Kirjoja todella
ymmärtävät ihmiset ovat harvinaisia, vaikka moni sellaisina itseään pitääkin.
Viime mainitut on erityisen helppo tunnistaa – usein he esittäytyvät
”kirjaihmisiksi” astuessaan kauppaan ja tahtovat välttämättä kertoa
”rakastavansa kirjoja”. Heillä on t-paita tai kangaskassi, jonka iskulause
kertoo, miten valtavasti he mielestään rakastavat kirjoja, mutta varmimmin
heidät tunnistaa siitä, etteivät he koskaan, milloinkaan osta kirjoja.
Olen kerta kaikkisen myyty skotlantilaisen Shaun Bythellin kirjasta Elämäni kirjakauppiaana. Kirjan
varausmäärät kirjastossa olivat suuren suuret, joten olen malttanut odottaa
kirjaa monta kuukautta. Luin kirjan nopsaan tahtiin, sillä hain sen torstaina
kirjastosta, ja nyt on perjantai ja kirjoitan jo siitä bloggausta. Tietysti minun
olisi pitänyt ostaa kirja, niin Shaun Bythell olisi tyytyväinen tai ehkei
sittenkään, vaan kirja olisi pitänyt tilata hänen vanhojen kirjojen
myymälästään, niin hän ehkä voisi olla tyytyväinen. Shaun Bythell on
kirjoittanut siis päiväkirjamaisen kirjan omasta elämästään kirjakauppiaana
Skotlannissa, hyvin pienessä kyläpahasessa.
Lisää vuolasta
sadetta. Iäkäs asiakas kehui ikkunasomistusta erehdyttyään luulemaan pannuja,
kattiloita ja mukeja (jotka ovat ikkunassa keräämässä vuotokohdista valuvaa
vettä) keittotaitoaiheiseksi esillepanoksi.
Elämäni
kirjakauppiaana kertoo vuodesta 2014. Jokaiselle päivälle on merkitty
kuinka monta online-verkkotilausta on tullut ja kuinka monta kirjaa
kirjakaupasta on löytynyt kyseisiin tilauksiin. Bythellillä on mielenkiintoisia
apulaisia kirjakaupassaan. Varsinkin Nicky on hauska tyyppi. Nickyllä on oma
käsitys siitä, miten apulaisen hommia tehdään. Niitä ei suinkaan tehdä pomon
pillin mukaan, vaan käyttämällä omaa luovaa mielikuvitustaan, jota Nicky
käyttää muutenkin elämässään. Hänellä on tapana tuoda pomolleen joka perjantai
lähikauppiaan roskikseen heittämiä herkkuja.
Olen päässyt kirjassa
Any Human Heart kohtaan, jossa
Loganin poika päättää antaa bändinsä nimeksi Kuolleet Sielut ja Logan vastaa
nauramalla ja kertoo, että Nigolai Gogol kirjoitti samannimisen kirjan. Minulla
ei ollut aavistustakaan siitä, ja tunsin itseni yhtä tyhmäksi kuin Loganin
poika. Luen sen seuraavaksi.
Shaun Bythell on ahkera lukemaan kirjoja. Kun edellinen
kirja loppuu, seuraava kirja on jo odottamassa lukemista. Hän harrastaa
maastopyöräilyä ja kalastamista, joten ainakin hän saa kalaruokaa, sillä
kirjakaupan pitämisellä ei näytä kovin rikastuvan, koska asiakkaita käy tosi
harvoin. Talvisaikaan käy tosi vähän asiakkaita ja verkkotilauksiakin on vähän.
Kirjakauppias on ahkera ostamaan vanhoja kirjoja varsinkin kuolinpesiltä, ja
aika reippaasti hän maksaa vanhoista kirjoista. Takapihalla on puutarha, jota
kirjakauppias tykkää hoitaa ja jonne asiakkaat hinkuvat, mutta siellä on kyltti
yksityisalue. Se ei silti hidasta kaikkia asiakkaita.
Guardian listasi
”Maailman omituiset ja ihanat kirjakaupat”; me olemme taas numero 3. En tiedä,
kulkevatko tällaiset asiat aalloittain vai ovatko kirjakaupat tulossa takaisin
muotiin. Ehkä tähän vaikuttavat hipsterit ja heidän trendinsä tulla nähdyiksi
pikemmin vinyylien ja oikeiden kirjojen kuin iPodien ja Kindlyjen kera.
Nyt kyllä iski kauhea kaipuu pitää omaa vanhojen kirjojen
kirjakauppaa. Tykkäisin myös takapihan puutarhatöistä. Mikä kätevintä, niin
asua oman kirjakaupan yläkerrassa. Tunsin oloni muutenkin oikein kotoisaksi
takkatulen lämmössä The Book Shopissa. Skotlantilaiset ovat tunnetusti pihiä
kansaa ja sen huomaa kirjakaupan asiakkaista, jotka tinkaavat pienestäkin
summasta. Shaun Bythellillä on omat keinonsa näpäyttää asiakkaita, sillä hän
pitää suosittua facebook-sivustoa ja julkaisee youtube-videoita erikoisista
asiakkaistaan tai muista kirjakauppajutuista. Niihin lähemmin voit tutustua
tämän silkkaa kuivaa huumoria viljelevän teoksen sivuilla. Elämäni
kirjakauppiaana avaa ovensa skotlantilaiseen elämänmenoon ja ihmisiin,
yhteiskunnan kuohunnan vaikuttaessa hiljaisesti taustalla. Kirjat, kirjamessut,
kohtaamiset asiakkaiden ja kirjailijoiden kanssa ja selviytymistaistelu
työntekijöiden ja paikallisten ihmisten kanssa, näistä herkullisista aineksista
Shaun Bythell on kirjoittanut riemastuttavan kirjansa Elämäni kirjakauppiaana.
Shaun Bythell, Elämäni kirjakauppiaana *****
Suom. Jaana Kapari-Jatta
Kirjapaja 2019
s. 340
The Diary of a
Bookseller 2017
Minua alkoi myös kirjan luettuani houkuttaa oman kirjakaupan pitäminen, vaikkei se taloudellisesti kyllä varmasti ikinä olisi kannattavaa :-) Kirjassa on ihanaa skottihuumoria ja loistavat persoonat.
VastaaPoistaMutta muistetaan ne minimaalisen pienet kassatulot. Pelkkä kirjanmyynti ei riitä, vaan tarvitaan aika paljon luovaa toimintaa, jotta homman saa jotenkin pyörimään.
PoistaSkottihuumori ja loistavat persoonat ovat tämän kirjan positiivinen yllätys.