Johanna Venho: Ensimmäinen nainen

Rakkaudesta puhun varovasti, avioliittoon en usko, mutta ystävyyden varaan rakennan. Ystävyyttä ei synny ilman tasaveroista antamista, ja koska minä joudun julkisuudessa olemaan sellainen lukittu lipas, minulla on ollut tarve uskoutua niille joihin tosiaan luotan. Muutamalle ihmiselle – niin, ja noille päiväkirjoille.

Johanna Venhon fiktiivinen teos Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Salome Kekkosesta os. Uinosta (1900-1974), joka oli kirjailija, tasavallan presidentti Urho Kekkosen puoliso ja kahden pojan äiti. Kirjailijaksi Sylvi Kekkonen ajautui kuin vahingossa, mutta hän piti kovasti kirjallisuudesta ja runoudesta ja vietti aikaansa mielellään kirjailijoiden parissa. Johanna Venho on koonnut kirjansa siten, että 66-vuotias Sylvi suree ystävänsä kirjailija Marja-Liisa Vartion kuolemaa ja pakenee suremaan kesämökille Katermaan. Siellä yksinäisyydessä on aikaa ajatella ystävyyttä ja muita vielä kipeämpiä asioita.

Luonnostelin savesta Sylvin kasvoja veistosta varten. Siihen tuli liian suuret silmät, ei näytä oikealta, lapsen mittasuhteet päässä. Vaivasin möykyksi ja aloitin uudestaan. Minähän olen hyvä muovaamaan lapsia, älkää kysykö miksi, ja Sylvissä on säilynyt samoja viivoja kuin lapsen päässä, katseessa reitti auki lapsuuteen. Mutta aikuisessa niin ohut iho ja värähtelevät piirteet nostattavat minussa lievää kuvotusta.

Kontrastina Sylvin herkkyydelle ja sairaalloisuudelle Johanna Venho on kirjoittanut toisen ystävän Essi Renvallin puhumaan omasta kuvanveistäjän työstään, sekä ystävyydestään Sylvin kanssa. Essi on yrittänyt tehdä vuosikausia patsasta Sylvistä, mutta hän ei onnistu saamaan sitä aikaiseksi.

Sylvi poti nivelreumaa ja oli monesti pitkiäkin aikoja hoidattamassa reumaansa. Miehensä uskottomuus ja siitä uutisointi oli varmasti raskasta Sylvin terveydelle ja uskon, että jopa pahensi sitä. Mielipahalla on vaikutusta terveyteen. Julkisuus oli myös vaikeaa Sylville. Urho Kekkonen ei paljon piitannut mitä hänestä kirjoitetaan ja uutisoidaan, mutta Sylvi välitti. Sylvistä on sanottu, että hän vaikutti temperamentikkaaseen puolisoonsa rauhoittavasti.

Sylvi Kekkonen oli kansan rakastama ensimmäinen nainen. Johanna Venhon kirjalla on siis hyvin valittu nimi, joka antaa hehkua Sylvin muistolle. Sylvi ei halunnut olla esillä, sen tekivät kyllä hänen miehensä seuraan päätyneet naiset. Jostakin syystä Sylvi ei eronnut, vaikka hänen miehensä salasuhteet kestivät vuosikausia. Eron pettäjämiehestään hän halusi vasta kuolemansa jälkeen, kun hän halusi päästä samaan hautaan siskonsa vierelle. Johanna Venho on kuvannut Sylvin Ensimmäinen nainen teoksessa juuri sellaisena kuin olen Sylvin kuvitellutkin, älykkäänä ja herkkänä ajattelijana ja luonnonystävänä.

Johanna Venho, Ensimmäinen nainen

Wsoy 2019

s. 257

Johanna Venho: Syntysanat