Banneri-luettelo

maanantai 5. joulukuuta 2016

Wladimir Kaminer: Venäläiset naapurini, Kertomuksia porraskäytävästä

Jumala taloamme siunatkoon, ajattelin kaupungilla asioidessani. Vihdoinkin hauskat naapurit!

Wladimir Kaminer syntyi Neuvostoliitossa ja muutti sen hajottua Saksaan vanhempiensa kanssa osaamatta sanaakaan saksan kieltä. Nykyisin kun maailmalla kaivataan saksalaista huumoria, paikalle lähetetään Berliinissä asuva Kaminer, joka on suosittu kirjailija ja DJ. Yksi hänen kirjoistaan on nimeltään Ryssändisko. Venäläiset naapurini, Kertomuksia porraskäytävästä on koottu neljästä eri teoksesta, joita ei ole suomennettu. Kirjassa on yhteensä 41 kertomusta/novellia neljän eri pääotsikon alla. Pääotsikot ovat Venäläiset naapurit, Kaukasialainen anoppi, Sosialismissa ei ollut seksiä ja Elämä on tai ei ole taidetta.

Olin ajatellut, että kaukasialaiset teet vaikuttavat hienostuneen salaperäisesti, kiihdyttäisivät aineenvaihduntaa tai saisivat ihmisen hikoilemaan niin, että ylipaino tipahtelisi yön aikana tyynylle. Lähemmän tarkastelun jälkeen ihanat kaukasialaiset teet paljastuivat tuiki tavallisiksi ulostuslääkkeiksi. Tosin ylisuurina annoksina. Teet saivat laihtumista kaipaavan kulkemaan kiihtyneenä kohti vessaa, ennen kuin lounas alkoi sulaa kehossa. Oma Silhuetteni voisi ihan hyvin olla nimeltään Oma Toiletteni, jos totta puhutaan. Kaukasialaiset tosin eivät pidä näin suorasta puheesta. Mikä on lopultakin totta? Totuus on moninainen. Lehmät lihovat, hevoset laihtuvat.

Kaminerin kertomukset kulkevat oman asunnon ja portaikon asukkaiden kautta Venäjälle ja takaisin. Kirjassa tarkastellaan venäläisten kulttuuria ennen ja nyt huumorin pilke silmäkulmassa. Välillä sain nauraa maha kippuralla, mutta toisinaan mukana oli sellaista paatosta, että oli pakko hyppiä rivejä yli. Kirjailijalla on mielestäni aika vahvat mielipiteet kaikesta, ja mielestäni hän kritisoi venäläisiä aika vahvalla kädellä, kritisoi hän myös saksalaisia. Tosin en tunne yhtään venäläistä, enkä ole käynyt Venäjällä. Ainut kontaktini on Ville Haapasalon tv-ohjelmat Venäjältä ja uutiset. Noin vähäisellä tietomäärällä en lähde ihmisiä arvostelemaan. Venäjä on monikulttuurinen maa, samoin Saksa. Kirjassa puhutaan kaukasialaisista, tsetseeneistä, moskovalaisista, pietarilaisista, valko-venäläisistä, Krimistä ym. Kirja on kuin pohjaton tarina-arkku.

Kaminerin kertomukset ovat hauskoja, humoristisia, välillä koomisia tai tragikoomisia. Kertomuksia voi nauttia pikkuhiljaa muutama tarina kerrallaan. Kirjailijalla on taito hyppysissään, hän tietää miten kietoa lukija tarinoinnin maailmaan.

Wladimir Kaminer, Venäläiset naapurini, Kertomuksia porraskäytävästä ****
suom. Anneli Vilkko-Riihelä
Sammakko 2016
s. 272

Osallistun kirjalla Ompun Novellihaasteeseen.



6 kommenttia:

  1. Hienon saaliin nappasit tällä novellihaasteeseen. On muuten lukulistalla tämäkin, saapi nähdä ehtiikö peräti haasteeseen lukemaan :P
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Tiia :)
      Kirjaston kirja ja kirjalle oli muitakin lukijoita, pakko lukea kaikki kertomukset. Jos olisi oma kirja, pitäisin välillä taukoa. 41 novellia samalta kirjailijalta on aika uuvuttavaa.
      Onhan tässä puoli vuotta aikaa lukea haasteeseen, toivotaan, että ehdit :)

      Poista
  2. "Kuin pohjaton tarina-arkku" - hyvin sanottu! Venäjän monikulttuurisuutta ei tule välttämättä ajatelleeksi, mutta niinhän se on.

    Suloinen runo taas 🍎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita :)
      Tuo monikulttuurisuus ja kansainvälisyys nousi kirjasta vahvimmin esille. Esim. moskovalaiset ja pietarilaiset ovat ihan eri kansaa, molemmissa on miljoonia asukkaita (Moskova 12 milj. ja Pietari 5 milj.). Opiskelijoita on kymmenistä eri maista ja toisaalta venäläisiä opiskelijoita on useissa eri maissa.
      Olen kyllä tutustunut inkerinsuomalaisiin ja virolaisiin, jotka vietiin Siperiaan Stalinin aikana. Asuvat nykyisin Suomessa. Heillä on oma vahva identiteetti omasta kansallisuudesta. Se, että on vankeudessa ja työleirillä jopa 15 vuotta vahvistaa omaa kansalaisuutta kun tavoitteena oli kotouttaa.

      Poista
  3. Onpa hauskantuntuinen kirja, joka on mennyt itseltäni ihan ohi huomion! Kiitos hienosta esittelystää, Mai! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa Reetta <3
      Tämä on välillä hauska ja välillä ei, sillä novelleja on uskomattomat 41 kappaletta. Mukaan mahtuu kaikenlaista tarinointia neljästä eri novellikirjasta.

      Poista