... hän hymyili minulle tule mukaan minä sanoin ja hän tuli mukaan ja hän nukahti ja sitten me puhuimme ja minä tein hänestä jotakin hän oli todella kaunis niin kaunis vain veri...
Saksalaisen Simone Buchholzin Revolverisydän aloitti syyttäjä Chastity Rileysta kertovan dekkarisarjan, josta on suomennettu jo neljä muuta dekkaria. En ymmärrä sitä miksi sarjan välistä on jätetty dekkareita pois ja seuraava suomennettu, nimeltään Krokotiiliyö, on sarjan kuudes dekkari. Tämä dekkarisarja ampaisi Revolverisydämen tummuudella ja oudoilla tapahtumilla heti suosikikseni.
Päähenkilö on rosoinen ja synkähkö syyttäjänä toimiva Chastity Riley, omissa oloissaan viihtyvä naishenkilö, joka vaikuttaisi olevan alkoholiin ja nuorehkoon naapuriinsa kallellaan. Lisäksi hänellä oli omituinen pyörtyilytaipumus, ehkäpä matalasta verensokerista tai unettomuudesta johtuva.
Puhelin soi. Se on Faller.
"Hyvää huomenta vanha mies", sanon.
"Paskamainen huomen", hän sanoo. "Missä olette, Chas?"
"Menossa Carlalle."
"Kahvia, hm?"
"Te sen tiedätte, mitä nainen tarvitsee, Faller", sanon.
Kirjan teksti on mustaa huumoria tulvillaan. Faller toimi mukana tutkintatiimin esimiehenä. Syyttäjälle ja Fallerille oli kehittynyt vuosien mittaan läheinen tapa kommunikoida, kuten ylhäällä olevasta lainauksesta käy selville. Tekstissä ei todellakaan lirkutella liikoja.
Kirjan tapahtumiin liittyivät uhrit, joita oli koristeltu oudoilla tavoilla. Tarinassa ei myöskään marssitettu esille useita eri tekijävaihtoehtoja, vaan tarina oli selvää pässinlihaa syyllisen/syyllisten osalta. Tapahtumat piti vain selvittää ja sitten suorittaa pidätys, mutta siihen tuli sitten mukaan muutama muuttuja.
Simone Buchholzin dekkaridebyytti Revolverisydän pamautti uuden sarjan vauhdikkaasti esille.
Simone Buchholz, Revolverisydän
suom. Anne Kilpi
Huippu 2019
s. 305
Revolverherz 2008
Dekkari
Chastity Riley-sarja 1. osa
Napakasti nakuttavaa ja sanakäänteillä ilottelevaa, herkullista tekstiä, joka ei turhiin jorinoihin taivu. Buchholzin näppärä sanaruletti riemastutti kuin myös Anne Kilven käännös. Uudenoloinen teos, joka oli silkka ilo lukea.
VastaaPoistaOlen varannut jo kolmannen suomennoksen. Kyllähän tämä sarja koukuttaa melken jokaisen lukijan, jolle ryyppäävä naissyyttäjä ei ole liikaa. Tupakkaa kuluu kirjassa myös niin paljon, että omiinkin keuhkoihin ihan koskee tuo sauhuttelu. Mutta silti kirjan huumori puri minuun kovasti ;)
PoistaMua ärsyttää tuo suomentamistyyyli, että ei ees järjestyksessä ja kaikkia suomenneta.
VastaaPoistaNiin muakin!
PoistaTupakkaa, kuinka paheellista! Kovin harvoin etsivät tai edes konnat tupruttelevat ainakaan enää telkkarissa, ja se on kovin epäuskottavaa mielestäni. Eiköhän nykykonnatkin polttele siinä missä ennenkin vanhaan.
VastaaPoistaTätä sarjaa en ole huomannut kirjastossa ollenkaan, ilmeisesti kaikki osat ovat kovasti lainassa koko ajan.
PoistaKirjoista tupakointi on tosiaan melkein kadonnut. Luen nyt kirjaa1990-luvun lopulta, ja siinä tosiaan poltetaan aika reippaastikin vielä. Siinä käytetään myös niitä sanoja, joita ei voi enää käyttää, ettei ole rasisti. Niin se maailma muuttuu.
Minä koukutuin ja nyt on jo kolmas kirja varauksessa.