Banneri-luettelo

maanantai 1. tammikuuta 2024

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa

 


Rakas äiti,

tänä yönä sinun pitää lähteä.

Kuolemastasi on vuosi, ja Tuonen tytti on tullut sinua hakemaan.

Vuoden ensimmäiseksi kirjaksi valikoitui vuoden 2023 Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittanut teos, Sirpa Kähkösen 36 uurnaa. Kirja oli minulle tosi vaikeaa luettavaa, sillä se kertoi Kähkösen ja hänen äitinsä vaikeasta suhteesta. Sitä toivoo aina, että lapsen ja vanhemman välit olisivat hyvät. Sirpa Kähkösen äidillä oli ongelmia, joista kerrottiin kirjassa romaanin keinoin. Kirjailija yrittää koota kaiken ikävyyden jälkeenkin jonkinlaista rauhaa heidän välilleen, mutta niitä ongelmia on ollut liikaa. 

Kun kuoltuasi soitin hautaustoimeen, minulle sanottiin, että pieneen perhehautaamme mahtuu yhteensä 36 uurnaa. Järkytyin. Miten se oli edes mahdollista! Sinunhan piti olla viimeinen, joka siihen hautaan lasketaan.

Kirjan nimi tuli siis perhehaudasta, johon mahtui yhteensä 36 uurnaa. Kirjailija on halunnut puhua äitinsä kanssa kirjan sivuilla, edes tämän viimeisen kerran, sillä puhuminen heidän välillään on ollut vaikeaa. Kirjan sivuilla käydään läpi syitä, jotka kulkevat läpi sukupolvien. Kirjan alanimenä on Väärässä olemisen historia. Kirjan luettuasi tiedät lähemmin, mitä väärässä oleminen kirjailijan suvussa merkitsee. Aika paljon hän on kirjoittanut suvun vaiheista kirjoissaan, joista myös Graniittimies on ollut Finlandia-ehdokkaana.

No, siis. Oli sellaisia aikoja Riitan kanssa, että muutaman päivän tai tunnin ajattelin enää jaksavani. Täytyihän sen näkyä. Minun nääntymiseni. 

Uhallakin, uhallakin, uhallakin! 

Minulle ette hullun kirjoja hanki! 

Minä kun tapan ihteni niin minusta pääsette. Etc.

Yllä olevasta lainauksesta näkee ensinnäkin kirjailijan oman väsymyksensä äitiinsä ja alempaa äidin puheet, joissa hän uhkaili perhettään hyvin usein humalassa. Äiti osasi olla inhottava myös selvinpäin. Voimakkaan luonteensa hän oli perinyt isältään, joka oli joutunut poliittisen vainon kohteeksi nuorempana ja oli vangittu moneksi vuodeksi. Vangitsemisen jälkeen oli joutunut sotimaan vuosikausia, joka myös oli jättänyt hermot kireälle. Perhe sai kärsiä isän väkivaltaisuudesta. Sota ja vankeus vaikuttivat moneen sukupolveen. Rauhaa kannattaa vaalia kaikin keinoin.

Äiti kulta, tällaista tämä meillä on aina ollut. Ensin sanoin, että tänä yönä sinun pitää lähteä. Sitten en enää halunnutkaan sitä, halusin, että jäisit; että puhuisimme kaikesta, että meistä vihdoin tulisi läheiset myös vähemmän kohtalokkaalla tavalla. Se oli ihan liikaa pyydetty, ymmärrän sen nyt, liikaa kuviteltu, odotettu, edellytetty. Nyt minä pelkään, että et lähdekkään.

Kirjan takakannessa puhutaan myös rakkaudesta, niin että kirja olisi rakkaudentunnustus kuolleelle äidille. Ehkä se on sitten myös sitä. Lähinnä lukukokemus Sirpa Kähkösen teoksesta 36 uurnaa avasi esille hyvin vaikean ihmissuhteen. 


Sirpa Kähkönen, 36 uurnaa

Siltala 2023

s. 267

Finlandia 2023

 

Sirpa Kähkönen: Graniittimies

Sirpa Kähkönen: Vihreä sali 


                Hyvää Uutta Vuotta!

 

4 kommenttia:

  1. Hyvää Uutta Vuotta myös sinulle Mai! Viime vuosi oli hyvä kirjavuosi, toivotaan että tästä vuodesta tulee yhtä antoisa. - Kähkösen kirja oli upea lukukokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli!
      Tämä vuosi on varmasti hieno kirjavuosi.
      Kun kuulin Finlandia-palkinnon lukijan Katariina Kaitueen lukevan tätä kirjaa ääneen, tiesin, että kirja kävisi luihin ja ytimiin, kaikkein syvimpiin tunteisiin ja muistoihin, ehkä niihin, joita haluaisi pitää siellä syvällä ja muistaa vain ne kivat asiat. Oman äidin kuolemasta on niin kauan, mutta edelleen haluaisin soittaa hänelle joka päivä, ja puhua vaikka kirjoista, joita olemme lukeneet.

      Poista
  2. Selitysten löytäminen auttaa antamaan anteeksi vaikealle läheiselle, mikä on eduksi omalle mielenrauhalle. Usein tämä selittely onnistuu vasta kuoleman jälkeen. Kähkönen on kirjoittanut upean runollisen teoksen oman surunsa kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kultaa muistot. Aika parantaa haavat. Hienoja sananlaskuja ja ne ovat niin hyviä. Joitakin muistoja ja haavoja ei pysty unohtamaan millään. Luulenpa, että kirjailijalla on niin kipeitä muistoja, monen sukupolen muistoja, joita kantaa mukanaan. Onneksi hänellä on hieno kyky ja taito kirjoittaa upeita tarinoita ja kertomuksia, käydä läpi mitä on tapahtunut ja miksi.
      Tämä kirja oli kipeän omakohtainen.

      Poista