Eeva Rohas: Raivo

Tulin tähän sunnuntairyhmään ensimmäisen kerran pari vuotta sitten. Se oli sellainen päivä kun aamulla herätessä mietin että kiipeäisinkö talon katolle ja hyppäisin.

Eeva Rohas on kirjoittanut Raivon, joka ei jätä lukijaansa kylmäksi. Kolme henkilöä kertoo omat näkökulmansa kirjan tapahtumiin. Tapahtumiin jotka koskettavat. Kirjaa voisi kuvailla inhorealistiseksi kirjaksi. Kirjan tapahtumissa alkoholilla on iso merkitys. Eräällä henkilöistä on myös huumetausta. Kirjan nimi on hyvä, ja tunnetasolla raivolla on isosti voimaa, joka voi tuhota. Kirjassa raivo kuvaa jotakin muuta, mutta kuitenkin sillä on iso merkitys kirjan tarinalle.

Nyt minä päästän irti. Kuulen kilinää. Se tulee punaisista puista, kun äkkiä kaikki lehdet putoavat. Minä tunnen äänen jaloissani, ja miten maa tuoksuu. Kaiken, mitä minulla on, se vetää puoleensa ja hukkaa.

Tuuli on jättänyt miehensä ja muuttanut tyttärensä kanssa omaan asuntoon. Mies on alkoholisoitunut ja makaa vain sohvalla. Toisaalla nuori nainen on ollut sekakäyttäjä, mutta raitistunut. Näiden neljän elämä on risteyskohdassa ja kirjan tarinan ytimessä, ytimessä, joka on täynnä hajuja, ilkeyksiä, nyrkkejä, mustelmia, oksennusta, verta. Kirjailija on kirjoittanut tarinan mahdottomasta ja mahdollisesta, vastakohdista. Voiko vastakohdat täydentää toisiaan?

On Tuuli, joka meni naimisiin ja sai tytön. On Elena, joka oli hyvän perheen tyttö, mutta jota kiehtoi muunlainen elämä. Molemmille oli tarjolla vaihtoehtoja, mutta valinta osui väärään. Molemmille oli kuitenkin olemassa mahdollisuuksia muuttaa elämänsuuntaa. Elämää ei voi elää suunnitellusti, vaan sattuma asettaa kohdalle vaihtoehtoja, joista pitäisi valita oikein. Kirjan henkilöt pähkäilevät valintojensa edessä. Lukijana sain jännittää miten Raivon tilanteet muuttuivat yhä kiperimmiksi. Valitettavasti.

Sinä kysyt, millainen minä olenkaan. Millainen salaisuus minuun kätkeytyy ja voiko sen kertomalla purkaa. Miltä minä maistun, sinä tahdot tietää ja minä kerron: olen ketunleipä kuumalla kalliolla. Olen sulaa vaniljaa sinun sormissasi.

Eeva Rohas, Raivo ****

Otava 2018

s. 268