Anitta Kaitajärvi: Rikotut kuvat

Anitta Kaitajärven esikoisteos Rikotut kuvat sijoittui muutaman vuoden ajalle toisen maailmansodan jälkeen 1944–1949. Kirja kertoi pariskunnasta, joka solmi avioliiton sodan vaiheissa, mutta mies katosi ja julistettiin kuolleeksi jatkosodan aikana. Asseri ei kuitenkaan kuollut, vaan joutui sotavangiksi Neuvostoliittoon. Asserin ollessa sotavankina, Anni oli synnyttänyt heidän tyttärensä ja viettänyt Asserin hautajaiset Asserin vanhempien kanssa. Suomessa oli puolestaan neuvostoliittolaisia sotavankeja, joita käytettiin ilmaisina työntekijöinä maatiloilla ja rakennustöissä, kun omat miehet olivat sodassa. Victor tuli rakentamaan Annille ja hänen tyttärelleen tulipalossa tuhoutuneen talon tilalle uutta taloa, kun rakkaus roihahti vangin ja Annin välille.

”Jaksa vielä Asseri, kohta pääset sairaalaan. Et kyllä luovuta, kun tänne asti on päästy”, miehen oikealla puolella tukea antava Eino kannustaa. ”Muista pientä vekaraasi, olet yli kolme vuotta odottanut näkeväsi hänet. Annikin sinua odottaa… sinulla on onnea, kun on vaimo odottamassa.”

Kirja oli traaginen kuvaus sodan vaikeista olosuhteista ja sodasta sekä vankioloista takaisin palaavien miesten kotiinpaluusta. Sota kummitteli mielessä, väkivaltaa ei päässyt pakoon edes nukkuessa, sillä sotiminen tuli Asserin uniin eikä antanut rauhaa. Asserin kotiinpaluu ei ollut riemukas, sillä vastassa ei ollut enää rakastava vaimo, ja tyttökin vierasti outoa miestä, hän oli oppinut Victorin seuraan. Lisäksi tuvan lattialla oli toinenkin lapsi, Topi.

Voi Victor, Anni ajattelee. Ja voi minun kuolleista palannut Asserini. Minusta ei riitä edes Ullalle voimaa, miten sitten rikkimenneelle miehelleni. Suuri osa hänestä putosi Asserin tyhjään arkkuun, kun sitä laskettiin sankarihautaan, osa lähti Victorin mukana Neuvostoliittoon, viimeiset rippeet kuolivat pikkuisten mukana.

Kirjan tarina oli juoneltaan koukuttava, vaikka se sisälsi perheväkivaltaa, mielenterveysongelmia ja julmia tekoja. Kirjoittaja on osannut pitää henkilömäärän pienenä ja tapahtumat aidontuntuisina. Anitta Kaitajärvi on lukenut kirjan taustatyötä varten runsaasti sodanaikaista tietokirjallisuutta ja tutustunut suomalaisten ja neuvostoliittolaisten sotavankien kohtaloihin. Vuonna 1943 tapahtunut yli 63 000 inkeriläisen evakuointi Suomeen sekä heidän "palauttamisensa" kotimaahansa on kirjoitettu osaksi Rikotut kuvat teoksen tarinaa. Suomi lähetti oman maan kansalaiset Neuvostoliittoon kurjiin olosuhteisiin, joista suurin osa joutui pakkotyöleireille ja vangeiksi. 

Kirja on tarina avioparista ja heidän yrityksestä jatkaa yhteiseloa monen kolhun kautta. Mieleltään järkkynyt Asseri ja Victoriin rakastunut Anni, onko heillä mitään toivoa onnistua yhdessä, sen lukija voi lukea Rikotut kuvat teoksesta.

Anitta Kaitajärvi, Rikotut kuvat

Myllylahti 2014

s. 258