Banneri-luettelo

perjantai 24. maaliskuuta 2023

Kristina Carlson: Maan ääreen

 


Tilastot kertovat miten paljon murhamiehiä, karkotettuja, vankeja ja karanneita vankeja Siperiassa on. Yleensä murhamiehet tappavat toisiaan. Olot ovat sellaiset. Silti Nahodkan naiset kävelevät kadulla turvallisin mielin, ja monessa talossa on murhamies palvelijana niin kuin meillä Fedja.

Kristina Carlsonin teos Maan ääreen sai vuonna 1999 Finlandia kirjallisuuspalkinnon. Kirja kertoo lyhyesti henkilöistä, jotka lähtivät 1860-luvulla Siperiaan töihin. Tokihan siellä tarvittiin myös lääkäriä, kuten yllä olevassa lainauksessa Theodor Gantz mietiskelee aikaansa Siperiassa. 

Kirjan päähenkilö oli kuitenkin 25-vuotias  Lennart Falk, joka joutui eräänä iltana hakatuksi henkihieveriin. Theodor Gantz toimi Lennartin lääkärinä ja heidän välillään oli myös syvä ystävyys huolimatta isosta ikäerosta.

Maan ääreen teoksesta nousi esille 1860-1870-lukujen elämänmeno Venäjän keisarikunnan kaukaisimmassa nurkassa, Nahodkassa. Ilmeisesti Nahodkaan hakeutui henkilöitä, joiden elämä oli jollakin tavalla mennyt aiemmin vinksalleen. Mutta mihinkäs ihmiset pääsevät omista virheistään ja ongelmistaan. Jos oma käytös ei muutu, niin ongelmia on varmasti tiedossa jatkossakin. 

Lennart oli tuottanut ongelmia vanhemmilleen, eikä hän ymmärtänyt muuttaa käytöstään millään tavalla Nahodkassa kaukana vanhemmistaan. Äkkirikastuminen ja talon rakentaminen olivat nuoren miehen unelmia ja niillä oli tulenpalava kiire.

Elämä kantaa kuolemaa sylissään. Murha kantaa elämän merkitystä. Lasi viiniä! Minä elän ja tahdon elää. 

Kristina Carlsonin historiallinen teos Maan ääreen  vei kauas Siperiaan.

 

Kristina Carlson, Maan ääreen

Otava 1999, kolmas painos

s. 192

Historiallinen teos

Finlandia-palkinto 1999

Siperia

1860-70

2 kommenttia:

  1. Olipa mukava lukea arvio tästä kirjasta. Luin tämän joskus blogini alkuaikoina... sisällöstä en muista juuri mitään, mutta kirjan kaunis nimi jäi mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika. Kirjan juoni on vähän trillerimäinen. Päähenkilö makaa loukkaantuneena, sillä joku oli illan pimetessä pahoinpidellyt hänet. Kirjan lopusta sitten selvisi tarkemmin, miten kaikki oli käynyt ja kuka oli pahoinpitelijä. Siperia oli mainio paikka tapahtumille. Yleensähän sinne vietiin vangit, rikolliset ja äkkirikastumista toivovat, kuten päähenkilö.
      Pidän valtavasti Carlsonin tarinankerrontatyylistä. Olen lukenut häneltä myös William N. päiväkirjan.
      Jokke on innostanut lukemaan Finlandia-kirjoja haasteessaan.

      Poista