Olen elossa. Mieheni Paul Auster on kuollut. Hän kuoli 30. huhtikuuta 2024 kello 6.58 täällä Brooklynin talossa, jossa nyt kirjoitan.
Yhdysvaltalaisen Siri Hustvedtin Haamutarinoita on muistelmateos hänen miehestään Paul Austerista (1947-2024). Mies sairasti syöpää, ja hän halusi kuolla kotonaan vaimonsa Sirin, tyttärensä Sophien, vävynsä Spencerin ja lapsenlapsensa Milesin seurassa.
Tiesin Paulin tekevän kuolemaa tai ainakin aavistin sen jo kuukausia ennen kuin lääkärit julistivat hänet parantumattomasti sairaaksi.
Paul Austerin syöpäsairaus oli rankkaa aikaa hänelle itselleen hoitoineen, mutta se oli rankkaa myös läheisille ja tietysti myös hän ihailijoilleen. Paul Auster oli julkisuuden henkilö, sillä hän oli kirjailija, kriitikko, kääntäjä, elokuvakäsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja.
Mitä minä oikein voin tehdä? Paulilla oli tapana kysyä minulta hetkellinen hymy kasvoillaan. Heristää nyrkkejäni Jumalalle?
Syöpä on todella epäinhimillinen sairaus ja syöpiin kehitetyt hoidot ne vasta epäinhimillisiä ovatkin. Paulin sairauden ja sen hoidon aikana, 16 kuukauden aikana diagnoosista kuolemaan, Sirin kalenteri oli täynnä lääkärikäyntejä, osastohoitoja, päivystyskäyntejä. Pariskunta istui odotushuoneissa aina käsi kädessä. Heillä oli yli 40 vuoden avioliitto yhdessä, läheisyys ja rakkaus nousi kirjan sivuilta esille herkän surumielisellä tavalla.
Me kirjoitimme unelmamme ylös työpöytiemme ääressä ja luimme nuo unelmat toisillemme ääneen vihreissä tuoleissa istuen.
Siri Hustvedtin Haamutarinoita on muistelukirja hänen puolisostaan ja heidän yhteisestä elämästään, mutta myös elämästä kuoleman jälkeen surun muuttaessa muotoaan.
Siri Hustvedt, Haamutarinoita
Suom. Cristina Sandu
Otava 2026
s. 345
Chost Stories 2026
Muistelukirja
Syöpä
Yhdysvallat
Siri Hustvedt: Vapiseva nainen
Paul Auster: Talvipäiväkirja
Paul Auster: Mr Vertigo
Voi kun keksittäisiin inhimillisiä parannuskeinoja.
VastaaPoistaMeidän yksi ystävämme menehtyi 4 vuodessa, hautajaiset viime joulukuussa.
Mitään emme tienneet koska hän ei halunnut että kenellekään kerrottaisiin. 🌹
Uskoisin, että Yhdysvalloissa syövän hoito on hyvin erilaista eri yhteiskuntaluokan ihmisille. Toiset jäävät ilman hoitoa kokonaan. He joilla on varaa, ja ovat maksaneet extrakalliit terveydenhoitovakuutukset, he saavat kaikki biologiset hoidot ja täsmähoidot, mitkä ovat nykyaikana parhaimpia syövän hoitoon tarkoitettuja hoitoja. Jokainen syöpä vaatii yksilöllisen hoidon. Suomessa uskotaan pitkälle säde- ja leikkaushoitoon, mutta tilastojen mukaan Suomi on jäänyt EU:ssa kauaksi paranemisessa, sillä hoidot ovat vanhanaikaisia ja kivuliaita.
PoistaVeljeni sai kielisyöpään, joka oli ehtinyt levitä nieluun, sädehoitoa kaulalle monta kuukautta. Kaulan iho meni tietysti ihan mustaksi. Veljeni onneksi parani, mutta kyllä hän on koko ajan peloissaan, että syöpä uusii. Tietysti hoidosta jäi ikäviä sivuvaikutuksia kehoon. En ymmärrä sitä, miksi ei syövän hoitoon kuulu automaattisesti terapiaa, että voisi käsitellä niitä pahimpia pelkoja.
Minä en oikein pitänyt tästä kirjasta, aloitin ja sitten vain selasin. Kirja olisi mielestäni vaatinut työstämistä. niin että siihen olisi tullut jotain muutakin kuin niitä omia muistoja ja esim. henkilökohtaisen kirjeen olisi voinut jättää julkaisematta.
VastaaPoistaPidän Joan Didionin surukirjoista Maagisen ajattelun aika ja Iltojen sinessä, ja Katriina Huttusen Surun istukka on upeaa, vahvaa kaunokirjallisuutta. Niissä on ikään kuin ajateltu enemmän lukijaa, eikä kirjoitettu vain itselle.
Tämä oli todella henkilökohtainen surukirja. Hustvedt on todella taitava tuomaan ajatuksiaan esille. Uskon, että kirjasta on paljon apua surun kanssa eläville ihmisille.
PoistaKansikuva on ihana, kodin kuvaaminen on ihana, suhteen kuvaaminen on ihana. En muuttaisi kirjaa mitenkään. Se sisälsi myös niitä ikäviä muistoja, joiden kanssa on ollut raskasta elää. Austerin kirjeet lapsenlapselle sulattavat jokaisen lukijan sydämet.
Hitsi, pitäiskö yrittää uudelleen, kun sinäkin olet kokenut kirjan noin vahvasti... olinko jotenkin väärällä päällä.
PoistaEhkä kirja oli vain sinulle liian henkilökohtainen? Ei aina pysty lukemaan, ja tosiaan paljon riippuu lukufiiliksestä.
Poista