Tapio Koivukari: Poltetun miehen tytär

Ymmärsin, että minun oli päästävä täältä, pois koko pitäjästä, sillä täällä minua odotti vain tihentyvä piiri kuin korppien joukko jalkansa loukanneen karitsan ympärillä, odotti syytösten syöveri ja pahan hengen palkka, sillä milläs olisin saattanut todistaa, etten tiennyt kirkossa kouristavan pirun alkuperää, en sen enempää kuin toisetkaan, niin lähellä oli se leiskaus, sylkäisty syytös, olinhan minä Hyväniemen Manga, poltetun miehen tytär, ja se ajatus poltti sieluani ja sydäntäni kuin hehkuva rauta tai polttava liekki.

Tapio Koivukarin kirjassa Poltetun miehen tytär eletään 1600-luvun Islannissa. Kristinusko on levinnyt maahan, mutta sitä vanhemmat uskot ja uskonnot ovat mukana jokapäiväisessä elämässä, vaikka kristinusko kieltää uskomasta noitiin, piilokansoihin, maahisiin ja taikuuteen. Hyväniemen Thórdur on tunnettu noitataidoistaan. Hänen noitataitonsa ovat monien sukupolvien takaa ja niiden avulla hän on kalastanut ja pitänyt perheensä jäsenet hyvinvoivina. Taitojensa avulla hän on rakentanut ison aluksen, joka on suurempi kuin muilla ja toki se herätti kateutta muissa. Kateus, pahansuopuus, ilkeys, epäluuloisuus ja muut pahat voimat lisääntyivät heidän asuinseuduillaan ja pian tuli Hyväniemen Thórdurille kutsu noitakäräjille.

Kevätkäräjien jälkeen isä vanhentui parissa päivässä. Askel painoi, ryhdistä oli kadonnut korska ja pontevuus, hän vaipui kumaraan kuin taakan alla, katse painui maahan eikä noussut enää ylös.

Mangan isälle kävi kuin kävi ja noitavainot olivat saaneet alkunsa Islannissa. Pastorit ja piispat olivat ihmeissään siitä, miten monta noitaa heidän alueillaan oli. Naapurit ilmiantoivat toisiaan. Epäluulot lisääntyivät, ja isän tuomion jälkeen Manga tiesi, että hänen oli lähdettävä pakomatkalle, tai hän saisi saman tuomion.

Ja tällainen on hänen ulkomuotonsa:

Hyvinkin keskimittainen, vaaleaverinen, poskipäiltään

korkea, kepeäliikkeinen ja puheissaan järkevä.

Runonlaulajana miltei naisten parhaita.

Etsintäkuulutus yleiskäräjien pöytäkirjoissa kesällä 1656

Tapio Koivukarin Poltetun miehen tytär kertoo mielenkiintoisella tavalla noitavainojen  ajasta, joka levisi 1400-luvun lopulla Euroopassa uskonpuhdistuksen aikana. Uusimpien tutkimusten mukaan noin 50 000 ihmistä menetti henkensä ja heistä suurin osa oli naisia. 1600-luvulla noitavainot olivat levinneet Euroopan syrjäkolkkiin mm. Suomeen ja Islantiin, joissa valtaosa noidiksi syytetyistä oli miehiä. Kirjan lopussa on faktaa noituuteen liittyvistä asioista. Kirjan tarina kertoo noituuteen liittyvän hulluuden leviämisestä Islannissa ja sen ikävistä seurauksista. Oliko syytöksistä mahdollista selvitä ja millä tavoin, sekin selviää tarinasta. Lukuiloa historiallisen noitatarinan parissa.

Tapio Koivukari, Poltetun miehen tytär

Johnny Kniga 2018

s. 277
Historiallinen teos1600-luvulta

Tapio Koivukari: Unissasaarnaaja

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot, 27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja ja 16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla