Jos siis tanssitaan, tanssittakoon huoneessa, jossa on runsaasti valoa ja tilaa ja joka on siisti ja puhdas ja älköön sallittako lattialle syleksimistä, kirkumista, huonoja puheita ja kiroilemista, tupakanpolttoa, hattu päässä olemista j.n.e. ja rajoitettakoon tanssin aika korkeintaan kahdeksi tunniksi, jona aikana tanssittaessa olisi saatava taiteellista musiikkia.
Marko Tikka ja Seija-Leena Nevala ovat paneutuneet tietokirjassaan Kielletyt leikit suomalaisen moraalin ja siveyden ylläpitoon ja samalla viranomaisten kieltoihin eli miten paritanssiminen on kielletty Suomessa vuosina 1888-1948. Tanssin ylenkatseella ja tanssin turmiollisella vaikutuksella on ollut vankat uskonnolliset taustat, kuten kirjasta sen voi havaita. Tanssiminen on ollut syntiä ja se on viekoitellut varsinkin nuoria naisia harrastamaan epäsiveellistä käytöstä ja esiaviollisia suhteita. Tanssin kieltämisellä päätettiin myös naisten kehosta. Tanssimisesta on Suomessa saanut sakkoja, vankeustuomioita ja pari tanssijaa on jopa ammuttu poliisin toimesta. Suurin osa näistä oli nuoria naisia.
Tanssiko Lempi ehkä ns. poskivalssia tai muuten metkukkaammin kuin muut? Mutta jos niinkin tapahtui, niin eikö silloin olisi pitänyt myöskin olla kavaljeeri, toinen kanssarikollinen, tuomita ainakin suunnilleen samaan rangaistukseen? Vai tanssiko Lempi Mylläri mahdollisesti yksintanssin, ja onko sellainen suurempi synti ja häpeä kuin kahdenpeli?
Kieltämättä kirja on kiehtovaa tietoa paritanssin historiasta Suomessa. Pohjoismaiden käytäntö tanssin suhteen on ollut samanlaista kuin Suomessa, samoin Saksassa. Englannissa ja Yhdysvalloissa tanssiminen ei ollut kiellettyä varsinkaan toisen maailmansodan aikana kuten Suomessa. Monissa Euroopan maissa harrastettiin muotitansseja sekä ylä- että alaluokissa. Oli tanssikouluja, tanssisaleja, tanssimusiikkilevyjä ja soittimia, joilla levyjä soitettiin, radioiden musiikkikanavat yleistyivät.
Tanssikielto on aivan mahdoton – ketä olisi siitäkin syytettävä. Tanssimattomia varmaankin, mutta eihän heidän ole pakko tanssia, vaikka se olisikin useille parasta piristystä sota-aikana. Saisi edes hetkittäin sodan masentavat mielialat mielestään.
Olen samaa mieltä yllä olevan lainauksen kanssa. Tietysti ihmiset pitivät salatansseja mm. nurkkatansseja, kun kukaan ei ollut näkemässä. Tanssittiin silloilla ja ulkosalla. Jotkut lainasivat omia kotejaan nuorten tanssimista varten. Tanssiminen on todella piristävää liikuntaa musiikin tahdissa. Nykyajan ihmisille olisi outoa ajatella, että tanssiminen kiellettäisiin kokonaan. Telkkarista on näkynyt suosittuja tanssiohjelmia niin kauan kuin muistan. Oma mieheni on entinen kilpatanssija, kilpatanssin tuomari ja opettaja. Kurinalaista urheilua, josta nostan hattua, sillä laji vaatii huippukuntoa, tekniikan osaamista ja esiintymisvarmuutta, musiikin rytmikin pitäisi hallita. Myös kilpatanssi oli kyseisinä vuosina kielletty Suomessa.
Tanssin kieltäminen ei estänyt suomalaisia tanssimasta, mutta se hidasti sitä. Ehkäpä kiellolla oli päinvastainen vaikutus. Tanssiminen luo iloa ja hyvää mieltä.
Marko Tikka ja Seija-Leena Nevala, Kielletyt leikit
Atena 2020
s. 237 + Viitteet 239-260
Tietokirja
Tanssin kieltämisen historia 1888-1948
Tieto-Finlandia 2020
Suuriitos tietoiskusta, leuat loksahtivat lukiessa, sillä tämä oli aivan uutta ja hurjaa minulle!! Pitäkööhän tässäkin paikkansa sen, jotta kaikki, mikä ei ole erikseen sallittu, on ehdottomasti kielletty...
VastaaPoistaTanssiminen on terapeuttista, innostavaa ja mahtavaa liikuntaa sekä saa terveen punan poskille. Kilpatanssijoille, joita on ilo ja hauskaa seurata hatunnosto täältäkin.. Tulokseen pääsemisen vaatimia tunteja on vaikea edes kuvitella.
Iloisiin tanssahtelemisiin;)
Tämä kirja oli ihan pakko lukea. Tanssin kieltämisen historia oli kiinnostavaa ja se miten rangaistukset kohdistettiin pelkästään naisiin oli tosi outoa.
PoistaTanssin iloa :)
Tämän haluaisin jossain vaiheessa lukea. Taitaa luterilaisuuden perinteellä olla näppinsä pelissä tässä asiassa... Tanssihan ei ahtaasti katsottuna ole hyödyllistä, ei ainakaan työn tekoa!
VastaaPoistaUskonto on aina seurannut naisten käyttäytymistä. Tanssivista naisista tuli moraalinvartijoiden mielestä huonoja naisia ja jopa prostituoituja. Suosittelen tätä tietokirjaa.
PoistaÄitini on ollut lähihoitajana vanhainkodissa jo 30 vuotta ja hän on kertonut tavanneensa useampia vanhuksia, jotka vielä vanhoinakin pitävät tanssimista sopimattomana. Kuinkakohan surullisia tarinoita sen eston taustalla on ollut :/
VastaaPoistaVoi miten surullista kuulla. Lasteni mummo, joka on jo yli 80v., on aina ollut kova tanssimaan. Nykyisin hän tanssii rollaattoritanssia, jota ohjaa palvelutalon toiminnanohjaaja. Noita tansseja löytyy myös Facebookista, joissa hän on mukana.
Poista