Julia Kelly: Toisella silmällä

 



Julia Kellyn kirjassa ”Toisella silmällä” (2010) siirrymme Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin seuraamaan vauraissa oloissa elävän perheen elämää perheen tyttären Lucyn näkökulmasta. Kirjan alkuperäinen nimi on ”With my lazy eye” kertoo siitä, että Lucy, lempinimeltään Bunty, joutui elämään puolisokeana, koska häntä ei käytetty silmälääkärissä, eikä hän siten saanut likinäköönsä tarvittavia laseja. 21v. hän leikkautti silmänsä laserilla ja oppi näkemään maailman ihan eri näkökulmasta samaan aikaan, kun hänen isänsä makasi teho-osastolla.

Kirja alkaa, kun Lucy on 8-vuotias ja kertoo halustaan pitää tukassaan olevat täit, sillä hänestä on mukava, kun tukassa asuu jotakin ja ne kutittivat mukavasti kulmakarvoissa ja korvan ympärillä. Lucy kertoo myös miten kakka hypähteli laineissa, kun heidät nostettiin ylös vedestä kylvyssä. Lucy kertoo myös miten hänen oli pakko istua naama kiinni televisiossa, kun hän ei muuten nähnyt siitä mitään.

Kirja on humoristinen nuoren naisen kasvu- ja kehityskertomus vanhempien suurten odotusten keskellä, lasten on opiskeltava yliopistossa ja heidän on pärjättävä elämässä. Lucy sattuu vain olemaan sellainen tyyppi, jota ei koulunkäynti kiinnosta ilmeisesti siksi, että on puolisokea ja elämässä on muitakin kivoja vaihtoehtoja, kuin koulunkäyminen.

Isä madalsi vaatimustasoa ostoskassien pakkaamiseen, kun hän näki lukion ensimmäisen luokan todistukseni. Hän täryytti ärrää julistaessaan: ”Surrrkeaa” – en ollut koskaan ennen kuullut hänen tekevän niin. Olin siis erittäin pahassa pulassa ja minun olisi luultavasti viisainta ottaa pitkät.(ote kirjasta Toisella silmällä)

Lucyn isä olisi halunnut nuorena alkaa runoilijaksi, mutta jätti haaveet taakseen. Isä oli kuitenkin ylpeä, kun Lucy näytti hänelle novellinsa ja kehui sitä oivalliseksi. Ankaran isän kehut tuntuivat hyvältä. Lucy oli löytämässä oman uransa kirjoittajana.

Kirja on lämminhenkinen perhekuvaus ja Lucy kertoo omista tuntemuksista, peloista, kateudesta, iloista, haluista rehellisen hauskasti ja todentuntuisesti. Kirjan lopussa Lucy näkee hautausmaalla kauniin sudenkorennon, jota hän ei ennen leikkausta olisi nähnyt. Kirja oli kuin toukka, josta kuoriutui siipensä saanut sudenkorento, sudenkorento oli aikuinen Lucy.