KIRJABLOGIT JA 101 KIRJAA

KIRJOJEN SUOMI

Tänään 3.1.2017 klo 12.00 starttaa Ylen Kirjojen Suomi hanke. Hankkeen tarkoituksena on tuoda kirjallisuutta esille, esitellä Suomea 100 vuoden ajalta kaunokirjallisuuden näkökulmasta. Hankkeeseen liittyy myös kirjablogit, jotka esittelevät joka vuodelta yhden kirjan ja viimeisenä vuoden 2017 teoksen, siitä nimitys Kirjablogit ja 101 kirjaa. Kirjasähkökäyrä on mukana hankkeessa ja lisäksi 80 muuta kirjablogia. Kirjasähkökäyrässä esitellään 17.1.17 yhden suosikkikirjailijani esikoisteos nimittäin Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia vuodelta 2014.

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet kirjat jokaiselle vuodelle itsenäisen Suomen ajalle. Kirjat kuvaavat jollakin tasolla kyseisen ajankohdan Suomeen liittyvää kiinnostavaa aihetta, joten yllättäviä kirjavalintoja on tiedossa lukijoille. Uskon, että muutkin kirjabloggarit odottavat jännityksellä tulevaa vuotta ja sitä miten kullekin vuodelle valittu kirja otetaan vastaan. Minkälaista keskustelua aiheesta syntyy ja minkälaisia tuntoja kirjan aiheet nostattavat. Se kaikki on meillä edessä. Kirjojen Suomi antoi itselleni aihetta tarkastella Suomen kirjakulttuuria lasten ja koululaisten puolesta. Lastenkirjailijoista mm. Kirsi Kunnas, Mauri Kunnas ja Tove Jansson ovat 101 kirjan kirjoittajien joukossa.

Itse odotan hanketta "ölövinä, niinku Oulusa sanotaan". Oulu ja Pohjois-Suomi sekä Lappi kuuluvat elämääni ja siellä minusta kasvoi kirjojen suurkuluttaja. Ensimmäisen luokan opettaja kävi kanssani kirjastossa lainaamassa tunnille satukirjoja, sillä muuten aika olisi tullut pitkäksi 6-vuotiaalle, joka luki jo suoraan muiden vasta opetellessa kirjaimia. Kirjasto on siitä asti ollut ykköspaikka, jonne opettelen yleensä ensimmäisenä kulkemaan uudella asuinpaikalla. 

Työelämässä kasvatusalalla olen huomannut kirjastojen tulleen todella tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi koulujen ja päiväkotien kanssa. Kun lapsi oppii jo varhaiskasvatuksen puolella kulkemaan kirjastossa, lainaamaan kirjoja ja kuuntelemaan ja lukemaan kirjoja, on pohja kirjallisuuden harrastukselle hyvällä mallilla. Valitettavasti Suomen Turku on ottanut esimerkkipaikan siinä, että Turun esikouluissa ei käytetä enää oppilaiden omia kirjoja. Oma tehtäväkirja on monelle lapselle ollut se ensimmäinen ja ainoa oma kirja, jonka on saanut myös kotiin esikouluvuoden lopussa. Monen esikoulun käytäntöön ei ole myöskään kuulunut kirjastokäynnit, joten lasten oppiminen kirjojen lukijaksi on väistämättä heikoissa kantimissa, jos vanhemmat eivät käy kirjastossa ja lue kirjoja. Lasten lukukulttuurin vaaliminen on meidän aikuisten käsissä. Kirja-alan ammattilaisille lasten lukukulttuurin kehittäminen yhteistyössä yhteiskunnan päättäjien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.

Kouluissa lukukirja pulpetissa on erinomainen oppimisväline kirjallisuuden maailmaan. Kun on aikaa tunnin lopussa, oppilaat lukevat lukukirjaa, jonka he ovat itse valinneet kirjastosta tai koulun valikoimista. Oppilaiden pitämät kirjaesittelyt ovat myös suosittuja, jos he itse voivat vaikuttaa kirjan valintaan. Toivon, että jokainen opettaja kannustaa lapsia lukemaan kirjoja ja ottamaan tavaksi kirjojen ääneenlukemisen. 

Tiistaina 3.1.2017 Yle julkistaa 100 kirjan listan ja avaa Kirjojen Suomi-nettisivuston. Facebookissa voi seurata Ylen Kirjojen Suomi sivustoa ja Twitterissä #kirjojensuomi.

Lukuiloa kaikille kirjojen lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille. Kannustetaan Suomi lukevaksi maaksi nyt ja tulevaisuudessa ♥♥♥♥

Mai