C.J. Sansom: Ilmestys

"Mikä hätänä?" kysyin terävästi. "Mitä on sattunut?"

Lyhyenläntä opiskelija kääntyi puoleeni. "Kaivossa... kaivossa on mies", hän vastasi vapisevalla äänellä. Katsoin heitä tarkkaan miettien, oliko kyseessä jonkinlainen kepponen. Mutta lähemmäksi astuessani näin kirkastuvassa päivänvalossa, että jääkohvan alta sojotti miehen saapas. Vedin syvään henkeä ja kumarruin katsomaan. Erotin punaisessa vedessä pitkän, tumman kaavun.

C.J. Sansomin Ilmestys dekkarissa eletään vuotta 1543 Lontoossa. Kirjan päähenkilö on asianajaja Matthew Shardlake ja kirja on sarjan neljäs teos. Sarja on ollut erittäin suosittu, sillä sitä on myyty jo 2,5 miljoonaa kirjaa. Historia kiinnostaa lukijoita ihan selvästi. Suomalaisista dekkareista tuli mieleeni Jyrki Heinon Kellari ja Kello, joissa murhia ratkotaan historiallisessa Turussa. Molemmat kirjailijat käyttävät tunnettuja faktatietoja kirjojensa mausteena. Ilmestys dekkarissa eletään vielä kuningas Henrik VIII johtamaa aikakautta, ja kaikkihan muistavat miten hänen vaimoilleen kävi. Tässä teoksessa kuningas kosiskelee Katariina Parria, joka liittyy kirjan juonikulkuihin. Saiko kuningas puolisokseen Katariinan? No kuninkaan kosiskelut oli mielenkiintoinen sivujuoni ja toi jälleen mieleeni Englannin historiaa, jota kirja oli täynnä.

Hullujenhuoneen ovella vedin syvään henkeä ja koputin. Valvoja Shawms tuli itse avaamaan; kenties hän oli nähnyt ikkunasta minun lähestyvän. Hänen kovilla kasvoillaan oli tuima ilme. Huudot kuuluivat nyt kovemmin. "Päästäkää irti, päästäkää irti, senkin ruojat!" Kahleet kalisivat.

Shardlaken työhön kuului muutostenhakuilmoitusten teko ja hän oli saanut asiakkaakseen nuoren pojan, joka oli viety Lontoon ainoaan mielisairaalaan Bedlamiin. Englannissa elettiin kahden uskonnon aikakautta, väliin toinen oli vallassa, väliin toinen. Riippuen siitä mikä piti vallankahvoista kiinni joutuivat toisen osapuolen uskonnonharjoittajat kärsimään kidutuksista, rovioista ja muista hirvittävistä toimenpiteistä. Hullujenhuoneella oleva poika uskoi joutuvansa kadotukseen, joten hän ei uskaltanut tehdä muuta kuin rukoilla. Sekin oli yksi syy miksi ihmisiä joutui hirttolavalle. Shardlake aikoi pelastaa pojan siltä kohtalolta, ja teki paljon työtä pojan eteen. Mielisairaalatoiminnan kuvaukset olivat mielenkiintoisia ja varmasti jatkuvat seuraavissa kirjoissa, sillä Shardlake löysi kiinnostavan henkilön mielisairaalan sisältä.

Kirjassa oli sarjamurhaaja, joka löysi murhien aiheet Raamatun Ilmestyskirjasta, siksi dekkarin nimi Ilmestys. Sarjamurhaaja pyörii Shardlaken lähipiirissä, sillä hän oli tietoinen kaikesta minne Shardlake oli seuraavaksi menossa. Tietysti murhaaja halusi kuuluisuutta teoilleen, mutta Shardlake ja kumppanit pystyivät pitämään murhien tiedot piilossa. Lontoolaiset eivät tienneet tapahtumista mitään, mikä oli aika hyvä tutkimusten kannalta, mutta sarjamurhaaja vain jatkoi toimintaansa. Loppujen lopuksi hän oli hyvinkin lähipiirissä toiminut henkilö. Melkein seinäpaperiksi naamioitunut, naamioitumisen mestari. Eräs asia pisti silmääni sivulla 73, kun Shardlaken ystävä jätti lääkärille maksuksi markan. Enpä usko, että Lontoossa on koskaan käytetty maksuvälineinä markkoja. Lisäksi kirjassa illallista tai iltapalaa kutsutaan ehtoolliseksi. 1500-luvun rikollisten jahtaaminen oli paljon pitkäveteisempää puuhaa kuin nykyisin, sillä silloin kulkuvälineinä olivat hevoset tai käveleminen. Puhelimia ei ollut, joten kaikki keskustelut piti käydä paikanpäällä, joten Shardlakella riitti kiireitä. Kirja sopii historian ystäville. 

C. J. Sansom, Ilmestys ***
suom. Ilkka Rekiaro
Otava 2016
s. 664 + 6s. historiallisia huomautuksia
Revalation 2008