Lars Kepler: Paganini ja paholainen

Kun haluat lukea todella jännittävän kirjan, josta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita, lue Lars Keplerin Paganini ja paholainen ( 2010, suom. 2011). Nimi Paganini johtuu viuluista ja musiikista, joista kirjan sivuilla välillä nautitaan. Musiikki tuo kirjan väkivaltaisuuteen tiettyä pehmeyttä, kun tunnettu asekauppias tekee pahuutta ja sairaita tekoja, mutta nauttii antiikkiviulujen keräilystä ja klassisesta musiikista. Pahastakin voi poimia hyvän siemenen. Pahan kuolema ei kuitenkaan poista väkivaltaisuuksia, vaan saamme seurata niitä kirjan jatko-osassa Tulitodistaja, joka ilmestyy syyskuussa 2012.

Paganinin ja paholaisen pääosassa on suomalaissukuinen rikoskomisario Joona Linna, joka esiintyi jo Keplerin Hypnotisoijassa (2009, suom. 2010). Joona Linna potee migreenikohtauksia, joiden aikana hän menettää kehonsa hallinnan, mutta hän ei halua sekoittaa päätään lääkkeillä. Migreenikohtaukset tuovat poliisintyöhön omia jännitysmomentteja, kun vaaratilanteessa pitäisi toimia, mutta Linna on toimintakyvytön.

Kirjan väkivaltaisuudet on aiheuttanut valokuva. Kuva on asesopimustilaisuudesta, jossa nostetaan maljoja kaupoille. Kaupat eivät kestä päivänvaloa, joten kuva on vaarallinen. Kuva lähetetään nuorelle rauhanaktivistinaiselle, joka joutuu suunnattoman ajojahdin uhriksi. Kirjassa seurataan naisen pakenemista ja hänen perässä kulkijaa ”ongelmanratkaisijaa”. Ongelmanratkaisija ei kaihda kenenkään surmaamista, joten lukijalle on jännittäviä lukuhetkiä tiedossa.

Odotan seuraavaa Keplerin lukuelämystä innokkaasti. Disan ja Joonan suhde vaatii korjaustoimenpiteitä ja kirjan lopussa esitetty väite siitä, että miksi Joona teeskentelee, että hänen tyttärensä on kuollut, loi uusia tietoja mahdollisista aiheista, mitä seuraava kirja sisältää. Myös asekauppiaan poika on yksi tekijä, joka voi aiheuttaa joitakin vaaratilanteita seuraavassa kirjassa.

Lars Kepler, Paganini ja paholainen ****
suom. Elina Uotila
Tammi 2010