Enni Mustosen Jääleinikki (Otava 2011) on kirjailijan Pohjatuulen
tarinoita - kirjatrilogian toinen osa. Ensimmäisessä osassa Lapinvuokossa päähenkilönä oli Rovaniemellä
syntynyt Annikki, joka sai saksalaismiehelle lapsen sota-aikana Ruotsin evakon
aikana. Miehestä ei kuulunut sanaakaan sen jälkeen, kun saksalaiset lähtivät
lapista ja polttivat kaiken mennessään. Jääleinikki-kirjasta selvisi, että mies
oli joutunut vangiksi Englantiin ja sen jälkeen oli yrittänyt saada yhteyttä
Annikkiin, mutta sodan jälkeen Suomen ja Saksan väliset suhteet olivat
tulehtuneet.
Annikin lapsen nimeksi tuli Eliisa Hetta, sillä Annikki
tutustui Nils-Aslak Hettaan ja meni hänen kanssaan naimisiin. Ruotsin evakon
aikana Annikki kävi kätilöopiston, jonka jälkeen hän työskenteli Enontekiöllä
kunnan kätilönä. Eliisa opiskeli äitinsä mallin mukaan hoitoalalle ja valmistui
kirjan alussa vuonna -66 sairaanhoitajaksi Rovaniemellä. Töitä oli luvassa vain
pätkittäin, joten Eliisa päätti lähteä ystävänsä houkuttelemana Saksaan töihin.
Eliisa löysi aiemmin äitinsä ja saksalaisen isänsä kirjeitä ja isän kuvan sekä
medaljongin, jonka sisällä oli häntä itseään muistuttavan naisen kuva. Oli tullut
aika selvittää äidin kanssa oikeat sukujuuret, sillä äiti ei ollut hiiskunut
sanallakaan Eliisan oikeasta isästä.
Saksassa hoitajantyö oli kiireistä ja melkein heti Eliisa
tapasi tulevan aviomiehensä, sveitsiläisen Peterin, joka oli erikoistumassa neurokirurgiaan
samassa sairaalassa. Pian Eliisa huomasi olevansa naimisissa miehen kanssa ja
mies painiskeli väitöskirjatyönsä kimpussa päivät ja yöt. Eliisa pääsi lopulta tutustumaan
vanhaan isäänsä, sillä isä tuli heidän sairaalaan potilaaksi. Ennen isän
kuolemaa, Eliisa kertoi hänelle odottavansa lasta.
Miehensä valmistuttua perhe muutti Sveitsiin ja Eliisa
synnytti pienen tyttärensä Heidin Alppi-mökissä naapureiden avustamana ukkosen
jyrähdellessä ja salamoiden loisteessa. Tuleva isä patikoi sillä aikaa siskonsa
ja Eliisan veljen Henrikin kanssa luontoretkellä Alppi-maisemissa.
Eliisa on päättäväinen nainen ja hyvin samankaltainen kuin
äitinsä Annikki. Hänellä oli uskallusta lähteä vieraaseen maahan heikolla
saksankielentaidolla töihin ja perustaa elämänsä toisenlaiseen kulttuuriin kuin
mitä se oli Lapissa. Hieman koti-ikävää hellittivät Alppi-maisemat ja oma
perhe. Kirja on oikein mainio kuvaus suomalaisesta maahanmuuttajasta vieraassa
maassa, mitä keinoja sopeutumiseen voi löytää ja miten koti-ikävä on
voitettavissa. ***
http://kirjanainen.blogspot.fi/2013/01/lukuhaaste-lukuiloa-kukkien-keskella.html
VastaaPoistaJälleen uusi kirja lukuhaasteeseeni Lukuiloa kukkien keskellä.