Banneri-luettelo

maanantai 21. lokakuuta 2019

Katriina Leino: Noitasiskot


Alkukesän aamuaurinko oli paahtanut peltikaton hellan keittolevyksi. Sydän tykytti jännityksestä ja valvotusta yöstä. Tänään oli se päivä, jolloin kerrottaisiin näyttelijäkurssille valittujen nimet. Tulosten julistamiseen oli vielä hetki aikaa, mutta jokainen minuutti tuntui matelevan tuskallisen hitaasti.

Katariina Leinon nuortenkirja Noitasiskot uppoutuu kiehtovasti teatterimaailmaan. Kirjailija on ammentanut lisäväriä tarinaansa noidista ja yliluonnollisista asioista. Kirjan päähenkilö Janica näkee väreinä ihmisten aurat. Hän näkee myös, miten aurojen värit muuttuvat tunnetilojen mukaan. Kiehtova ominaisuus. Olisi kiva nähdä ihmisistä mille värille heidän auransa näyttää. Maailma olisi paljon värikkäämpi paikka elää, varsinkin sitten, kun lehdet ovat tippuneet maahan ja kaikkialla näyttää kuolleelta, kun ihmiset kulkisivat väriläiskinä marraskuun hämärässä.

Kirjailija on kirjoittanut yli 30 näytelmää, musikaalia ja dramatisointia, joten teatterimaailma on hänelle tuttua. Janica on kirjoittanut keväällä ylioppilaaksi ja pyrkinyt teatterikouluun ja lisäksi päässyt tiukkojen pääsykokeiden jälkeen haluamaansa opinahjoon. Janica tutustuu koulussa läheisesti herkkään, mutta erittäin lahjakkaaseen Miljaan, ja heistä tulee sydänystävät. Milja valitaan itseoikeutetusti syksyn parhaimmaksi oppilaaksi.

Sitten tulee se aika, kun koulussa valitaan kevätnäytelmän roolit. Kumpikin tytöistä haluaa päärooliin, mutta miten roolinjaossa käy, se sinun pitää lukea kirjasta. Kumpikaan tytöistä ei selviä kolhuitta nuoruuden ja menneisyyden aallokoissa, jotka helposti hukuttavat alleen sen, joka sitä haluaa. Nuoruus ei ole missään nimessä helppoa aikaa. Katariina Leino kuvaa nuoruutta taianomaisesti luomallaan yliluonnollisella ilmapiirillä, jossa taistelevat hyvät ja pahat tunteet.

Peili oli kuin veden pinta, jonka takaa heijastui kokematon neito, paljaampi kuin hän. Neidon poskipäät hehkuivat, ja vihreät silmät olivat suuret kuin saaliiksi jääneellä kauriilla. Hän oli joutunut tulikokeeseen ja oli aivan yksin.

Katariina Leino, Noitasiskot
Aviador 2019
s. 198
Nuortenkirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti