Laurent de Brunhoffin
Babar ja pikku Vili-Vili on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975, joten
kirjani alkaa olla klassikkokirja. Näissä ihanissa Babar-kirjoissa pääosassa
ovat kuningas Babar, kuningatar Seleste ja heidän lapsensa Pom, Lore ja Aleksander.
Kirjan tarina alkaa
siitä, kun lapset löysivät hassunkurisen eläimen, joka oli Vili-Vili. Hyvin
harvinainen eläin. Lapset veivät eläimen mukaansa kotiin. Selestenkylässä asui
norsuja, mutta kyllä siellä oli muitakin viidakon eläimiä. Eläimet kulkivat kahdella
jalalla ja käyttäytyivät kuten ihmiset ja pukeutuivat ihmismäisesti.
Pikku Vili-Vili
leikki lasten kanssa leluilla ja piilosta ja ruokaili perheen kanssa yhdessä.
Lasten ollessa retkellä sarvikuono Saturnus hyökkäsi ja ryösti pikku
Vili-Vilin itselleen ja huristeli autolla kauas pois. Lapset surivat pikku
Vili-Viliä ja uskoivat menettäneensä hänet ainaiseksi pois. Lasten auttajat
seurasivat Saturnusta sarvikuonojen kaupunkiin ja pukeutuivat valepukuun, ettei
heitä tunnistettaisi, mutta toisin kävi. Lisää seikkailusta voi lukea tämän
ihastuttavan satukirjan sivuilta, joka on täynnä mielenkiintoisia kuvia, joista
on helppo seurata mitä tarinassa tapahtui. Tarinallahan on tietysti onnellinen
loppu, kuten hyvissä saduissa on.
Babarin luoja oli
ranskalainen Jean de Brunhoff (1899-1937) ja ensimmäinen kirja , jossa Babar esiintyi,
ilmestyi vuonna 1931. Ensimmäinen suomennettu Babar-sarjan kirja ilmestyi
vuonna 1948. Jean de Brunhoff kuoli vuonna 1937 ja sen jälkeen hänen poikansa
Laurent de Brunhoff (s. 1925-) jatkoi uusien kirjojen kirjoittamista.
Tänä päivänä on Sadun
päivä ja tämä viikko on ollut lasten ja
nuorten kirjallisuuden viikko. Toivon, että mahdollisimman moni lapsi on saanut
kuulla satuja ja tarinoita tai mahdollisuuden edes katsella kirjoja.
Laurent de Brunhoff,
BABAR ja pikku Vili-Vili
Suom. Sanna Uimonen
Weilin + Göös 1987
s. 26
Meillä luetaan aika ajoin Babar -kirjoja ja tämäkin saattaa löytyä ihan omasta hyllystä :)! Mukavaa satupäivää!
VastaaPoistaBabarit tulivat joskus telkkaristakin. Koska kirjat ovat vanhoja, niissä näkyy ajankulku ja tapahtumat. Kirjojahan on syytetty vaikka mistä mm. rasismista, mutta en ole lukenut niitä vanhimpia, joista ehkä rasismia voisi löytyäkin.
PoistaMukavaa satupäivää :) Minulle se on joka päivä :)