Banneri-luettelo

torstai 9. elokuuta 2012

Camilla Läckberg: Majakanvartija







Camilla Läckbergin Majakanvartija (Fyrvaktaren 2009, suom. 2012) on tuhti lukupaketti aikaisempiin kirjoihin verrattuna. Ruotsalaiset arvostelijat pitävät kirjaa parhaimpana Fjällbackan kylästä kertovasta kirjasarjasta, mutta minusta edellinen Merenneito oli huomattavasti parempi ja tiiviimpi lukupaketti, jossa ei laverreltu ja lähdetty hakemaan ratkaisuja murhamysteereihin liian suurelta alueelta. Kirjan laajentaminen useisiin osa-alueisiin luo liikaa henkilöitä, joiden tehtävä tarinassa voi harhautua. 

Kirjassa eletään kirjan pääparin kirjailija Erican ja hänen poliisimiehensä Patrikin kaksospoikien syntymän jälkeistä elämää. Pojat syntyivät keskosina, sillä Erica joutui autokolariin sisarensa kanssa. Anna-sisaren syntymätön vauva kuoli kolarissa ja Anna masentui puhumattomaksi moneksi kuukaudeksi. Läckbergin kirjoissa vaihtelee jommankumman sisaren masennus kirjasta toiseen, joka alkaa tuntua hieman liikaa toistolta kirjasarjassa. Sisaret kannustavat ja tukevat kuitenkin toisiaan ja masennuksista selvitään ilman lääkkeitä ja terapiaa. Myös Patrik selviää sydänkohtauksestaan ja sama stressaava työnteko voi jatkua, sydämestä viis veisaten.

Kirjan nimi Majakanvartija tulee Gråskärin saarella sijaitsevasta majakasta, jonne Annie pakenee pienen poikansa kanssa. Annien puheissa ja toiminnoissa tulevat esille sekavuus ja kykenemättömyys järkeviin päätöksiin, mutta saarella hän tuntee olonsa turvalliseksi. Kirjassa esitellään toinenkin nainen, joka pakenee lapsineen ja on piilossa miestään. Turvatalotoiminta ja naisten kokema väkivalta on laveasti kirjoitettu ja tuo selkeän yhteyden Liza Marklundin useammassa kirjassaan käsittelemäänsä aiheeseen uhatuista naisista. Yhteys on niin silmiinpistävä, että olisin toivonut tämän jakson miettimistä erilaiseksi tai ainakin lyhemmäksi. Madeleine, joka pakenee miestään, on rakastunut kirjassa mieheen, joka on myös Annien nuoruudenrakastettu. Madeleinen mies on väkivaltainen jengijohtaja, joka ei epäröi tappaa.

Kirja on sekava sekametelisoppa, johon on kerätty liikaa henkilöitä, joiden tarinoihin lähdetään poukkoilemaan yhtä hartaasti, kuin poliisit sekoilevat murhatutkinnoissa. Tutkinto alkaa selkeytyä, kun löydetään kokaiinipussi ja ymmärretään, että murhaan liittyvät huumeet. Loppuhuipennuksessa Erica on jälleen murhaajan tähtäimessä, mutta selviää siitä hoitamaan suurperhettään. En pitänyt kirjasta, koska se oli liian sekava, mutta pidin kirjan sisällä kulkevasta vanhasta tarinasta vuodelta 1870.

Camilla Läckberg, Majakanvartija **
suom. Outi Menna
Gummerus 2012
s. 503
Fyrvaktaren 2009

Merenhuiskeen, Kirsin ja Leena Lumin postaukset kirjasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti