Rakkaus käynnisti sinut kuin pullean kultakellon.
Kätilö läpsäytti jalkapohjiasi, ja kalju huutosi
valtasi paikkansa elementtien joukossa.
Yhdysvaltalaisen kirjailijan ja runoilijan Sylvia Plathin (1932-1963) runokirjaa, nimeltään Ariel: runoja, pidetään hänen pääteoksenaan yhdessä Lasikellon kanssa. Yllä oleva Aamulaulu runon alku kertoi mielestäni vauvan syntymästä.
Olen antanut asioiden lipsua, kolmikymmenvuotias rahtialus
roikkuu itsepintaisesti kiinni nimessäni ja osoitteessani.
(pari riviä runosta Tulppaanit)
Ariel julkaistiin vasta kirjailijan kuoleman jälkeen, mutta kirjaa ei julkaistu sellaisena kuin runoilija oli sen halunnut julkaista. Sylvia Plathin tytär Frieda Hughes on halunnut julkaista runot äitinsä tahdon mukaisesti ja kaikkine runoineen, sillä Plathin aviomies Ted Hughes oli poistanut runoja mielensä mukaisesti. Frieda Hughes kertoi jälkisanoissa enemmän runoista ja äitinsä tahdosta, sekä isänsä tekemistä muutoksista aiempiin käsikirjoituksiin.
Nyt olen hiljaa, kurkkuun asti
täynnä vihaa,
paksua, paksua.
En puhu.
Yllä oleva teksti on osa runosta Lesbos. Rakastan Sylvia Plathin runoja, enkä ole varmasti ainoa. Rakastuin nuorempana myös hänen Lasikellon aikaisempaan suomennokseen, joka oli nimeltään Lasikellon alla. Sylvia Plathin elämä oli taistelua mielenterveyden ja masennuksen kanssa, ja hän oli yrittänyt itsemurhaa ja ollut hoidossa. Runoista nousi esille mm. hänen kokemuksensa sairaudesta ja sen hoidosta. Sylvia Plath teki viimeisen itsemurhansa kolmikymppisenä, ja jätti valmiin runokäsikirjoituksensa Arielista kirjoituspöydälleen. Kirja sisälsi 40 runoa.
Se on melkein ohi.
Sylvia Plathin runokirja Ariel sisältää valtavan määrän tuskaa ja ahdistusta ja koskettavia runoja.
Sylvia Plath, Ariel: runoja
Suom. Anni Sumari
Siltala 2026
s. 96 + Frieda Hughesin jälkisanat 13s. + Sisältö
Ariel: The Restored Edition 2004
Englanninkielinen alkuteos Ariel 1965
Suomennos 1983 Kirsti Simonsuuri
Sylvia Plath: Lasikello
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti