Ulrika Kärnborg: Myrrha

Ruotsalainen Ulrika Kärnborg on pureutunut palvelijan ja yläluokkaisen isännän suhteeseen kirjassaan Myrrha (2009). Myrrha oli kreikkalaisen tragedian orjatar, joka puhutteli isäntäänsä Massaksi. Mies, Arthur, oli narsisti ja rakasti likaa, jonka vuoksi Myrrha, eli Hannah likasi itsensä, kulki miesten vanhoissa suurissa kengissä ja alensi itsensä piian asteelta alemmaksi Arthurin vuoksi, joka suretti varsinkin Hannahin sisaruksia.

Kirjan taustalta löytyy todellinen tarina 1800-luvulta englantilaisista Arthur Mundysta ja Hannah Cullwickista. Taustamateriaali löytyy kirjan takaa. Henkilöistä on kirjoitettu ainakin kaksi muuta teosta ja lisäksi taustamateriaalina on käytetty molempien henkilöiden päiväkirjoja ja runoja. Arthur otatti jostakin syystä satoja valokuvia työläisnaisista ja Hannahista likaisissa vaatteissa. Osa kuvista oli pornografisia. Arthur oli siis mieltynyt likaan ja likaisuuteen ja alempisäätyisiin naisiin. Hannahin ja Arthurin välille syntyi siis omalaatuinen suhde, joka ei ollut normaali parisuhde, vaan isännän ja orjattaren suhde. Suhde kesti kymmeniä vuosia ja loppui siihen, että Arthur lähetti Hannahin hermoparantolaan, sillä hän oli aloittanut suhteen Hannahin siskon Ellenin kanssa.

Hannah oli ilmeisesti perheen kasvattitytär, ylempisäätyisen naisen avioton lapsi, sillä hän oli erilainen ja erinäköinen kuin muut lapset. Lisäksi hän sai jonkin verran koulutusta ennen kuin hänen niin sanottu isänsä ajoi hänet piiaksi. Piian pestejä riitti sitten kymmeniksi vuosiksi, ja koko ajan Hannahin ja Arthurin suhde kesti, vaikka Arthur yritti miettiä ratkaisua tilanteeseen. Hannah tiesi Arthurin muista naisista, mutta Arthur oli merkinnyt hänet orjan kaulapannalla, jota Hannah piti kaulassaan mekon alla. Hannah omistautui jostakin syystä Arthurin roolileikkiin, vaikka kaipasi jotakin muuta, mutta vuodet kuluivat ja Hannah tyytyi rooliinsa.

Hannah meni valokuvaajalle Cecil Streetille. Valokuvaaja oli nimeltään James Stodart, ja Arthur oli käyttänyt Hannahia siellä vajaa vuosi sitten, ei kuvauttaakseen häntä vaan viedäkseen hänet katsomaan joitakin Stodartin ottamia epätavallisia kuvia. (…). Ensin Hannah ei ollut halunnut nähdä kuvia, mutta uteliaisuus oli lopulta voittanut, ja jonkin ajan kuluttua hän oli vastahakoisesti suostunut selaamaan albumeja Arthurin kanssa. Arthur oli vaikuttunut sekä huvittuneelta että järkyttyneeltä.

Hannah ajatteli maksaa Stodartille muotokuvista. Sitten hän lähettäisi kuvat Arthurille. Arthur saisi oppia, että Hannah osasi tehdä asioita omin päin. Sitä paitsi Hannah halusi muistuttaa Arthuria heidän sopimuksestaan.

Myrrha on erikoinen elämänkertatarina Arthurista ja Hannahista. Heidän suhteensa sijoittui 1800-luvulle ja heidän tarinaansa on voitu tarkastella heidän omista muistiinpanoistaan ja kirjeistään sekä valokuvista. Kirjan perusteella heistä kumpikaan ei ollut onnellinen suhteessa ja alkuajan huuman jälkeen ilmeisesti pelkästään roolileikki piti heidät yhdessä. Hannah oli kaunis nainen, jota miehet ihailivat, mutta silti hän pysyi Arthurin talutusnuorassa. Suhteen ilmitulo olisi ollut skandaali 1800-luvulla, joten Arthur teki kaikkensa, että kukaan ei saanut tietää Hannahista eikä valokuvista. Lukemalla kirjan luet kirjailijan mielikuvituksella kerrotun tarinan. Yleensä totuus on tarua ihmeellisempi. ***

Ulrika Kärnborg, Myrrha

Schilts 2009

suom. Katriina Huttunen

alkuteos Myrrha 2008

s. 459