Hän oli kooltaan yli keskimitan mutta jotenkin hintelärakenteinen mies. Kasvot olisivat kenties olleet kauniit ellei niillä aina olisi väreillyt synkkä ja tuskainen ilme.
Väinö Linnan (1920-1992) teos Musta rakkaus kertoi Paulin ja Marjatan rakkaustarinan kaikessa lyhykäisyydessään. Nuoret tapasivat toisensa, kun insinööriksi opiskeleva Pauli pysähtyi seuraamaan erään pihan tapahtumia kävelyretkellään. Muutakaan tekemistä hänellä ei ollut kesälomalllaan.
Pauli huomasi että tyttö oli hyvin miellyttävän näköinen, ja nähdessään tämän hämmennyksen hän arvasi itse olleensa sen syynä ja ehti jo tuntea mielihyvää sen johdosta.
Musta rakkaus on ilmestynyt jo vuonna 1948. Kirjan henkilöt elävät hyvin vaatimatonta elämää, suorastaan köyhyyttä, mikä oli tyypillistä sodan jälkeistä elämää. 18-vuotias Marjatta asui isänsä kanssa, ja heidän seinänaapurina asui leski viiden lapsensa kanssa. Leskellä lapsineen ei ollut aina edes ruokaa syödäkseen, joten Marjatan isä antoi välillä pyytämiään kaloja heille syötäväksi. Pauli oli myös orpo ja köyhä. Hän eli ja opiskeli sedältään saamalla lainalla.
Koska Pauli ja Marjatta kerran olivat lähteneet näköaloja katselemaan ohjasivat he askeleensa Pyynikille. Se oli kaupungin näköalapaikoista kuuluisin ja siitä syystä myös tavanomaisin, niin että Paulia sen tavanomaisuus jopa kiusasi. Ensi kerran hän oli pyytänyt tytön seuraansa, ja mitäs muuta kuin Pyynikille kävelemään.
Nuorten tutustuminen toisiinsa johti nopeasti kihlojen ostoon, jotka Marjatan isä maksoi, sillä nuorilla ei ollut rahaa. Paulin ajatukset kuitenkin pyörivät Marjatan puhtauden ympärillä. Ajatukset siitä, että oliko Marjatta ollut muiden miesten kanssa kiusasivat häntä, ja hän epäili hänelle naurettiin selän takana. Vainoharhaisuus ja sairaalloinen mustasukkaisuus leimahtivat Paulin ajatuksissa päälle, ja sen seuraukset olivat julmaa psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa, jotka lisääntyivät kirjan loppua kohti trillerimäisen kiihtyvällä tavalla.
Linnan Musta rakkaus teoksesta on tehty myös saman niminen Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1957, johon kirjailija teki elokuvakäsikirjoituksen. Tarinassa on niin paljon draamaa ja tunteita, että voin hyvin kuvitella elokuvan eri kohtauksia, joita sen ajan upeat näyttelijät Eeva-Kaarina Volanen ja Jussi Jurkka näyttelivät.
Väinö Linna kirjoitti unohtumattomia kirjoja, kuten Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla 1-3. Hän ei itse pitänyt Mustasta rakkaudesta, mutta kriitikot pitivät, ja kirja menestyi esikoiskirjaa paremmin. Siitä on tehty myös näytelmä elokuvan lisäksi.
Väinö Linnan Musta rakkaus kietoutui nuoren rakkauden ja mustasukkaisuuden ympärille.
Väinö Linna, Musta rakkaus
Wsoy 1986 neljäs painos
s. 177
Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948
Mustasukkaisuusdraama
Mukavaa, että nostit esiin tämän teoksen, joka kuten muutkin kirjailijan teokset on kestänyt hyvin aikaa ja joiden pariin tulee palattua aika ajoin yhä uudestaan, sillä niitä löytyy myös omasta hyllystä.
VastaaPoistaDraamaa ja tunteita riittää, joten kyllä teos toimii hyvin aikalaiskuvauksenakin näiden upeiden näyttelijöiden elokuvaversiona:)
Tämä kirja tuli esille kirjaston hakukenttään, kun pistin hakusanaksi sanan musta. Kirja sopii hyvin sekä Sadan vuoden lukuhaasteeseen että Helmet-haasteeseen. Kuyllähän Linnan tuotanto kiinnostaa. Linnallahan on tapana laittaa kirjoihinsa tamperelainen kotikatu, jolla hän itse asui. Teräväkatseista ajankuvaa ja yhteiskunnallista huono-osaisuuden kuvausta sodan jälkeiseltä ajalta. Mustasukkaisuudesta on tehty paljon kirjoja.
PoistaTähän voisi kyllä tutustua. Mielenkiintoista, että vanhan ajan mieskirjailija on tarttunut tähän aiheeseen. Tiesin kyllä, että Linna on tämännimisen kirjan kirjoittanut, mutta tuo sairas parisuhdedynamiikka aiheena tuli yllätyksenä.
VastaaPoistaMinäkin kiinnostuin kirjasta, kun siinä luki rakkaus. Kirjan nimi ja kansikuva jo kertovat mistä kirjassa kerrotaan. Mustasukkaisuudesta ja parisuhdedynamiikasta on kirjoitettu iät ja ajat ja tässä kirjassa sitten Linnan näkökulmasta aiheeseen. Loistavan terävää ajankuvausta ja tosiaan sen köyhyyden kuvausta, mitä suurin osa ihmisistä koki sodan jälkeen.
PoistaOlen ajatellut tämän lukemista, mutta en ole saanut toimeksi. Kiitos esitteleystä.
VastaaPoistaSuosittelen, jos haluat lukea vaikeasta parisuhteesta kirjan. Tämä kuvaa sitä, miten pakkoajatukset muuttuvat todella ikäviksi.
PoistaMustasukkaisuus on kamala tauti. Heti kun aloin lukea postaustasi muistin että näin tuon elokuvan niin kauan sitten että asuin vielä vanhempien luona. Muistelisin että väkivaltainen mies löi naista raivon vallassa silitysraudalla... vai uhkasiko vain? Olisi aivan hirveää olla mustasukkaisen kanssa suhteessa.
VastaaPoistaMustasukkaisuus oon kyllä hirveä tauti. Tässä kirjassa se saa lopulta karmaisevat muodot. Minulle tuli mieleen se psykiatri, joka tappoi vaimonsa viime vuonna. Siinäkin oli ilmeisesti kysymys mustasukkaisuudesta.
PoistaIkävää käytöstä tässä kirjassa oli. Linna on kuvannut hyvin päähenkilön mielen sisäistä sekavuutta.
Tämä alkoi kiinnostaa. Sairas, väkivaltainen parisuhde tuo mieleeni Maria Jotunin Huojuvan talon.
VastaaPoistaSuosittelen. Oli aika häijyä lukea tätä kirjaa tuon mustasukkaisuuden vuoksi, mutta siinä oli niin paljon myös muutakin, mikä teki lukukokemuksesta kiinnostavan esim. ajankuvat, miljööt , henkilöt.
PoistaOlen lukenut Huojuvan talon, jossa Jotuni kirjoitti ilmeisesti omaa avioliittoaan auki. Kirjahan julkaistiin vasta Jotunin kuoleman jälkeen. Hänen monesta novellistakin nousi esille mustasukkaisuus.
Minusta Mustassa rakkaudessa oli jopa dostojevskilaisia vaikutteita. Hurja kirja.
VastaaPoistaOn tosi hurja kirja. Itsekin yllätyin siitä, miten nopeasti tuo mustasukkaisuus leimahti ja paheni vaan.
Poista