Hédi Fried: Bodrin tarina

Olin onnellinen lapsi onnellisessa kaupungissa. Sitten kuitenkin tapahtui asioita, joista ei ole helppo kertoa eikä helppo kuulla. Haluan silti kertoa ja toivon, että sinä kuuntelet.

Hédi Fried syntyi Romaniassa vuonna 1924. Hän menetti Auschwitzin keskitysleirillä vanhempansa ja sukunsa. Hän ja hänen pikkusiskonsa selvisivät noista kauhujen ajoista. Hän otti elämäntehtäväkseen kertoa mitä tuolloin tapahtui ja lastenkirjassa Bodrin tarina kerrotaan hänen lapsuutensa ajan tapahtumista. Hédi Fried menetys on hirveää lapselle. Hänelle jopa kerrottiin, että vanhempasi kaasutetaan kuoliaaksi juuri nyt vieressä olevassa kaasukammiossa. Savu vain pölisi piipusta ja haju oli hirveä.

Paras ystäväni oli Bodri, jolla oli pehmeä ruskea turkki. Pikkusiskoni mielestä Bodri oli hänen, mutta äiti sanoi, että Bodri oli meidän kaikkien koira. Bodri ja minä kuitenkin tiesimme, että se oli eniten minun.

Bodrin tarinan on kuvittanut kauniisti ruotsalainen kirjailija ja kuvataiteilija Stina Wirsén. Kuvitus on vanhahtava, mutta samalla erittäin herkkä ja sopii hienosti yhteen tarinan kanssa.

Kirjan alkusivulla on kuva Hédi Friedin lapsuuden perheestä. Kuvassa näkyy onnellinen perhe, johon kuului isä, äiti, ja kaksi tyttöä. Hédillä oli hyvä ystävä naapurissa ja he leikkivät yhdessä joka päivä koiriensa kanssa. Toinen tytöistä kävi sunnuntaisin kirkossa ja toinen synagogassa. Toinen oli juutalainen, toinen ei, ja tästä syntyi ongelmia, joiden johdosta heidän yhteiset leikkinsä lopetettiin, kun syttyi sota.

Kun ajattelin Bodria, sain voimia, ja kun muistelin entistä elämääni, jaksoin vielä hetken. Ajattelin Bodria kun minulla oli nälkä, ajattelin Bodria kun minua väsytti, ajattelin Bodria kun minulla oli ikävä äitiä ja isää. Näin kului monta päivää ja monta yötä.

Hédi Fried on ruotsalainen kirjailija ja psykologi. Vuonna 1945 toisen maailmansodan loppumisen jälkeen Punainen risti vei hänet ja hänen siskonsa Ruotsiin. Auschwitz oli Saksan keskitysleireistä suurin ja siellä tapettiin 1-1,5 miljoonaa ihmistä vuosina 1940-45. Suurin osa heistä oli juutalaisia. Myös poliittisia vankeja, sotavankeja, seksuaalisia vähemmistöjä, vammaisia ja romaneja tapettiin leirillä.

Hédi Fried pelkää vastaavanlaisten tapahtumien kehittyvän uudestaan, sillä oikeistodemokraatit ovat lisänneet koko ajan kannatustaan sekä Ruotsissa että muissa länsimaissa. Kirjailija on kulkenut 80-luvulta lähtien puhumassa kouluissa holokaustista ja siitä ajasta, kun hän oli siskonsa Livin kanssa keskitysleirillä. Bodrin tarina on herkkä ja koskettava tarina tuosta ikävästä aikakaudesta. Ei unohdeta holokaustia.

Hédi Fried, Bodrin tarina

kuvitus Stina Wirsén

suom. Sanna Manninen

Sitruuna 2020

s. 24

Historien om Bodri 2019

Lastenkirja