Michael Cunningham: Tunnit

Nainen kiiruhtaa talosta yllään säähän nähden liian tukeva takki. On vuosi 1941. Taas on yksi sota alkanut. Hän on jättänyt kirjeen Leonardille ja toisen Vanessalle. Hän kävelee määrätietoisesti kohti jokea, on varma aikeestaan, mutta jopa nyt hänen ajatuksensa lähes harhautuvat, kun hän näkee kumpuilevan maan, kirkon ja pienen valkoisena hohtavan, hieman rikinkeltaiselta vivahtavan lammaskatraan laiduntavan tummenevan taivaan alla.

Yhdysvaltalaisen kirjailijan Michael Cunninghamin Pulizer-palkittu teos Tunnit tuli lukuun jo toisen kerran, ja nyt ajattelin tehdä myös bloggauksen kirjasta. Kirjan sain vuonna 2015 Kirjakaapin avain-blogin Jonnalta hänen järjestämästään kirja-arvonnasta. Ensimmäisellä lukukerralla en oikein saanut kirjasta mitään tarttumapintaa. Kirjan kieli on todella kaunista ja sulavaa, ja suomennos on onnistunut hyvin.

Kirja lähtee liikkeelle kirjailija Virginia Woolfin elämästä, sillä hän epäilee hankalien mielenterveysongelmiensa palanneen, ja hän pelkää ääniä ja päänsärkyä. Hän työstää paraikaa Mrs Dalloway-romaania, jonka työnimenä on ”Tunnit”.

Vuonna 1949 kotiäiti Laura Brown miettii myös omaa elämäänsä, hänellä on hyvä mies, ihana rakastettu lapsi ja toinen tulossa, mutta silti hän ei ollut tyytyväinen elämäänsä, vaan hän haluaisi kadota omasta elämästään.

1900-luvun loppupuolella viisikymppinen Clarissa Vaughan suunnitteli ystävälleen ja entiselle rakastetulleen Richardille juhlia, koska hän oli saanut arvostetun kirjapalkinnon. Richardilla oli pitkälle edennyt aids. Cunningham on kietonut tarinoiden päähenkilöt miettimään omaa seksuaalisuuttaan ja elämää omassa parisuhteessaan tai sen puutteessa. Aids tuli tunnetuksi 1980-luvulla, kun ensimmäiset ihmiset kuolivat sairastuttuaan aidsiin. Aids liitettiin vahvasti seksuaalisuuteen ja varsinkin miehiin, mutta myöhemmin se liitettiin veren välityksellä tarttuvaan hiviin.

1990-luvulla aidsin lääkitys ei vielä ollut tehokasta, joten Richard oli todella huonossa kunnossa. Richard kirjoitti palkitussa kirjassaan äidistään, joka oli rakastanut lukemista ja varsinkin Virginia Woolfin Mrs Dalloway-teosta. Ehkä tämän johdosta Richard kutsui läheistä ystäväänsä, auttajaansa ja entistä rakastettuaan Clarissaa Mrs Dallowayksi. Kirjallisuus ja parisuhteet sekä seksuaalisuus yhdistävät kirjan henkilöitä. Tarina on hieno aikansa kuvaaja ja uskon, että Pulizer-palkinto on annettu ansaitusti juuri tälle kirjalle.

Hän ottaa lantun kulhosta ja leikkaa siitä kannan tottuneella veitsenheilautuksella. Noin, Virginia ajattelee, hän haluaisi viiltää kurkkuni auki, juuri noin, huolettomalla vedolla, kuin minun tappamiseni olisi taas yksi talousaskare hänen ja nukkumisen välissä.

Michael Cunningham, Tunnit ****

Suom. Marjo Alopaeus

Gummerus 2000

s. 235

The Hours 1998

Michael Cunningham: Illan tullen