1001 kirjaa ja yksi pieni elämä-blogin Marilen tämän vuoden Maalaismaisemia-lukuhaaste päättyy vuoden 2015 loppuun mennessä. Nyt on tullut aika koota lukemani kirjat yhteen ja katsastaa saavutukset. Marile antoi haasteeseen osallistumiselle aika laajat vapaudet, joten olen sitä käyttänyt suruttomasti ja pääsin kartanonherraksi. Maalaismaisemia-kirjalistani näyttää tällaiselta:
1. Alasalmi Päivi: Joenjoen laulu
2. Alasalmi Päivi: Pajulinnun huuto
3. Binchy Maeve: Seitsemän talvista päivää
4. Brockmole Jessica: Kirjeitä saarelta
5. Carey Lisa: Merenneitojen laulu
6. Harman Patricia: Hope Riverin kätilö
7. Hooper Emma: Etta ja Otto ja Russell ja James
8. Ibrahimi Anilda: Punainen morsian
9. Joutjärvi Risto: Valvojana naisten erityistyöleirillä-Saara Tuukkasen muistelmat 1943-1944
10. Kettu Katja: Yöperhonen
11. Kirves Jenni: Aino Sibelius - Ihmeellinen olento
12. Meri Veijo: Tukikohta
13. Ollikainen Milla: Vesiraukka
14. Ollikainen Milla: Pirunkuru
15. Polva Anni: Älähän änkee
16. Shin Kyung-sook: Pidä huolta äidistä
17. Shreve Anita: Merilasia
18. Vartia Taavi: Varastettu vaimo
19. Waller Robert James: Hiljaiset sillat
Näistä kirjoista ainoastaan 6, 7, 11 ja 19 viljeltiin maata, mutta useammassa kirjassa kasvatettiin kasviksia, juureksia tai kerättiin marjoja syötäväksi. Alasalmen kirjat kuvasivat historiallista saamelaiselämää ja kirjoissa kuvattiin myös petun käyttöä ruoan lisänä. Näitä kirjoja voi kuvata sekä elämäksi maaseudulla, mutta myös maa ja metsä elinkeinona & maaseutu murroksessa nimikkeellä. Kirjat 9 ja 11 ovat tietokirjoja, mutta molemmissa tehdään töitä maalla. Kirjassa 9 tehdään metsätöitä ja kirjassa 11 Aino Sibelius kasvattaa katrastaan ja pitää omavaraistaloutta maaseudulla. Hänellä oli mm. oma kasvihuone, joka tuohon aikaan oli uutta. Molemmissa kirjoissa on kuvia.
Kiitos Marile kiinnostavasta haasteesta!
Taisin olla liian kriittinen tässä haasteessa, sillä listallasi on neljä lukemaani kirjaa, joita en ottanut omalle listalleni. :) Yöperhonen, Pidä huolta äidistä, Pirunkuru ja Aino Sibeliuksen kirja on tullut luettua, ja kyllähän niissä tosiaan oli maaseutu/erämää-kuvauksia. No, olkoot - en viitsi enää alkaa muuttelemaan omaa koontiani.
VastaaPoistaSinulla on komea lista tähän haasteeseen. Päivi Alasalmen kirjat ovat alkaneet kiinnostaa minuakin, niistä on näkynyt kehuvia juttuja siellä täällä blogeissa.
Vielähän sinä ehdit muuttaa listaa, jos jaksat. Ihailen kyllä sinun aikaansaannoksia, kun opiskelet ym. ja vielä rankankielen opinnot päälle. Minä vain nukun ;)
PoistaAlasalmi on kotoisin Haukiputaalta, kotikulmilta, joten senkin vuoksi on hyvä tutustua hänen tuotantoonsa. On muuten ollut Finlandiaehdokkaanakin. Kirjoissa puhuttiin pirkkalalaisista, jotka kävivät verottamassa saamelaisia ja nehän asustivat juuri siinä Iin ja Haukiputaan kohdilla 1500-luvulla. Näissä kirjoissa on niin paljon historiaa, josta on hyvä tietää ja se historia tulee mukavasti tarinoita lukemalla.
Tarkennan: pirkkalalaiset asuivat siinä perämeren pohjukalla ja saamelaiset Inarissa eli Aanaarissa.
PoistaKiitos Mai kun olit mukana maalaismaisemissa! :)
VastaaPoistaKiitos Marile hauskasta haasteesta. Maalaismaisemat alkavat olla se katoava idylli, heinäpelloilla pyörii yksi kone, joka tekee kaikki työt. Ennen tarvittiin heinäpelloilla monta tekijää ja heinät kuivuivat heinäseipäissä. Nykyisin sitä näkyä ei enää näe missään. Maatalouteen liittyvät työt ovat muuttuneet tehomaataloustöiksi. Kuuntelin jutun lypsyrobotista, johon lehmät tottuvat menemään itsenäisesti. Jos lypsyrobotin tietokoneen mukaan ei ole vielä lypsyaika, kone antaa lehmälle sähköiskun niskaan, että pois koneesta. Lypsyrobotti puhdistaa utareet ja mittaa onko valkosoluja sekä mittaa proteiini- ja rasvapitoisuuden ennen lypsyä. Kaikki menee automaattisesti tietokoneelle.
PoistaMitähän sitten tapahtuu, kun lypsyrobotti menee rikki? Nämä on minun mietteitäni ja maailma muuttuu. Jotenkin pidän enemmän luonnonmukaisesta eläinten hoidosta. Uskon, että lehmätkin tykkäävät, kun niitä silitellään ja rapsutellaan.