Heidi Köngäs: Hertta

Neljäs kesä turvasäilössä. Olen vanki, mutta huonommassa asemassa kuin muut vangit. He sentään tietävät milloin heidät vapautetaan, minä en edes sitä, että vapautetaanko ollenkaan. En ole saanut tuomiota, minut on vain monien muiden lailla nostettu vankilan muurien sisäpuolelle "yhteiskunnalle vaarallisena aineksena".

Heidi Köngäksen uskomattoman kuvauksellinen tarina Hertta Kuusisesta, suomalaisesta poliitikosta, ei jätä lukijaansa kylmäksi missään vaiheessa. Heidi Köngäksellä on taito kirjoittaa ajankuvaan sopivalla tyylillä, hieman vanhahtavasti kuin kirjailija itsekin olisi elänyt kyseiseen ajankohtaan. Kirjan nimi on yksinkertaisesti Hertta. Kirja on niin koukuttava, viihteellinen, mutta samanaikaisesti täynnä faktaa 1930-40-luvun Suomesta, Neuvostoliitosta, Saksasta, poliitikoista, järjestöistä jotka toimivat maan alla, vankiloista, vankileireistä, mutta myös arkielämästä, pukeutumisesta, kulkuneuvoista jne. Lista on todella pitkä ja kirjan kuvaukset ovat todella tarkkoja. Täytyy olla kiitollinen, että Suomesta löytyy kirjailijoita, jotka tekevät uskomattoman hienoa taustatyötä ennen kuin kirjat julkaistaan. Hertta Kuusisesta löytyy varmasti paljon lähdemateriaalia. Hänhän oli Neuvostoliitosta käsin Suomen kommunisteja johtaneen Otto Wille Kuusisen tytär.

Tunsin saippuan tuoksun, kun suutelin hänen ranteitaan siitä kohdasta, johon paidanhiha päättyi. Se oli halun tuoksu.

Hertta Kuusinen vapautui vankilasta vuonna 1939 maanpetoksesta syytettynä. Oma pieni poika jäi Neuvostoliittoon, kun hän lähti suorittamaan tehtävää Suomessa, mutta pidätettiin heti. Hertta ei nähnyt poikaansa sen jälkeen, iso ikävä pojan luo oli jatkuva seuralainen. Ja seuraava pidätyskin odotteli, mutta sitä ennen hän koki kohtalokkaan rakkaustarinan Yrjö Leinon kanssa. Leinon, josta tuli lopulta Suomen ensimmäinen kommunisti, joka oli kolme eri kertaa ministeri Suomen hallituksessa. Rakkaustarinan loppupuolella Hertta ja Leino menivät naimisiin, mutta Hertta ei tiennyt mikä mies Leino oli, miksi Leino oli lähestynyt Herttaa. Hertan varovaisuus lensi taivaan tuuliin, kun komea mies ilmestyi vankilavuosien jälkeen hänen elämäänsä.

Tee kaikki mitä ikinä. Olen tässä, tuoksun omenasaippualle ja pitkälle puutteelle, ne ovat samaa vaaleanvihreää, samaa haaleaa väriä.

Hertta on Heidi Köngäksen kuudes proosateos, lisäksi hän on kirjoittanut kolme lastenkirjaa. Köngäs on tehnyt lukemattomia ohjaustöitä televisiolle, joista hän on saanut useita palkintoja. Liian paksu perhoseksi ohjaustyöstä hän sai vuonna 1998 Prix Europa-erikoispalkinnon. Hertta teoksessa näkyy kuvauksellisuus ja lukiessani teosta olin kuin olisin ollut katsomassa Hertan maailmaa, johon liittyi mm. pakomatka, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Pakomatkaseurana Hertalla oli Yrjö Leino, joka raportoi kaikesta salaiselle taholle. Hertta oli siis salaisen palvelun tarkkailun alla isänsä vuoksi.

Tämä oli vuoden 2015 jännittävin kirja. Jännittävin siksi, että Hertta Kuusinen on elänyt vaiherikkaan elämän, johon liittyi kaikkea mahdollista poliittisesti epävarmoina aikoina. Tänä päivänä Suomessa on useampi puolue, jota voi äänestää ja seuraavissa vaaleissa voi äänestää vaikka toista puoluetta. Tämmöisen vapaan Suomen puolestapuhujia olivat henkilöt, joihin Hertta Kuusinenkin kuului. Hienoa, että Heidi Köngäs on tehnyt näin upean kirjan Hertta Kuusisen vaiheista salaisen palvelun silmätikkuna. Hertta oli niin kuuma nimi Suomen politiikalle, että hänelle hankittiin urkkija mieheksi. Miehestä ei tämän enempää, Hertta rakastui häneen. Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhteesta on tehty myös kolmeosainen draamasarja Punainen kolmio, jonka yksi käsikirjoittaja on Heidi Köngäs. Kirjalle punaista tähtisadetta ja mielestäni kirja olisi kuulunut Finlandiaehdokkaaksi. *****

Hän piirtää minut punaisella, punaisella musteella, se on tahmeaa, hyytynyttä kuin härän veri. Olen teuraseläin, olen syksyn lehdet ja kaikki tiilen värit kun sinä huudat minua.

Heidi Köngäs, Hertta
Otava 2015
s. 285
Kirjasta ovat postanneet mm. Jaana, Lukuneuvoja, Katja, Omppu, Tuijata ja Margit

 Köngäs Heidi: Jokin sinusta