Tove Jansson: Kuvanveistäjän tytär

Tove Jansson käy läpi Kuvanveistäjän tytär teoksessa lapsuuden muistelmia, lyhyitä tapahtumia, jotka kertovat lukijalle tarkasti asuinympäristöstä, juhlista, kesänvietosta ja henkilöistä, joita lapsuuteen kuului. Henkilöiden suhteet ja vuorovaikutus jää kirjassa vähemmälle huomiolle. Kirjan henkilöiden vuoropuhelu on myös vähäistä. Enemmän tarinat ovat sadunoloisia, utuisia ja unenomaisia fantasiakertomuksia kuten Lentämisestä kertova tarina, jossa kaikki lensivät. Kaikki tarinat on kerrottu pienen tytön äänellä lapsen näkökulmasta.

Yksi tarina poikkesi hieman muista kertomuksista ja se on nimeltään Lumi. Tove ja äiti menivät muiden ihmisten taloon asumaan ja äiti oli tyytyväinen, että sai levittää paperinsa ja piirtää rauhassa. Ilmeisesti kysymyksessä oli lyhyt ero vanhempien välillä, sillä ahtaassa asunnossa kahden taiteilijan oli vaikea työskennellä. Varsinkin kuvanveistäjäisä tarvitsi äidin apua työssään, joten äidin kuvataiteilijaäidin työ kärsi siitä, että aika kului isän töiden avustamisessa.

Kuvanveistäjän tyttäressä on 19 lyhyttä kertomusta, joten kirja sopii hyvin iltalukemiseksi lapsille ja aikuisille. Kirjasta puuttuvat vain Toven piirustukset, joita olisin kaivannut kirjan sivuille. Kertomus, jonka nimi on Juhlimisesta, kertoo isän juomisesta, joten sitä en suosittele lapsille. Tove Jansson on kirjoittanut isän juhlimisesta aikuisena, joten en oikein usko, että pienenä tyttönä hän olisi pitänyt isän juhlimisesta, koska pysytteli niistä pois. Itseäni alkoi säälittää pieni Tove, joka tarkkaili juhlimista ja yritti pysyä pois jaloista.

Minä rakastan isän juhlimista. Ne saattavat kestää monta yötä, ja silloin sitä välillä herää ja nukkuu taas ja keinuu savussa ja musiikissa, sitten yhtäkkiä tulee ulvahdus joka menee kylmänä lämmön lävitse jalkoihin asti.

Katsomaan ei kannata mennä, silloin hukkaa ajatuksensa. Se on aina samanlaista. Heidät näkee ylhäältäpäin ja he istuvat sohvalla ja tuoleilla tai kulkevat hitaasti pitkin salonkia.

Tove Janssonin elämä oli kahtiajakoista, sillä isä oli iloluonteinen taiteilija, joka rakasti seurustella muiden samanlaisten juomisesta pitävien kanssa. Äiti oli kotoisin uskovaisesta perheestä ja hänen isänsä oli pappi. Usko, Jumala ja enkelit olivat läsnä kirjan alkupuolen kertomuksissa, joissa puhuttiin äidin suvusta ja vierailuista heidän luonaan. Kirja on pieni ja se on mukavan kokoinen kirja lomalukemiseksi tai matkalukemiseksi. Kirja on muistelmateos, jossa on mukana lapsenomaista kuvittelua. Mielestäni Janssonin Kesäkirja oli mukava lukukokemus. Aikuisempaan makuun voi lukea Janssonin Nukkekaapin.

Tove Jansson, Kuvanveistäjän tytär

suom. Kristiina Kivivuori

WSOY 2014

Bildhuggarens dotter 1968

ensimmäinen suomenkielinen painos 1969

s. 117