Minä olin sisarista se, joka ei ollut koskaan lähtenyt pois.
Ihastuin vuonna 2016 Lucinda Rileyn Keskiyön ruusuun ja toivoin, että saisin piakkoin luettavaksi lisää tämän Irlannissa asuvan ranskalaissyntyisen kirjailijan teoksia. Aina on kiva heittäytyä menevän ja viihdyttävän rakkauskirjan vietäväksi, jossa on sopiva annos fiktiivistä historiaa mukana. Seitsemän sisarta aloittaa seitsenosaisen kirjasarjan sisaruksista, jotka eräs omalaatuinen miljonääri adoptoi eri puolilta maapalloa. Jokainen kirja kertoo yhden sisaruksen tarinan ja Seitsemän sisarta kertoo vanhimman eli Maian tarinan. Perheen isä oli kuollut ja kuoltuaan hän jätti jokaiselle tytölle oman kirjeen, jonka avulla hän pääsee omien sukujuuriensa jäljille, jos haluaa. Maian sukujuuret ulottuivat Brasiliaan. Maialla oli lisäksi kaulassaan koru, joka liittyi hänen sukuunsa.
Katseeni osui heti sen etäisimmässä nurkassa rikkinäisten terrakottaruukkujen keskellä olevaan kiviseen veistokseen nuoresta naisesta. Nainen oli istuvassa asennossa ja katsoi suoraan eteensä. Lähestyessäni näin, että nenä oli lohjennut, mutta puhtaat ja yksinkertaiset piirteet olivat silti hätkähdyttävän kauniit.
Brasiliassa Maia kohtasi kirjailijan, jonka kirjan hän oli juuri saanut käännetyksi ranskankielelle. Kirjailija oli hyvin avulias tutustuttamaan Maian maahansa ja vielä innokkaampi hän oli kuullessaan, että Maian hallussa oleva pieni esine kuului osaksi brasilialaista historiaa. Tämä pieni historiallinen muisto kuului 20-luvulla Rio de Janeiroon rakennettuun maailmankuuluun Kristuksen patsaaseen, muisto kuului myös Maian kauan aikaa sitten kuolleelle isoisoäidille ja tämän tuntemalle Kristus-patsaan työryhmän jäsenelle, josta tuli kuuluisa kuvanveistäjä. Kirjassa on mukana myös faktatietoa ja kyseinen kuvanveistäjä ja moni muu kirjan henkilö ovat oikeasti eläneitä historiallisia henkilöitä.
"Haluaisin veistää kuvan suojatistanne mademoiselle Izabelasta. Hänellä on erinomaisen hienot piirteet, ja minua kiinnostaa nähdä, osaanko tehdä niille oikeutta."
Kirjan sivuilla kuljetaan Brasiliasta valtameren poikki 20-luvun Pariisiin, jossa Kristus-patsas suunniteltiin. Pariisi ja Rio de Janeiro olivat Maian syntymään liittyvän rakkaustarinan taustalla, mutta mitä sitten tapahtui. Päivä päivältä kymmenien vuosien tarina aukeni Maialle, mutta se surullisin osa pysyikin surullisena. Miksi Maia päätyi adoptoitavaksi?
Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta on hieno aloituskirja sarjalle ja loppuun oli laitettu koukuttava juonipaljastus seuraavalle kirjalle, joka on nimeltään Myrskyn sisar. Seitsemän sisarta on sopiva sekoitus Maian isoisoäidin Izobelin nuoruudentarinaa 20-luvulta ja Maian omaa tarinaa vuodelta 2007. Brasilian kuumuus ja kiihko sekä samban rytmit kuumentavat Maian yksinäisyyteen jähmettyneen elämän. Maialla on myös oma salaisuus, joka on estänyt häntä iloitsemasta elämästä, mutta nyt on avautumisen paikka ja tilaisuus rakkaudelle, joka odottaa kukkaan puhkeamistaan. Seitsemän sisarta on viihdyttävä nykyajan rakkauskirja ja se on epätoivoisen intohimoinen historiallinen rakkaustarina yksissä kansissa.
Älä koskaan anna pelon päättää kohtalostasi.
Lucinda Riley, Seitsemän sisarta ****
suom. Hilkka Pekkanen
Bazar 2017
s. 660
The Seven Sisters 2014
Lucinda Riley: Keskiyön ruusu
Kuulostaa mainiolta idealta tämä seitsemän sisaren tarina, ja ehkei tule hyytymistäkään kesken sarjan, kun sisaret ovat eri maista kotoisin ja jokaisella epäilemättä oma omituinen tarinansa. Kiinnostavaa.
VastaaPoistaTässä sarjassa kuljetaan ympäri maapallon. Tietysti voi olla, että joku tytöistä ei halua löytää sukujuuriaan, vain kirjailija tietää :)
PoistaLuin vuoden alussa Rileyn Keskiyön ruusun ja tykkäsin siitä kovasti. Kiva kun postasit tästä kirjasta, eli tämä täytyy ehdottomasti ottaa lukulistalle.
VastaaPoistaJälleen yksi kirjasarja seurattavaksi :)
PoistaKeskiyön ruusu oli minustakin todella hyvä.
Mää just lainasin tän kirjan kirjastosta!
VastaaPoistaKirjassa on sivuja, mutta kirjan seurassa ne kääntyivät nopeasti. Tässä kirjassa on myös käytetty todellisia ihmisiä fiktion seurana.
PoistaLukuiloa Laura :)
Enpäs ole pitkään aikaan lukenut noin mukaansa tempaavia kirjoja kun " Kesiyön ruusu ja Seitsemän sisarta". Odotan jatkoja suurella mielenkiinnolla.
VastaaPoistaOnpa mukava kuulla. Minä tykkäsin molemmista ja Seitsemän sisartahan aloitti sarjan, jossa jokainen sisarista kertoo oman tarinansa. Todella mukavia ja romanttisia kirjoja. Hyvää viihdettä ajankuluksi :)
Poista