Katja Oskamp: Hellersdorfin helmi

Katja Oskampin kirjalla on kaunis nimi ”Hellersdorfin helmi” (2011), joka tulee laitakaupungilla olevan kapakan nimestä. Kapakka on keskeinen tapahtumakenttä kirjan kuvioissa, sillä siellä kirjan päähenkilö kohtaa vanhan miehen, johon ihastuu ja jonka vuoksi ottaa eron aiemmasta miehestään teatterikriitikko Michasta. Kapakan asiakkaat ovat omalaatuisia, kapakka on heidän kantakuppila ja kaikki tuntevat toisensa. Naisen saapuminen sateisena iltana kapakkaan, tuo piristystä heidän kaikkien elämään.

Vanha mies pyytää naista tulemaan aina uudestaan kapakkaan ja joka kerta hänellä on uusi pyyntö, jonka nainen toteuttaa, tiukka hame, korsetti, sukat, jotka jättävät reiden paljasta pintaa näkyviin. Lopulta mies vie naisen asunnolleen ja tästä alkaa omituinen sadomasokistinen seksileikki miehen ja naisen välillä, josta mies kirjoittaa näytelmän, ja jonka nainen näkee oman miehensä kanssa teatterissa. Vanha mies on kirjailija.

Huolimatta siitä, että vanha mies on omituinen, kulkee kepin kanssa, kuulolaite on korvassa ja ulkomuoto muistuttaa lähinnä rekkakuskia, nainen ihastuu tähän huomattavasti vanhempaan mieheen ja muuttaa lopulta kerrostalon 21 kerrokseen tyttärensä Paulan kanssa, asuntoon, jossa harrasti seksiä miehen kanssa.

Kirjaa on omituista lukea, koska päähenkilön ja vanhan miehen nimiä ei mainita missään kirjan vaiheissa. Jossakin seksileikin vaiheissa nainen ajattelee miestä kourana, sillä miehen kädet ovat isot ja leveät. Kirjan vahvuus on tunnetilojen ja ajattelun kuvaus, miltä naisesta tuntuu, kun on sidottu patteriin ja mitä se mies tulee tekemään. Päästyään käsiraudoista ja patterista nainen muuttuu dominaksi, joka alistaa miestä korkokengät jalassa. Nainen muuttuu kirjassa hiljaisesta kotiäidistä seksistä nauttivaksi dominaksi, sekä ajatteluiltaan että teoiltaan. Ainoa, mikä säilyy samana, on naisen rakkaus pieneen tyttäreen Paulaan.

Kirjan takakannessa kerrotaan, että käsitys naisesta äitinä tai huorana kyseenalaistuu, sillä kertoja päättää olla sekä äiti että huora – ja löytää itsenäisyytensä yhdistämällä nämä kaksi roolia. Mielestäni kertoja ei alkanut missään vaiheessa huoraksi, sillä hän ei pyytänyt eikä hänelle maksettu seksistä. Huoramaisuus oli kaukana tästä kirjasta, eivät korsetit ja hameet tee ketään huoraksi, eikä oman aviomiehen pettäminenkään naista tee huoraksi. Kirjan nainen löysi itsestään uuden seksuaalisuuden, jota omasta tahdosta halusi toteuttaa käytännössä ja vain yhden miehen kanssa.

Kourat ojentuivat minua kohti ja muodostivat kaksi kuppia. Kädet pois! sähähdin. Mies totteli. Hengitys liikutti vatsaa ja hennonkarvaista rintaa. Kuinka kiltisti hän odotti, kuinka kauniisti hän makasi kynttilän pehmeässä valossa. Mutta se oli lumetta. Hänen kaatamisensa ei ollut yksinkertainen tehtävä. Minun piti olla huolellinen. Mies oli vaarallinen. Asetuin hänen päälleen ja upotin saappaat valkoisiin tyynyihin.