Melanie Gideon: Vaimo 22

Amerikkalainen toimittaja Melanie Gideon on kirjoittanut tämän ajan nettimaailmaan sijoittuvan riemukkaan Vaimo 22 (Wife 22, 2012, suom. 2013) kirjan. Kirjan kansi on herkullinen, siinä on tietokoneen näppäimistö ja punainen sydämenmallinen hiiri, jonka johdossakin on sydän. Kannessa lukee vielä, että voiko rakkauden löytää uudelleen. Valpas lukija bongaa heti, että kirja sisältää rakkautta ja romantiikkaa. Kirjaa on mainostettu sosiaalisessa mediassa rakkauspelin avulla, jonka tietysti itsekin tein (pisteet 9/10, mutta ihminenhän on taipuvainen hieman kaunistelemaan).

Kirjan kertojaminä on Alice, joka on ollut naimisissa miehensä kanssa 20 vuotta. Lapset asuvat vielä kotona ja rakas koira, jota mies inhoaa, koira vastaavasti käy pissimässä miehen tyynylle ja tuolille, koska inhoaminen on molemminpuolista. Juuri nämä herkulliset perhe-elämän yksityiskohdat tekevät kirjasta lukupommin, jota ei halua päästää käsistään ennen loppua.

Alice saa eräänä päivänä sähköpostiinsa tutkimushaastattelupyynnön, johon hän osallistuu. Tutkimus koskee avioliittoa. Alkuun Alice vastailee kysymyksiin miettimättä tarkemmin, mutta lopulta hän alkaa pohtia kysymyksiä tarkemmin. Tietysti avioelämä on väljähtynyt, sängyssä ei tapahdu mitään ja pari ei keskustele mistään. Näitä avioliiton yksityiskohtia Alice kertoo tutkimuksessa aina vain syvällisemmin. 

Alicen yhteyshenkilö tutkimuksessa on tutkija numero 101 ja Alice on tutkimuksessa vaimo 22. He aloittavat facebookissa kiihkeät keskustelut keksityillä nimillä ja lopulta mies tunnustaa rakastavansa Alicea ja tapaamisia suunnitellaan puolin ja toisin, sillä molemmat ovat naimisissa. Kaikenlaista kommervenkkiä ehtii tapahtua nettiromanssin aikana. Alice kertoo naisystävilleen nettiromanssistaan ja yrittää lopettaa suhteen, mutta tarkistaa aina varmuuden vuoksi saapuneen postin, sillä hän on jäänyt koukkuun nettiromanssiinsa.

Kirja on romanttinen rakkaustarina ja haluan jättää lukijoille jännitettävää siinä miten nettiromanssin kanssa kävi. Kirja on täynnä erilaisia listoja, esim. kirjan lopussa ovat kaikki nettitutkimuksen kysymykset, lisäksi Alicen oma syyllisyysdieetti.com ja painonvartijat.com. Lisäksi tekstiä on kevennetty facebook-teksteillä, jotka ovat lyhyitä, mutta tekevät kirjasta juuri tähän aikaan ja nettikulttuuriin sopivan. Perheen 15v. tytärkin osallistui erikoisella tavalla twitteriin ja vanhempien saadessa siitä tiedon, seurasi kaikenlaista sähellystä, jota oli ilo lukea. Tämä oli ensimmäinen kirja, jonka olen lukenut nettiromanssista, vaikka nettihän on ollut ilonamme jo 90-luvulta asti ja kaikenmaailman sinkku- ja chattipalstoja pullollaan. Kirja oli tosi herkullinen nykyajan lukukokemus. ****