Annamari Marttinen: Mitä ilman ei voi olla

Mitä ilman ei voi olla on täynnä vahvoja tunteita: ihastuminen, rakastuminen, salaaminen, pettäminen, valehteleminen, raivo ja petetyksi tulemisen tunne. Annamari Marttinen on luonut kuudennen kirjansa sivuille tulisen ja pelottavan kolmiodraaman, jonka loppua jännitin viimeiselle sivulle asti. Mitä saa aikaiseksi petetyksi tulleen ihmisen raivo, se selviää, kun lukija syventyy tämän melkein trillerimäisen kirjan juonikuvioihin, jossa on kolme osapuolta: mies, vaimo ja rakastajatar.

Mitä ilman ei voi olla alkoi siten, että Iiro tapasi Liljan ystävänsä näyttelyssä ja melkein ensisilmäyksellä he päättivät mennä sänkyyn yhdessä ja menivät parin tunnin sisällä. Tapaamisesta seurasi puolen vuoden romanssi ja salailukierre, sillä Iiro ei halunnut jäädä kiinni suhteesta, sillä kotona odottivat vaimo ja tytär. Lilja huomasi olevansa jälleen suhteessa naimisissa olevaan mieheen, joka ei ollut valmis parisuhteeseen hänen kanssaan. Oliko hän vain panopuu?

Kirja on jaettu kappaleisiin, joissa vuorottelevat kolmen päähenkilön ajatukset ja mietteet samoista tapahtumajaksoista. Kirjan alku oli huima ja kiihkeä intohimon jyllätessä Iiron ja Liljan välillä. Iiron kunto oli lujilla, koska hänen piti myös kotona yrittää esittää kiihkeää vaimolleen, joka onnistui, kun hän ajatteli rakastajatartaan. Kolmiodraama on kirjallisuuden lempilapsi, mistä aiheesta saa yleensä enemmän rakkauteen liittyviä tunteita esille, mutta tässä kirjassa ei hempeilty vaan hommat suoritettiin kuin rakennustyömaalla ja sen jälkeen heippa, mä soittelen. Rakastelut olivat suorittamisia hotelleissa, autonpenkeillä tai Liljan kotona pikapikaa kelloon katsomalla, kovaa ja vieläkin kovempaa.

Tietysti vaimo tietää ja vaistoaa, sillä miehen käytös muuttui. Mitä sitten tapahtui, lukekaa, sillä kirja on vahva ja kaikki henkilöt käsittelevät tapahtumia syvällisesti. Kirjaa lukiessa tuntui välillä, että se ei etene ja toivoin, että tapahtuisi jotakin, sillä oli raskasta lukea kolmen ihmisen ajatukset samoista tapahtumista, aivan kuin olisin ollut jossakin pysähtyneessä tilassa tai kuplassa ja tunsin pakokauhua ja ahdistusta, tästä on päästävä pois. Kolmiodraama on yleensä rankkaa ja kirja on rankka lukukokemus, mutta samalla se on huima kertomus intohimon jylläävästä voimasta, jolloin ihminen ei voi toimia normaalisti, sillä heräävä rakkaus on ihana tunne, jota ilman ei halua elää.

Annamari Marttinen, Mitä ilman ei voi olla ****
Tammi 2013

Annamari Marttinen: Vapaa
Annamari Marttinen: Törmäys

Kirjan on myös blokannut Annika K