuin kahvi jäähtyy</b> on ihanan yliluonnollinen teos. Kirjan loppupuolella tarvitsin nenäliinoja, sillä loppupuolen tapahtumat pakahduttivat jo tunteeni, ja kyyneleet valuivat valtoimenaan. Voin hyvin kuvitella, että joillekin toisille lukijoille tapahtumat voisi kokea päinvastoin kuin minä, mutta sen lupaan, että kirjan tarinoissa koetaan tunteita todella paljon.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Tyttö oli tulevaisuudesta, muttei olisi näyttänyt yhtään oudolta ulkona kadullakaan, jos vain rasittavat säännöt eivät olisi estäneet häntä lähtemästä tuolilta. </b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Ennen kuin kahvi jäähtyy</b> teoksessa oli Tokiossa eräällä sivukadulla kahvila nimeltään Funiculi Funiculá. Kellarikahvilassa oli vain muutama pöytä ja yhdessä tuolissa oli mahdollisuus matkata menneisyyteen, ja kirjaa lukiessa huomattiin, että siinä pystyi matkaamaan myös tulevaisuuteen. Kirjassa oli neljä tarinaa: <i>Rakastavaiset, Aviopari, Siskokset ja Äiti ja lapsi</i>. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Lähtiessäsi tulevaisuuteen sinä tähtäsit kymmenen vuoden päähän, mutta päädyitkin jonkin virheen takia viidentoista vuoden päähän.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toshikazu Kawaguchin esikoisromaani <b>Ennen kuin kahvi jäähtyy</b> on syntynyt näytelmän pohjalta, sillä kirjailija on tuottanut, ohjannut ja kirjoittanut näytelmiä. Kirja on niin koukuttava, että luin sen yhdellä kertaa kannesta kanteen. Uskon, että nauttisin suuresti myös näytelmästä, joka on kirjan pohjalla. Kirjassa on aika paljon henkilöitä ja alkuun oli vaikea hahmottaa esim. henkilöhahmojen ikää ja sukupuolta, kunnes heistä kerrottiin tarkemmin tarinoiden edetessä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toshikazu Kawaguchin teos Ennen kuin kahvi jäähtyy kietoi kiehtoviin aikamatkailun tunnelmiin. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Toshikazu Kawaguchi, <b>Ennen kuin kahvi jäähtyy</b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Markus Juslin ***** <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Bazar 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 236</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-67697538252050883902024-02-13T07:00:00.002+02:002024-02-14T09:18:50.488+02:00Paul Heyse: Trevison koru-ompelijatar<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_ZU2mBueHBmPDoKO5EJNESjvbpkmuyQylkG1QwmZVH8NqCVOxsxE-VQnvWZMOOb1zeynDXAhNIFnhUe5XqTcjZ_85fGg-QdJ1nyksaveGn3fkMDHHsz_Xk73sHzDZWSwyLO48SMz1hZWPyuDpJ6OiALWMQ0apQqtiDkdVOPLnnHwzGNmixQeUtu_Rrf8d/s640/IMG_6045.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_ZU2mBueHBmPDoKO5EJNESjvbpkmuyQylkG1QwmZVH8NqCVOxsxE-VQnvWZMOOb1zeynDXAhNIFnhUe5XqTcjZ_85fGg-QdJ1nyksaveGn3fkMDHHsz_Xk73sHzDZWSwyLO48SMz1hZWPyuDpJ6OiALWMQ0apQqtiDkdVOPLnnHwzGNmixQeUtu_Rrf8d/w400-h300/IMG_6045.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Tässä vihossa näkyy vieläkin suitsutukselta tuoksuvan, tummanpunaisen luostariviiniin jälkiä, jolla koetin silloin tällöin huuhdella alas kronikkatomua, kunnes monien kuivien muistiinpanojen parista sattui käsiini <i>Vaaleaverisen Giovannan</i> kertomus, joka virkisti minua äkkiä kuin lähde kuivalla ylängöllä, monta vertaa enemmän kuin mikään viini.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saksalaisen nobelistin Paul Ludvig von Heysen (1830-1914) <b>Trevison koru-ompelijatar</b> sisältää kaksi novellia, niminovellin ja <i>Kuolleen järven rannalla</i>. Novellit ovat rakkausnovelleja. Heysen tuli tutuksi näytelmä- ja novellikirjailijana, mutta myös runoilijana sekä kirjallisuuden kääntäjänä. Kirjallisuuden Nobelin hän sai vuonna 1910.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Monet luulivat, että hän menisi luostariin, varsinkin kun hän kernaimmin ompeli vain kirkkovaatteita ja alttariliinoja ja pysytteli erillään julkisista huveista.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kirjan niminovellissa oli kaunis nainen Giovanna italialaisessa Trevison kaupungissa. Monet miehet olisivat halunneet hänet itselleen, mutta hän pysytteli naimattomana, kunnes hän oli 31-vuotias ja kohtasi paljon nuoremman Attilion. He rakastuivat syvästi, mutta Attiliolla oli jo morsian muualla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Oli keskikesä, mutta ylhäällä vuoristossa puhalsi terävän kylmä tuuli, joka uhkasi muuttaa rankan sateen lumeksi.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kuolleen järven rannalla oli majatalo, jonne saapui vieras matkamies. Tuo matkamies oli surun murtama. Hän oli hyvin masentunut ja hänen ajatuksensa oli vallannut vain kuolema. Hän halusi kuolla ja Kuolleen järvi oli siihen sopiva paikka.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sitten paikalle tuli hevosvaunuilla myös muita matkalaisia, äiti ja pieni lapsi. Lapsi oli hyvin kuumeinen ja tarvitsi lääkäriä. Lasta hoitaessa, sillä matkamies oli ammatiltaan lääkäri, hän ihastui palavasti lapsen äitiin.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Paul Heyse on tarkastellut kirjansa novelleissa rakkautta, sen syttymistä ja miten se muuttikaan näiden rakastavaisten elämää. Rakkausnovellit sopivatkin hyvin helmikuulle, sillä 14. helmikuuta vietetään Ystävänpäivää.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Paul Heysen Trevison koru-ompelijatar syventyi rakkauden maailmaan. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Paul Heyse, <b>Trevison koru-ompelijatar</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Helmi Krohn</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Otava 1913</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 112 </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ensim. suomennos 1911</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Novellikirja</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nobel 1910</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Rakkaus <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Paul Heyse: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2021/05/paul-heyse-unohtumattomia-sanoja.html">Unohtamattomia sanoja</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Paul Heyse: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2020/08/paul-heyse-kaksi-vankia.html">Kaksi vankia</a> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: large;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxMv1PF186xgCiZGRTqpCuvbRShV_nrAUEh8lp0wFs4CFhehgdXU7T3cqWy0Ig7nXVYEUS-gjiEhSQtVzwdwylO_q4LA5ivRQsSTgS-yh8x3MUQYp1qBujNfOoE6EgPkYqeBuLA7BRItvbBT-5kPGwjQRt6EUvI0-pZDm2lF4AsEOSyHpu0J__e4kaLqZs/s640/IMG_6046.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxMv1PF186xgCiZGRTqpCuvbRShV_nrAUEh8lp0wFs4CFhehgdXU7T3cqWy0Ig7nXVYEUS-gjiEhSQtVzwdwylO_q4LA5ivRQsSTgS-yh8x3MUQYp1qBujNfOoE6EgPkYqeBuLA7BRItvbBT-5kPGwjQRt6EUvI0-pZDm2lF4AsEOSyHpu0J__e4kaLqZs/w300-h400/IMG_6046.jpg" width="300" /></a></span></div><span style="font-size: large;"><br /></span>Lukemani Paul Heysen kirja oli 111 vuotta vanha. Kirjan takaosaan oli jätetty muistoja menneestä kirjastomaailmasta, eli palautuslappu, johon oli leimattu milloin kirja pitäisi palauttaa. Ensimmäinen merkintä näkyy olevan vuodelta 1935 ja viimeinen vuodelta 1949. Tämä kirja on selvinnyt siis jopa kaksi maailmansotaa Turun kaupunginkirjastossa.<br /><p></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-18533011123649228292024-02-11T07:00:00.151+02:002024-02-11T07:00:00.322+02:00Mauri Kunnas: The very best & the wörst of Nyrok City<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisO9r2cbDDaq70oQHfwpQQq_myhSfZ7s0J3VsKf8rBX6tLD8ZgGz-U5aol4FrCPBLcMj33kwGBQzwn2PcO32NiKUBvpbb_yhM3JOiIt2YbyE7mx1yHSoEyiPfQWHvnuV_IeJ9bJuAG08hXBfSx8hM3Abe0vm5vZjaBX3KrNCxeoP8yuybBdzE7VoTaf0vf/s640/IMG_6040.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisO9r2cbDDaq70oQHfwpQQq_myhSfZ7s0J3VsKf8rBX6tLD8ZgGz-U5aol4FrCPBLcMj33kwGBQzwn2PcO32NiKUBvpbb_yhM3JOiIt2YbyE7mx1yHSoEyiPfQWHvnuV_IeJ9bJuAG08hXBfSx8hM3Abe0vm5vZjaBX3KrNCxeoP8yuybBdzE7VoTaf0vf/w300-h400/IMG_6040.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mauri Kunnas (1950-) on ilahduttanut meitä lukijoita kirjoillaan jo useita kymmeniä vuosia. Sen lisäksi olemme saaneet nauttia hänen huumoristaan varsinkin sarjakuvissa, joista <b>The very best & the worst of Nyrok City</b> etupäässä koostuu. Kirjahan on jo ilmestynyt ekaa kertaa ajat sitten vuonna 2000, mutta "<b>tätä painosta on pikkasen paranneltu... virsikirjan kanssa...</b>" lukee takakannessa. Huumoria siis riittää kirjan joka sivulle.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: large;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfcifeQEmCkVsU6JdsLVyXEpR0V8qSJk0rakqvpR74O0sDJBp9EMLpqSkQCxY8ZWhrtnnC8fykmjgcI81P9omQDyOzLexYtmBsdE0BSypwHgPq7mxNt0dphPAGbWsG5uXAgjyNihRwTW07MEuEV8tXLV-A1uVIG6mq97ojKwgRj6Pf7mWHKFjgxA6MwKCr/s640/IMG_6041.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfcifeQEmCkVsU6JdsLVyXEpR0V8qSJk0rakqvpR74O0sDJBp9EMLpqSkQCxY8ZWhrtnnC8fykmjgcI81P9omQDyOzLexYtmBsdE0BSypwHgPq7mxNt0dphPAGbWsG5uXAgjyNihRwTW07MEuEV8tXLV-A1uVIG6mq97ojKwgRj6Pf7mWHKFjgxA6MwKCr/s320/IMG_6041.jpg" width="240" /></a></span></div><span style="font-size: large;"> </span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yllä oleva muusikko, laulaja, lauluntekijä, kirjailija jne. on varmasti tuttu kaikille. Kerron, jos et tiedä. Mauri Kunnas on itsekin muusikko ja soittaa bändissä, joten ei ihme, että hän on kiinnostunut muistakin muusikoista ja heidän elämästään. Kirjan sivuilla hän kertoo lyhyesti, mikä kyseisen sarjakuvan tausta-aihe oli. Ensimmäinen strippi julkaistiin siis vuonna 1975 Intro-lehdessä. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vuosien saatossa Nyrokissa seikkailivat mm. Humu + The Remmukeins, Veltto Mäkinen, Hissi Junanko, Pöörne Puri, Ike Lipsu Tänninen, Army, Hösse Travoltti, Piitles, Juva Poskinen eli Juissa Pläskinen, Kakka Juvaja, Tauno Zuho Ravioli, Oliivi, Pieni Pertta, Linholmin Taave, Tantsu Känsä, Micky Ylitalo, Eput, Perusjätkä jne. Myös elokuvat ja tv-sarjat saivat omat strippinsä ja niissä seikkailivat tietysti tunnetut suomalaiset julkkishenkilöt.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-size: large;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE6TTaQIj5c_UB7_33AiI-Pi9zHKzlnEnzbJ6URtkjIv0YwuNmv4FD3cZzyUmI0loqTDuIcYG4cIwP5vlVIfzhKZTdslxzjrdLzdBOWfiIjug8aSrJrxCnlypMkEZYZLja0t3mVN2O5-q23gFMFmMQrMuI3iTtNX6HIdbrg2AD5GzPFBjkJbop0InpGdVP/s640/IMG_6042.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE6TTaQIj5c_UB7_33AiI-Pi9zHKzlnEnzbJ6URtkjIv0YwuNmv4FD3cZzyUmI0loqTDuIcYG4cIwP5vlVIfzhKZTdslxzjrdLzdBOWfiIjug8aSrJrxCnlypMkEZYZLja0t3mVN2O5-q23gFMFmMQrMuI3iTtNX6HIdbrg2AD5GzPFBjkJbop0InpGdVP/s320/IMG_6042.jpg" width="240" /></a></span></div><span style="font-size: large;"> </span><p></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yllä oleva strippi on vuodelta 1985. Kyseessä oli Hanoi Rocksin kotimaan haastattelu sen jälkeen, kun bändi oli päässyt huipulle ulkomailla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mauri Kunnaksen sarjakuvat ilahduttavat edelleen ja niiden parissa oli hauska muistella menneitä. Nyrok City sarjakuva siis ilmestyi vuosina 1975-86 Introssa, Helpissä ja Suosikissa. Kunnas sai Nyrok Citystä Puupää-hatun jo vuonna 1981. Ensimmäinen Nyrok kokoelma ilmestyi sittemmin vuonna 1984. Toivottavasti muusikot ja muut julkkikset ovat ottaneet ylpeydellä ja huumorilla vastaan näin hienon sarjakuvanäyttämön. Mainetta ja kunniaa vai miten se menikään.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mauri Kunnas, <b><span style="color: #e69138;">The very best & the wörst of Nyrok City</span></b> *****</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kuvitus Mauri Kunnas *****<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Otava 2023</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 160</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2000</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sarjakuva-albumi</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-family: Rock Salt; font-size: x-large;">Hyvää 74v. Syntymäpäivää </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-family: Rock Salt; font-size: x-large;"> Mauri Kunnas!</span><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-39246201158942406262024-02-09T07:00:00.152+02:002024-02-09T07:00:00.244+02:00Väinö Linna: Musta rakkaus<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM4xhyUcAIUAaeLuqzuhyphenhyphenhTyV4RykTNfqtCCviNufnL24u5-pZrvLBY1N7XxozcrssU21hIhSyWC266Jt5nEwLgYTVOxwv_K6jNejrOqKbxzJIEQ-OYpWSUuqSBXfGwCd846OuGXZ42EuSLRHjbAb0tR79xbCDovOKRH0t1GrinLQw0Qa8XFLYWY66rBOb/s640/IMG_6044.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM4xhyUcAIUAaeLuqzuhyphenhyphenhTyV4RykTNfqtCCviNufnL24u5-pZrvLBY1N7XxozcrssU21hIhSyWC266Jt5nEwLgYTVOxwv_K6jNejrOqKbxzJIEQ-OYpWSUuqSBXfGwCd846OuGXZ42EuSLRHjbAb0tR79xbCDovOKRH0t1GrinLQw0Qa8XFLYWY66rBOb/w300-h400/IMG_6044.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Hän oli kooltaan yli keskimitan mutta jotenkin hintelärakenteinen mies. Kasvot olisivat kenties olleet kauniit ellei niillä aina olisi väreillyt synkkä ja tuskainen ilme.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Väinö Linnan (1920-1992) teos <b>Musta rakkaus</b> kertoi Paulin ja Marjatan rakkaustarinan kaikessa lyhykäisyydessään. Nuoret tapasivat toisensa, kun insinööriksi opiskeleva Pauli pysähtyi seuraamaan erään pihan tapahtumia kävelyretkellään. Muutakaan tekemistä hänellä ei ollut kesälomalllaan.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Pauli huomasi että tyttö oli hyvin miellyttävän näköinen, ja nähdessään tämän hämmennyksen hän arvasi itse olleensa sen syynä ja ehti jo tuntea mielihyvää sen johdosta.</b> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Musta rakkaus</b> on ilmestynyt jo vuonna 1948. Kirjan henkilöt elävät hyvin vaatimatonta elämää, suorastaan köyhyyttä, mikä oli tyypillistä sodan jälkeistä elämää. 18-vuotias Marjatta asui isänsä kanssa, ja heidän seinänaapurina asui leski viiden lapsensa kanssa. Leskellä lapsineen ei ollut aina edes ruokaa syödäkseen, joten Marjatan isä antoi välillä pyytämiään kaloja heille syötäväksi. Pauli oli myös orpo ja köyhä. Hän eli ja opiskeli sedältään saamalla lainalla.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Koska Pauli ja Marjatta kerran olivat lähteneet näköaloja katselemaan ohjasivat he askeleensa Pyynikille. Se oli kaupungin näköalapaikoista kuuluisin ja siitä syystä myös tavanomaisin, niin että Paulia sen tavanomaisuus jopa kiusasi. Ensi kerran hän oli pyytänyt tytön seuraansa, ja mitäs muuta kuin Pyynikille kävelemään.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nuorten tutustuminen toisiinsa johti nopeasti kihlojen ostoon, jotka Marjatan isä maksoi, sillä nuorilla ei ollut rahaa. Paulin ajatukset kuitenkin pyörivät Marjatan puhtauden ympärillä. Ajatukset siitä, että oliko Marjatta ollut muiden miesten kanssa kiusasivat häntä, ja hän epäili hänelle naurettiin selän takana. Vainoharhaisuus ja sairaalloinen mustasukkaisuus leimahtivat Paulin ajatuksissa päälle, ja sen seuraukset olivat julmaa psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa, jotka lisääntyivät kirjan loppua kohti trillerimäisen kiihtyvällä tavalla. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Linnan <b>Musta rakkaus</b> teoksesta on tehty myös saman niminen Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1957, johon kirjailija teki elokuvakäsikirjoituksen. Tarinassa on niin paljon draamaa ja tunteita, että voin hyvin kuvitella elokuvan eri kohtauksia, joita sen ajan upeat näyttelijät Eeva-Kaarina Volanen ja Jussi Jurkka näyttelivät.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Väinö Linna kirjoitti unohtumattomia kirjoja, kuten <i>Tuntematon sotilas</i> ja <i>Täällä Pohjantähden alla 1-3</i>. Hän ei itse pitänyt <i>Mustasta rakkaudesta</i>, mutta kriitikot pitivät, ja kirja menestyi esikoiskirjaa paremmin. Siitä on tehty myös näytelmä elokuvan lisäksi.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Väinö Linnan Musta rakkaus kietoutui nuoren rakkauden ja mustasukkaisuuden ympärille.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Väinö Linna, <b>Musta rakkaus</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Wsoy 1986 neljäs painos</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 177</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mustasukkaisuusdraama <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-44405132859468150312024-02-07T07:00:00.002+02:002024-02-07T07:00:00.131+02:00Saija Kuusela: Katse<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEime4TuCOc7PWWG5HhgA_C8UxUakMwzWQXeKYcNf6tIutbqMoPK5Skvmf26s_Eog2LvDjN7juSXZmGjRzOSSHWcGVH4KIt37hHwsFmyOnRSkSGSOb06S5c05fSjfaqCPz7njakEvDnXC8P0SG5I01FvAULrnH2bWEPllrfgGJn4Qn3T5TufyPIX_omX3Ydq/s640/IMG_6033.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEime4TuCOc7PWWG5HhgA_C8UxUakMwzWQXeKYcNf6tIutbqMoPK5Skvmf26s_Eog2LvDjN7juSXZmGjRzOSSHWcGVH4KIt37hHwsFmyOnRSkSGSOb06S5c05fSjfaqCPz7njakEvDnXC8P0SG5I01FvAULrnH2bWEPllrfgGJn4Qn3T5TufyPIX_omX3Ydq/w300-h400/IMG_6033.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Vedellä oli ehkä merkitystä. Ja tyhjyydellä, tietenkin. Tyhjällä katseella kohti tyhjää taivasta. Ruumis, jossa oli häivähdys jotain tuttua, oli aseteltu selälleen, laskettu kivien varaan. Hänellä, joka sen oli tehnyt, oli täytynyt olla riittävästi kärsivällisyyttä. Ja suuntavaistoa paluumatkaa varten.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuuselan esikoisdekkari <b>Katse</b> aloitti uuden dekkarisarjan, jonka päähenkilö on ylikonstaapeli Nea Guttorm. Nea on toiminut Oslon keskusrikospoliisissa profiloijana, mutta muutti avioeron jälkeen Pohjois-Norjaan pieneen kylään vuonon rannalle poliisiksi. Nea oli kotoisin pohjoisesta ja tutut maisemat vahvistivat hänen yliluonnollisia kykyjään nähdä tapahtumia. Ne piti vain kyetä ymmärtämään oikein.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yllä oleva lainaus kertoi kirjan alussa löytyneestä ruumiista, joka kuului hyvin menestyneelle silmälääkärille. Miten hän oli joutunut tunturiin ja miksi ja kuka teon oli tehnyt? </span></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: large;">Tyttö ei ole mukana, tyttö on... kadonnut. </span></b></p><p style="text-align: justify;"><b><span style="font-size: large;">Hän ei tiennyt, mistä ajatus tuli, mutta se oli kirkas ja teki kipeää.</span></b></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nean kotiutuminen paikkakunnalle ja poliisivoimiin oli ihan alkutekijöissään. Onneksi hänen työkaverinsa Tanya oli hänelle ennestään tuttu, ja oli houkutellut hänet paikkakunnalle. Esimies oli omalla tavallaan karski, mutta jokin viehtymys Nean ja Bobbyn välillä väreili. Bobby ei ollut samoilla tutkimuslinjoilla Nean kanssa, sillä Nea käytti hänen mielestään liikaa intuitiota. Nea halusi kuitenkin kuulustella Beaa, joka oli uhrin naisystävä. Bea ei koskaan ilmestynyt poliisilaitokselle.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Se olisi voinut jäädä lumimyrskyyn. Tunnustus olisi voinut lentää kaikkien muiden sanojen mukana tuuleen ja kadota. Nea tiesi, että tätä hän kantaisi sisällään pitkään. Hänen ikiomaa jassaansa.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuuselan vahva Katse dekkari vie upeisiin tunturi- ja jäätikkömaisemiin. Olen jäisen ihastunut.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Saija Kuusela, <b>Katse *****<br /></b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Tammi 2021 </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 350</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Esikoisdekkari </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nea Guttorm-sarja osa 1.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Pohjois-Norja <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-37016835149352713612024-02-05T07:00:00.104+02:002024-02-05T09:15:58.715+02:00Carin Gerhardsen: Tuhkimotytöt<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV8YxkQgLcZcClLGA6ZB7L9BOxg8zwQMAzUHBiVp3i7AUWMRooyoQLrVpentsakPyKxQD5eAG0sv0jGndcryXYwMlhtQ8Z5H7S45770wpk7-f8_EBquj0DebqX0xJl9oaTYho44NB63IR78w2iIdiOFOS8-VVgYZGzXuVNT3KtXHBRPJyqkfdGYArwdNOI/s640/IMG_6005.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV8YxkQgLcZcClLGA6ZB7L9BOxg8zwQMAzUHBiVp3i7AUWMRooyoQLrVpentsakPyKxQD5eAG0sv0jGndcryXYwMlhtQ8Z5H7S45770wpk7-f8_EBquj0DebqX0xJl9oaTYho44NB63IR78w2iIdiOFOS8-VVgYZGzXuVNT3KtXHBRPJyqkfdGYArwdNOI/w400-h300/IMG_6005.jpg" width="400" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Edessä häämötti viikonloppu ilman koulua tai muita velvollisuuksia, ja äiti oli saanut rahaa. Tunnelma keittiönpöydässä oli korkealla ja pullot tungeksivat lasien ja ylitsepursuavien tuhkakuppien lomassa. Myös Elise ja Jennifer osallistuivat riehakkaaseen illanviettoon ja käyttivät tilaisuutta hyväkseen pummatakseen viinaa ja tupakkaa.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Ruotsalaisen Carin Gerhardsenin suositun <i>Hammarby</i>-dekkarisarjan toinen osa on nimeltään <b>Tuhkimotytöt</b>. Sarjan ensimmäinen dekkari oli <i>Piparkakkutalo</i>. Tuhkimotytöt alkaa todella inhottavalla kohtauksella, joten herkempien lukijoiden ei kannata lukea varsinkaan tätä kirjaa, sillä siinä on lapsiin kohdistuvaa inhottavaa väkivaltaa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Elise ja Jennifer olivat kirjan nuoret sisarukset. Valitettavasti heidän äidillään oli elämänhallinta kadoksissa. <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Huomenna hän tanssisi tytön kanssa Suomen-laivan tanssilattialla ja tarjoaisi tälle värikkäitä drinkkejä baarissa.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Jocke oli ihastunut ensimmäistä kertaa. Hän oli jo 24-vuotias, mutta tyttö oli vasta 16-vuotias. Tyttö kyllä vaikutti paljon vanhemmalta ja kokeneemmalta. Jocke ei ollut aiemmin seurustellut, mutta ehkä nyt. Jocken kotona ei ollut kaikki hyvin. Sanoisinko, että siellä tapahtuvat tapahtumat olivat todella kammottavia.<br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kukaan ei kaivannut pientä poikaa ja hänen äitiään. Tai lapsenvahtia, jos nainen oli sellainen. Oli karmivaa, miten eristyksissä ihminen saattoi olla.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Kirjassa tapahtui kaksi kuolemantapausta, joten sarjan poliisihahmoille riitti siis töitä, että tutkintalinjat löytyivät ja rikokset ratkesivat. Huh huh olipa karmeita rikoksia ja pelottavaa väkivaltaa. Kun aloin lukemaan kirjaa, se piti lukea nopeasti, niin että pystyin jättämään tällaiset kauheudet taakse. Valitettavasti varsinkin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy, joten mielestäni Gerhardsen on rohkea, kun uskaltaa kirjoittaa niistä.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Carin Gerhardsen, <b>Tuhkimotytöt</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Suom. Maija Ylönen</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Minerva 2021</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 348</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>Mamma, pappa, barn</i> 2009 </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Dekkari</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><i>Hammarby</i>-dekkarisarja 2. osa</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Carin Gerhardsen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/09/carin-gerhardsen-piparkakkumokki.html">Piparkakkutalo</a> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-19139363385644152272024-02-03T07:00:00.212+02:002024-02-03T07:00:00.148+02:00Vappu Kannas: Kimalaisten kirja<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg67V52lhzSTCjP9MIo8Ror9PjW1n9T0eHlSr5bdWOC4Dyg3WoQ0oQ3Vurb0VioDXtqVtoawcmsc04fMa59KDjS2U3E1BxoHlruT4ulAp17sQCZUbATuZ9KKuvQNYdNn0lDXkq-2Jqi-zudK39qqMhyphenhyphenXLYTgax5ZdADvI9TkZUv1nUymozNqbCEys9mvdCY/s640/IMG_6077.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg67V52lhzSTCjP9MIo8Ror9PjW1n9T0eHlSr5bdWOC4Dyg3WoQ0oQ3Vurb0VioDXtqVtoawcmsc04fMa59KDjS2U3E1BxoHlruT4ulAp17sQCZUbATuZ9KKuvQNYdNn0lDXkq-2Jqi-zudK39qqMhyphenhyphenXLYTgax5ZdADvI9TkZUv1nUymozNqbCEys9mvdCY/w300-h400/IMG_6077.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Minä Margaret Maher, täysissä siellun ja ruumiin voimissa, 75 vuoden iässä, aion kertoa teille, mitä tapahtui Amherstin kaupungissa Dickinsonin perheen keltaisessa talossa armon vuonna 1882 ja sen jälkeen.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Olipa mielenkiintoinen kirja. Huomasin jo viime vuonna tämän Vappu Kannaksen kirjoittaman <b>Kimalaisten kirja </b>teoksen, jonka kannessa oleva kuva on Emily Dickinsonista, kuuluisasta runoilijasta. Kirjan tarina pohjautuu todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Kirjassa kolme naista, Vinnie, Mabel ja Susan eli Sue kamppailivat Emily Dickinsonin kirjallisesta perinnöstä hänen kuolemansa jälkeen. Vinnie ja Mabel kävivät jopa oikeutta niistä. Kirjan kertojina toimivat siis Maggie, joka oli Emilyn ja Vinnien palvelija, Vinnie, joka oli Emilyn sisko ja Mabel, joka oli Emilyn veljen rakastajatar ja Vinnien ystävä. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Hän halusi nähdä rouva Toddin. Uuden astronomian professorin nuoren rouvan, joka oli jo herättänyt hänen kälynsä Susanin huomion. Sue osasi arvioida nopeammin kuin kukaan muu, kuka oli kuka ja kenestä saattaisi tulla joku, usein Suen armollisella avustuksella.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Sue oli siis Emily Dickinsonin veljen vaimo. Hän oli ollut Emilyn paras ystävä, suorastaan sydänystävä, mutta Austin teki kaikkensa, että sai hänet vaimokseen. Sen jälkeen Sue oli Amherstin rikkaimman miehen vaimo. Ystävyys Emilyn kanssa muutti muotoaan, sillä seurapiirielämä ja juhlat veivät Suen mennessään. Yhteydenpito naapuritalon Emilyyn jäi kirjelappusiin ja Suen satunnaisiin vierailuihin siellä, sillä Emily ei ollut poistunut kotoaan sen jälkeen, kun hän palasi nuorena seminaarista. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Totta kai pystyn matkustamaan itsekseni, ilman ongelmia. Pitäisihän sinun jo tuntea oma Mabelisi. Äiti oli, kuten arvasinkin, hieman nyreissään, että saavuin vasta nyt. Mutta todellakin, rakkaani! On täysin kestämätöntä, että hän ei ymmärrä, miten tärkeää minulle oli olla Amherstissa, kunnes tietyt tilaisuudet olivat ohi, erityisesti Suen juhlat.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Mabel Todd oli kotoisin Washingtonista, suurkaupungista, joten muutto Amherstiin oli sangen ikävää, kunnes hän tutustui kaupungin rikkaimman perheen seurapiirirouvaan. Apunaan Mabel käytti ulkonäköään ja musikaalisuuttaan. Pian Mabel oli koko kaupungin lemmikkivierailija juhlissa. Kuultuaan omituisesta runoilijasta, joka ei poistunut ulos kodistaan ja joka pukeutui aina valkoisiin, Mabel halusi tutustua tietenkin häneen. Koska Emily ei tavannut vieraita, Mabel ystävystyi hänen siskon Vinnien kanssa.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Silloin tutustuin Dickinsoneihin, ja vaikka nykyhetken valossa saattaa vaikuttaa siltä, että siitä ei seurannut mitään hyvää, en voi ajatella niin. Sainhan tutustua Emilyyn ja hänen runoihinsa, editoida ne julkaisukuntoon ja tuoda hänen ihmeellisen äänensa kaikkien kuultavaksi. Ja vielä tärkeämpää, sain Austinin, hänen veljensä. Hän todella oli minun niin kuin ei kukaan.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Nuori Mabel oli paljon vanhemman Austinin rakastajatar, kunnes Austin kuoli. Austin omisti myös siskojensa kodin ja elätti heitä. Siispä hän vei aika inhottavasti rakastajattarensa siskojensa kotiin. Siskot ja Maggie saivat piilotella huoneissaan sillä aikaa. Mabelin välit Austinin vaimoon Suehen eli Susaniin olivat tietysti katkenneet, mitä nuori Mabel ei ymmärtänyt ollenkaan. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vappu Kannaksen Kimalaisten kirja sisältää menneen elämän draamaa roppa kaupalla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vappu Kannas, <b>Kimalaisten kirja</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">S & S 2023</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 373 + Jälkisanat + Lähteet</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Emily Dickinsonin kirjallinen perintö</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">1882-1916 Amherst <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Vappu Kannas: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2021/05/vappu-kannas-rosa-clay.html">Rosa Clay</a></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> <br /></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span><br /></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8217032851622038584.post-15409857168685531602024-02-01T07:00:00.118+02:002024-02-01T09:46:08.882+02:00Anna-Leena Härkönen: Kissapsykoosi ja muita kirjoituksia<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgL1LWgkBonlkakOl-nUIy4yj5D-F2nurcGmF6DX2WEGcHJLBTziCKEdesdeMbZvmMhM94_H1mCIKDb8souMmFAIIU_LuP2mTWRF-NZxBCNEDsLgZBdQ_-xLxFMi0V9HKg9BlQZQ_w_1wcBiC_ycjjSKG8XEyBbMgoftm4KS2CMHVbeg1ILjEWGtJxeIIBJ/s640/IMG_6065.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="480" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgL1LWgkBonlkakOl-nUIy4yj5D-F2nurcGmF6DX2WEGcHJLBTziCKEdesdeMbZvmMhM94_H1mCIKDb8souMmFAIIU_LuP2mTWRF-NZxBCNEDsLgZBdQ_-xLxFMi0V9HKg9BlQZQ_w_1wcBiC_ycjjSKG8XEyBbMgoftm4KS2CMHVbeg1ILjEWGtJxeIIBJ/w300-h400/IMG_6065.jpg" width="300" /></a></div><p></p><p><br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Minä olen rakastunut. Hänen nimensä on Igor. Igor on kissa.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anna-Leena Härkösen kirjoitukset ovat hauskaa luettavaa. Tällä kertaa luin hänen uusimman kolumnikokoelmansa <b>Kissapsykoosi ja muita kirjoituksia</b>, jotka on aiemmin julkaistu Apu-lehdessä. Kirjoituksia on yhteensä 29. Teksti on napakkaa, terävää, väliin hyvinkin oivaltavaa, itseironista ja mikä parasta, hyvinkin huumorintajuista. Härkösen huumori uppoaa minuun yhtä hyvin kuin jäätelö kuumalla kesäsäällä. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Yllä oleva lainaus on kirjan toisesta kirjoituksesta, mikä on nimeltään <i>Kissapsykoosi</i>. Kirjailija rakastui poikansa kissaan, niin että poika käski äitinsä hankkimaan oman kissan. Kissat liikkuvat muissakin kirjoituksissa. Toiseksi viimeisessä kirjoituksessa nimeltään <i>Rakkauden kerjäläinen</i> kirjailija on hankkinut lopultakin itselleen oman kissan, jolta haluaisi rakkautta ja huomiota, mutta kissapa tekee mitä itse haluaa. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"><b>Kirjailijaillallisella gourmet-ravintolassa tarjottiin alkuruoaksi friteerattua jäkälää vuolukerman ja puolukoitten kanssa. Muutkin ruokalajit olivat toinen toistaan kummallisempia.</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Annan täyden kympin ravintoloille, jotka kokeilevat luonnosta löytyviä kasveja ruokalistoillaan. Siitä enemmän <i>Punajuuripölyä</i> kirjoituksessa. Uskon, että ainakin maistaisin jäkälää, kuten kirjailija. Tosin hänelle jäi ruokailusta nälkä, ja hän söi kotona päälle meetvurstileivän. Itselleni ei ole koskaan maistunut meetvursti, mutta punajuuripöly kuulostaa satumaiselta. Punajuurtahan käytetään paljon esim. vegaaniruoissa. Minun herkkuani tuo punajuuri. </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anna-Leena panee kirjoituksissaan itsensä ja läheisensä esille ilkikurisella huumorilla.</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Anna-Leena Härkönen, <b>Kissapsykoosi ja muita kirjoituksia</b></span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">Otava 2024</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">s. 93</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;">29 kirjoitusta</span></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p><div class="MsoNormal">
Anna-Leena Härkönen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2017/09/anna-leena-harkonen-valomerkki.html" target="_blank">Valomerkki</a></div><div class="MsoNormal"> </div>
<div class="MsoNormal">
Anna-Leena Härkönen: <a href="http://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2015/02/ihana-naha-ja-muita-kirjoituksia.html">Ihana nähä! ja muita kirjoituksia</a></div><div class="MsoNormal"> </div>
<div class="MsoNormal">
Anna-Leena Härkönen: <a href="http://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2014/10/kaikki-oikein.html" target="_blank">Kaikki oikein</a></div><div class="MsoNormal"> </div>
<div class="MsoNormal">
Anna-Leena Härkönen: <a href="http://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2012/05/onnen-tunti.html">Onnentunti</a></div><div class="MsoNormal"> <br />
Anna-Leena Härkönen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2018/02/anna-leena-harkonen-ihan-ystavana-sanon.html" target="_blank">Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia </a></div><div class="MsoNormal"> </div><div class="MsoNormal">Anna-Leena Härkönen: <a href="http://kirjasahkokayra.blogspot.com/2021/03/anna-leena-harkonen-olis-niin-kiva-ja.html">Olis niin kiva ja muita kirjoituksia</a></div><div class="MsoNormal"> <br />
Anna-Leena Härkönen: <a href="http://kirjasahkokayra.blogspot.com/2019/08/anna-leena-harkonen-kenraaliharjoitus.html">Kenraaliharjoitus</a></div><p>Anna-Leena Härkönen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2022/06/anna-leena-harkonen-rikospaikka.html">Rikospaikka</a> </p><p>Anna-Leena Härkönen: <a href="https://kirjasahkokayra.blogspot.com/2023/07/anna-leena-harkonen-huomenna-han-ei-tule.html">Huomenna hän ei tule</a> <br /></p><p style="text-align: justify;"><span style="font-size: large;"> </span></p>Mai Laaksohttp://www.blogger.com/profile/08187702092296085081noreply@blogger.com7