Milla Keränen: Sisilian ruusu

Useamman dekkarin jälkeen Milla Keräsen esikoiskirja Sisilian ruusu oli kuin raikas keväinen tuulahdus, joka puhalsi synkät murhamysteerit mielestäni kauas pois. Sisilian ruusu kertoo hieman omaperäisen tarinan nuoresta Rosaliasta. Rosalia kuvittelee tavanneensa enkelin luostarin puutarhassa ja rakastuu tähän tulisesti. Rosalia pyrkii tapaamaan enkeliään joka yö ja lopulta heistä tulee rakastavaiset. 

Tapahtumat sijoittuvat vuoden 1249 Palermoon. Rosalian perheen äiti on kuollut ja isä on keisarin virkamies. Vanhimpana lapsena Rosalian tulee huolehtia perheen nuoremmista lapsista ja osallistua talon töihin yhdessä palvelijoiden kanssa. Rosalia on onnekas, sillä isällä on varaa naittaa hänet ja sulhanenkin on jo katsottu valmiiksi. Rosalia on suostuvainen naimisiinmenoon, vaikka sulhanen on paljon vanhempi. Mutta enkelin tapaaminen muuttaa Rosalian suunnitelmat.

Milla Keränen on osannut Sisilian ruusussa kuvailla 1200-luvun Sisiliaa hyvin todentuntuisesti. Hän kuvaili Palermoa niin aidonoloisesti, että pystyin melkein näkemään kivillä päällystetyt kadut, kapeat kujat, eläväisen torin ja keisarin eläintarhan eläimineen. Ruokien ja hedelmien kuvailu sai ne melkein maistumaan suussani ja näkemään ne elävästi edessäni.

Sisilian ruusu on kaunis historiallinen rakkausromaani, josta puuttuvat väkivalta ja kidutukset, vaikka ympärillä olevissa maissa sodittiin. Ainoat haavat olivat Rosalian enkelillä, joita Rosalia hoiti hellyydellä. Annan kirjalle sympatiapisteet sen herkkyydestä ja hellästä rakkaustarinasta, jonka juoni voi yllättää lukijan. 

Milla Keränen, Sisilian ruusu ***
Gummerus 2012