Helmet-lukuhaaste 2019

maanantai 11. tammikuuta 2021

Heine Bakkeid: Meren aaveet

 

Me tanssimme. Toisiimme kietoutuneina ahtaassa keittokomerossa, jääkaapin hurinan säestyksellä. Ilman musiikkia, ilman valoja, vain sateen ropina ja sirpaleinen taivas yläpuolellamme. En huomaa enää posken korvennusta. En näe muuta kuin hänen huulensa, jotka värisevät unettavan keinuntamme tahdissa.

 

Heine Bakkeid on kotoisin Pohjois-Norjasta. Meren aaveet teoksessa entinen poliisi Thorkild Aske pääsi vapaaksi vankilasta. Askea vaivasi syyllisyys ja mielenterveysongelmat. Hän otti kuitenkin vastaan tehtävän, jossa hänen piti etsiä kadonnutta nuorta miestä Pohjois-Norjan myrskyisiltä perukoilta. Hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa.  

 

Hänen vallattomat viljanruskeat hiuksensa ovat menettäneet värinsä ja kiiltonsa. Eksoottisten kasviuutteiden, mausteiden ja vaniljan tuoksu on kadonnut, vaihtunut desinfiointiaineen ja kylmän maan löyhkään.

 

Nuori Rasmus Moritzen oli saanut pienellä saarella sijaitsevan vanhan majakan lahjaksi vanhemmiltaan. Hän asui saarella ja korjasi rakennusta. Aikomus oli perustaa elämyshotelli turisteille. Rasmus oli innokas sukeltaja ja sukeltaessa hän törmäsi…

 

Pieneen kyläyhteisöön oli pesiytynyt rikoksia, joista haarautui uusia rikoksia. Askelta ei kestänyt kauan, kun hän törmäsi samoihin rikoksiin. Tosin hänen ajatusmaailmaansa sumensivat lääkesekoilut. Pää oli saatava turraksi, jotta muistot eivät olisi koskettaneet liikaa. Niinpä rikollinen sai toimia omin päin ja tehdä Askesta syntipukin, mutta mihin…

 

Hoipumme vuodesohvalle, levitän peiton harteilleni kuin viitan ja kiipeän sohvalle hänen viereensä. Kun hänen kylmä ruumiinsa koskettaa omaani, värähdän.

Ilosta.

 

Heine Bakkeidin teoksen Meren aaveet miljöö oli kylmä ja myrskyisä Pohjois-Norja. Ajallisesti rikokset ratkesivat nopeasti, sillä kirja alkoi keskiviikkona ja päättyi seuraavan viikon torstaina. Rikokset selvisivät lopulta syvällä meren uumenissa, jonne Aske sukelsi tutkiakseen erästä hylkyä. Kirjan nimi kuvaa erittäin hyvin tarinaa, jossa jännityksen sivumausteena oli ripaus fantasiaa ja ripaus vaniljaa.

 

Sarjassa on ilmestynyt jo toinenkin kirja, Paratiisin kutsu, joka tietysti on ihan pakko lukea jo sen vuoksi, että kirja sijoittuu Pohjois-Norjaan. Ja ehkäpä Aske olisi jo päässyt eroon Frein vaniljaisesta vaikutuspiiristä.

 

Heine Bakkeid, Meren aaveet

suom. Jonna Joskitt-Pöyry

Into 2019

s. 335

Jeg skal savne deg i morgen 2016

Rikoskirja

10 kommenttia:

  1. Hyytävää jännitystä Pohjois-Norjassa, vieläkin kylmempää meressä, brr. Nopeasti tosiaan rikokset ratkaistiin. Ei hassumpaa. Pidän vaniljan tuoksusta tosi paljon. Ja vaniljajäätelöstä, sehän sopisi tähän yhteyteen. 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turussakin alkaa olla kylmä, jos on ulkona pitemmän aikaa. Pohjois-Norjassa oli todella kylmä kirjan kuvauksessa. Ehkä ennemmin kuumaa kaakaota kermavaahdolla kuin kylmää jäätelöä. Se kermavaahto voisi olla vaniljan makuista.

      Poista
  2. Minä olen lukenut tuon Paratiisin kutsun, oli tosi hyvä. Eli suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin varsinkin siitä, että kirjassa oli hiukan fantasiaa. Ts. haamu.

      Poista
  3. Tästä ei miljöö parane! Pohjois-Norja on kaunista ja uljasta aluetta, jonka rannikkoa on tullut kierrettyä Varangin vuonon kautta kaloja Jäämerestä narraten useita - mutta liian harvoja - kertoja...

    Bakkeid tasapainottelee taitavasti todellisuuden ja kuvitelmien, mystiikan välimaastossa aiheuttaen aika ajoin eteeristä tuntemusta lukijansa todellisuudentajun äärirajoja hipoen. Mukavaa, että sarja jatkuu!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin just tuosta mystiikan välimaastosta. Päähenkilö oli pikkasen liikaa sekaisin minun makuuni.

      Poista
  4. Pohjois-Norja miljöönä kiinnostaa minua. Tämä kirja jäi kuitenkin aika nopeasti kesken, kun tuo ongelmainen ja väkivaltainen ex-poliisi ei oikein sykähdyttänyt. Väsähdin siinä vaiheessa, kun hän alkoi mukiloida siskonsa miestä tai jotain vastaavaa henkilöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu se siskonmies oli mukiloinut siskoa. Väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään, mutta kun luen dekkareita, ymmärrän, että niissä on väkivaltaa. Tästä tarinasta löytyi myös hiukan huumoria ja myös kauniisti kuvattuja naisen ja miehen kohtauksia, tosin se nainen oli jo manan mailla, mikä oli kieltämättä aika erikoista ja mystistä.

      Poista
  5. Kummatkin kirjat lukeneena, olen ihan myyty! Aske koukutti ongelmallisuudellaan sekä röyhkeydellään. Tykkäsin todella ja odottelen jatkoa innolla 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)
      Aske oli todella pahasti ongelmainen. Toivon tietysti ajan parantavan haavoja.

      Poista