Simona Ahrnstedt: Unelmia & yllätyksiä

”Tosiasia kuitenkin on, että naisella on heikompi fysiikka”, kreivi vastasi ja silmäili avoimesti Beatricea. ”Naisen keho on herkkä ja joutuu helposti pois tasapainosta. Hänen ei pidä rasittaa itseään eikä aivojaan tarpeettomasti.” Rosenschiöldin hailakat silmät pysähtyivät Beatricen povelle, ja Seth tunsi sisällään kiehuvan. Hän oli vähällä nousta pystyyn ja kuristaa Karinin huomattavimman vieraan. ”Kyse on pelkästään terveestä järjestä ja tieteellisestä tosiasiasta”, kreivi totesi lopuksi.

Ruotsissa asuva tsekkiläissyntyinen psykologi Simona Ahrnstedt on kirjoittanut upean esikoiskirjan, joka on historiallinen rakkausromaani Unelmia & yllätyksiä. Kirja pureutuu syvästi 1880-luvun porvaris- ja aatelisperheen tytärten ja naisten asemaan miesten käskyvallan alla. Kirjassa sivutaan myös seuraneitien ja palvelusväen sekä prostituoitujen asemaa. Tuohon aikaan oli jo naisyrittäjiä varsinkin vaatetuspuolella, joka tässä kirjassa näyttelee suurta osaa, sillä varsinkin juhliin hankittiin uusia vaatteita varallisuuden mukaan.

Kirjan perusteella tuon ajan nainen teki yleensä mitä isät, veljet, holhoojat ja aviomiehet määräsivät pukeutumista ja käyttäytymistä myöten. Kasvatus oli ankaraa ja siihen kuului väkivaltainen piiskaaminen. Naisilla ei ollut omaa rahaa käytössä, vaan he elivät miesten armoilla. Aatelis- ja porvarisperheiden tyttöjen ja naisten asema oli kodin seinien sisällä  miesten ottaessa kutsut vastaan juhliin ja vierailuihin ja päättäessä missä käydään. Naisilla oli lupa poistua talosta tietysti seuraneidin mukana, jos miespuolisia sukulaisia ei ollut mukana. Naispuolisten leskien asema oli hieman helpompi, jos mieheltä jäi omaisuutta ja muita perijöitä ei ollut. Ilman omaisuutta naisleskien oli palattava omaisten luokse asumaan.

Miesten tärkeimpiä tehtäviä oli hankkia tyttärilleen puolisot, joista oli hyötyä miesten omalle asemalle ja rakkausavioliittoja sallittiin harvoin, tytöt oli kasvatettu tottelemaan. Huolimatta näistä rajoitteista, kirjan sivuilla on runsaasti rakkautta ja romantiikkaa sekä suuria tunteita jopa hieman erotiikkaa. Pari henkilöä kirjassa harrastaa ilotaloja ja paheellista elämää juopotellen ja käyttäen huumeita ja yleensä ilotalojen naiset jäävät heidän jäljiltään huonoon kuntoon. Kirjassa on siis nimen mukaan runsaasti unelmia ja yllätyksiä, jotka eivät välttämättä ole sieltä mukavimmista päästä.

Kirjan päähenkilö oli Beatrice, joka eli setänsä porvariskodissa holhottina. Setä oli päättänyt poikansa avustuksella pönkittää omaa asemaansa naittamalla 18v. Bean kuusikymppiselle kreiville. Avioliitto oli pakkoavioliitto, sillä setä kiristi Beaa sillä, että jos Bea ei suostu, niin hänen 17v. tyttärensä Sofia suostuu. Sofia oli vastarakastunut Johaniinsa. Bean ei auttanut muuta kuin suostua, vaikka hänen sydämensä sykki Sethille. Sofia meni naimisiin Johaninsa kanssa ja erilaisten viivytysten jälkeen Bea vihittiin kreivin kanssa.

Seth ja Beatrice evät voineet unohtaa toisiaan ja aina tavatessa tunteet suorastaan kiehuivat, sillä molemmat olivat vahvaluonteisia. Kirjaa lukiessa juonenkäänteet vaihtuivat moneen kertaan ja aina löytyi uusia esteitä Sethin ja Beatricen rakkauden väliin. Tästä kirjasta löytyy rakkautta ja romantiikkaa jokaiselle rakkauskirjojen ystävälle höystettynä ongelmilla ja vastoinkäymisillä. Lisäväriä tuo 1880-luvun ajankuvaukset, tavat ja kulttuurit sekä käyttäytymissäännöt, jotka loivat esteitä varsinkin naisten käytökselle ja kasvatukselle mm. koulutukselle, jota ei suosittu. Tämä oli ihanan koukuttava lukukokemus. ****

”Ai jaa, en tainnutkaan kertoa siitä”, Beatrice sanoi tyynesti. ”Olen perustanut rahaston. Se jakaa lahjakkaille nuorille naisille tarkoitetun Aurore Löwenströmin säätiön opintostipendin ensimmäiselle stipendiaatilleen kuukauden kuluttua. Isoäidiltä perimäni rahat menevät siihen yhdessä niiden rahojen kanssa, jotka sain myydessäni Rosenholmin. Isoäiti olisi arvostanut sitä, eikö vain?” Beatrice mietti. ”Kreivi Rosenschiöldin suhteen olen hieman epäilevämmällä kannalla. Kreivi ei liiemmin kannattanut naisten vapautumista ja oikeutta opintoihin, mikäli muistan oikein.”

Simone Ahrnstedt, Unelmia & yllätyksiä

Karisto 2013

Suom. Tytti Träf (7-146) ja Auli Hurme-Keränen (147-465)

Överenskommelser 2010

s. 462