Kristiina Vuori: Neidonpaula

"Kun katson sinua, näen miten taivas loimuaa ylläsi ja jalkojesi alla oleva maankamara valuu sulaa laavaa. Sinä kauhistutat minua."

Kristiina Vuoren historiallisissa romaaneissa on mystiikkaa ja taikaa, kuten historiallisissa kirjoissa kuuluu ollakin, mutta hän kirjoittaa mukaan myös todellisia tapahtumia ja henkilöitä, jotka ovat oikeasti eläneet, mutta kirjailijan tarinoissa saaneet uuden elämän ja tietysti kohtalon, sillä emmehän voi tietää 1400-luvun elämästä muuta kuin sen mitä on pergamenteille tai omatekoisille papereille kirjoitettu. Kristiina Vuoren uusin kirja Neidonpaula kertoo 1400-luvulla eläneistä kaksostytöistä, jotka ovat esikoiskirjan, Näkijän tytär (2012), päähenkilön Eiran sukulaisia. Eira oli nukuttaja ja parantaja, ja molemmat tytöt perivät äidiltään Ilveksen suvun taitoja.  Brita otti taidot vastaan ilolla, mutta Truda vastusti vahvoja enneunia. Truda ei halunnut äitinsä synnillisiä parantajanlahjoja, mutta vaikea niitä oli vastustaa.

Mies oli kieltänyt häntä opettamasta tyttöjä, estänyt häntä luovuttamasta eteenpäin kaikkea sitä tietämystä ja taitoa, joka olisi kuulunut hänen lapsilleen. Ehdottomasti olisi, sillä tytöt olivat Ilveksiä, tietäjiä ja mahdollisesti näkijöitä rouva Kyllikin väekkään verenperinnön kautta.

Kyllikin mies antoi lapset lastenhoitajan huostaan, Kyllikki sai tavata lapsiaan vain harvoin, jotta ei saastuttaisi lapsia synnillä, eikä ehtisi opettaa omia taikojaan.  Mies mursi Kyllikin tahdon viemällä tytöt pois. Mies olisi antanut molemmat tytöt luostariin, jos Kyllikki ei olisi taistellut vastaan. Lopputaistelut käytiin Kyllikin kuolinvuoteella.

Kumpi meistä pukisi Kristuksen neitseen hunnun, kumpi vaimon huuvan? Se kysymys vainosi minua luultavasti enemmän kuin Britaa. Me olimme Lauttian Ilveksiä, epäpuhtaita loitsijoita, joita harras uskovainen saattoi vain kavahtaa. Ja kuulemani mukaan syystä, sillä äidinpuoleisen sukumme naiset ja ennen muinoin myös muutamat miehet olivat järjestään palvoneet Paholaista Jumalan sijaan. Keränneet tappavia yrttejä metsistä, sekoittaneet niistä ties minkämoisia myrkkyjä ja pauloittaneet niiden mustalla mahdilla onnettomia kanssaeläjiä. Sellaista verenperintöä meistä jompikumpi joutuisi viemään eteenpäin. Poikimaan kirottuja lapsia, jotta äitimme viimeinen tahto toteutuisi.

Truda oli pauloitettu vauvasta asti vihreällä paulalla ja siskonsa Brita sinisellä nauhalla, jotta heidät erotettaisiin toisistaan, sillä he olivat kuin toistensa peilikuvia. Äidin kuoleman jälkeen molemmat halusivat Naantalin uuden Birgittalaisluostarin nunniksi, mutta rakkaus astui maalarikisälli Lukas Dansken hahmossa nuorten tyttöjen elämään. Kumpikin halusi Lukaksen, mutta vain toinen sai Lukaksen rakkauden. Rakkaus ei ollut aivan niin helppoa, sillä toinen tytöistä oli luvattu Kristukselle ja toinen oli Jeppe Pietarinpojan kihlattu morsian.

Ja silloin minä tavoitin sen. Villi, arvaamaton henki syöksyi henkeäni vastaan. Minä tunnustelin sitä. Elin sen. Raskaan hengityksen, leveiden anturoiden alla tikuiksi napsahtelevat oksat, nukkaisen sammaleen, jonka samettipintaan painuivat maiskahtaen syvät lommot, kun eläin jatkoi matkaansa.

Rakkaus Lukakseen sai nopean lopun ja tytöt erotettiin toisistaan vuosikausiksi. Brita jäi Naantaliin, mutta Truda kuljetettiin meren yli Ruotsin puolelle luostariin, samaan kaupunkiin, missä hänen sulhasensa asui. Elämä jatkui ja Lukas oli edelleen kuvioissa mukana tavalla tai toisella, sillä rakastavaisten rakkaus vain vahvistui erossaolosta. Neidonpaula punoi paulansa ympärilleni ja luin tämän kiihkeärytmisen kirjan nauttien joka rivistä. Olin pettynyt, kun Näkijän tytär ei saanut aikoinaan heti jatkokirjaa, mutta Neidonpaula palkitsi vihdoin odotukseni. Eiran sukulaistytöt Brita ja Truda olivat aitoja Ilveksiä ja heillä oli vahvat näkijänkyvyt ja parantajanlahjat. Neidonpaula on sulava jatko Ilveksen suvun tarinalle, johon toivon lisää jännittäviä kirjoja, sillä edessä tulee olemaan noitavainovuodet.

Kristiina Vuori, Neidonpaula *****

Tammi 2015

s. 530 + 12 s. faktatietoa + latinankieliset lainaukset ja lähdeteokset + 7s. sanasto

Vuori Kristiina: Näkijän tytär
Vuori Kristiina: Siipirikko
Vuori Kristiina: Disa Hannuntytär


Kirjahillan bloggaus