Hän painoi
epätoivoisesti jarrua, sydän hakkasi kurkussa, kädet puristivat rattia rystyset
valkoisina, maailma melkein hajosi hänen silmiensä edessä ennen kuin auto
lopulta pysähtyi.
Vanha mies haukkoi
henkeä.
Mitä tämä oli?
Tiellä hänen edessään
seisoi pieni poika.
Liikahtamatta.
Huulet sinisinä.
Kauriinsarvet päässä.
Norjalaisen Samuel Bjørkin Poika pimeästä jatkaa
huippujännittävien psykologisten trillereiden sarjaa, joiden päähenkilönä
toimivat rikostutkijat Holger Munch ja Mia Krüger. Toinen absolutisti ja toinen
on ollut kuusi kuukautta selvin päin. Kaksi erikoista, kompleksista henkilöhahmoa
ja heidän lisäksi murhia tutkivaan ryhmään kuuluvat Curry, Ylva, Gabriel ja
Anette. Tähän dekkariin on murhatutkimusten lisäksi ujutettu pahan poliisin
kiikkiin saattaminen - voisikohan se paha poliisi olla Holger Munchin ryhmässä?
Ainakin sisäinen tutkinta on sitä mieltä, että kyseinen poliisi on niin kauan syyllinen, kunnes todistetaan syyttömäksi.
Tunturijärveltä löydetään nuori
balettitanssijan pukuun pukeutunut nainen murhattuna. Tästä lähtee kinkkinen
murhatutkimus, joka muuttuu matkan varrella sarjamurhaksi. Murhaaja tuntuu
tietävän poliisien tutkimuksista aika paljon, liekö sisäpiirin tietoa, vai
mistä onkaan kysymys? Aivan kuin murhaaja ohjaisi poliiseja, mutta miten se on
mahdollista?
Ensimmäiseen sarjan dekkariin Minä
matkustan yksin liittyi uskonnollinen lahko, hoitokoti ja pienet tytöt. Toinen
dekkari Yölintu jatkoi siitä mihin ensimmäinen jäi, ja siinäkin oli
uskonnollinen lahko, hoitokoti, mutta pikkutyttöjen tilalla olivat nuoret tytöt.
Nuoret tytöt toivoivat turvallisuutta ja rakkautta, joka heidän elämästään oli
puuttunut. Poika pimeästä on myös eräänlaisen kaltoin kohtelun uhri. Elämä on
ollut turvatonta, eikä siinä ole ollut rakkautta. Rakkaudenkaipuu on lopulta muuttunut
joksikin muuksi, mutta siitä tarkemmin voit lukea dekkarin sivuilta.
Kylmäävää kyytiä jälleen. Dekkarin
alussa ja lopussa Mia on lähdössä kauas pois. Saapa nähdä pääseekö hän
matkalle, jonne haaveilee, vai löytyykö hänen erikoistaidoille jälleen
kysyntää, niin että matkat siirtyvät ja jäävät unholaan. Tällä hetkellä ulkona on sen verran
kylmäävät ja pimeät ilmat, että itsekin haaveilen aurinkoisimmista rannoista ja
maisemista. Poika pimeästä on koukuttava ja puhutteleva trilleri. Traumaattinen
lapsuus vaikuttaa koko elämän ajan, ehkä siinä on tämän kirjan tärkein sanoma.
Älä
hätäänny Mia.
Hän
on ottanut sinut vangiksi mutta ei tappanut.
Sen
täytyy merkitä jotain.
Samuel Bjørk, Poika pimeästä ****
Suom. Päivi Kivelä
Otava 2018
s. 363
Gutten
som elsket rådyr 2018
Bjørk Samuel: Minä matkustan yksin
Bjørk Samuel: Yölintu
Bjørk Samuel: Yölintu
Minulta taitaisi mennä yöunet pitkäksi aikaa jos tuon lukisin.
VastaaPoistaKosolti kauhua ja tuskaa, alkaa jo tukka nousta pystyyn 😀
Sopivaa kaamosajan lukemistoa niille jotka sen kestävät. Hih.
Tähän aikaan oikein sopiva tukka-lookki, hiukset pystyssä, kun juhlitaan Halloweenia.
PoistaKyllä tämän kirjan kestää, ei se mikään kauhukertomus ole. Poliisien tutkimustyötä sen vuoksi, että rikolliset saadaan kiinni.
Pitääpä tutustua tähänkin kirjailijaan.
VastaaPoistaSuosittelen. Minä koin heti sielujen sympatiaa, sillä nämä ovat psykologisia trillereitä, joista pidän. Kirjoista nousee vakavampi aihe taustalta. Syillä on seurauksensa.
PoistaSamuel Bjørk on niitä dekkaristeja, joihin en ole vielä tutustunut. Psykologiset trillerit ovat minunkin mieleeni, joten tätä täytyy ehdottomasti kokeilla. Kannattaako lukeminen aloittaa sarjan ensimmmäisestä osasta?
VastaaPoistaHyvää pyhäinpäiväviikonloppua sinulle! <3
Suosittelen tätä sarjaa, koska ne ovat psykologisia trillereitä ja niissä tarkastellaan tapahtumien syy-seuraussuhteita. Mitä lapsille tapahtuu lapsuudessa voi johtaa aikuisuuden ongelmiin.
PoistaKannattaa aloittaa ensimmäisestä kirjasta.
Mukavaa pyhäinpäiväviikonloppua <3
Bjørk tuottaa tosiaan laadukasta jälkeä ja hänellä on kaiken muun hyvän ohessa ympättynä aina joku yhteiskunnallinen tms. teemakin, kuten tässä lapsuuden traumojen selkäreppu ja nyt meillä Suomessakin tapetilla ollut poliisin korrupteituneisuus.
VastaaPoistaKaikeksi onneksi ylivoimainen määräosa poliisivoimistamme urakoi vähenevin resurssein hartiavoimin ja rehellisesti parhaansa mukaan töitään turvaamiseksemme! Talviaurinkoa loppuviikollesi:)
Suomen poliisihenkilöstöä on vähennetty koko ajan, mikä minusta on kamalaa esim. kansainvälinen rikollisuus on levinnyt netin kautta ikävillä tavoilla. Epäluotettavat henkilöt poliisissa pilaavat alan maineen valitettavasti.
PoistaJännityksellä odotan seuraavaa dekkaria.
Aurinko paistoi tänään mukavassa pakkassäässä. Samanlaista jatkoa toivoo hän!