Se kutitti minut sukavaksi naiseksi, työnsi kyrpänsä minuun ennen rippikesää Hetteen niliaitassa ja ryski niin että nauratti. Tykkäsin sen huohottavasta anelusta ja porontaljaan purruista parahduksista, jumalauta Irkku sulla on maailman ihanin. Lupasin tulla kylästämään jahka kiireiltäni kerkeäisin. Erottiin oivallisissa merkeissä, yhteisen salaisuuden ja tulevien hikisten pyhäpäivien merkeissä. Mutta sitten alkoi aamuisin tulla paha elämä.
Katja Kettu on mestarillinen tarinankertoja ja hänen uusimmassa teoksessa Yöperhosessa liikutaan nykyajassa ja sota-ajassa ja ajassa, jolloin kirjan yksi päähenkilöistä, suomalainen Irga oli maanpetturuudesta vankina Neuvostoliitossa. Alle 15-vuotias Irga oli rakastunut mieheen, joka houkutteli suomalaisia paremman leivän perään Neuvostoliittoon. Samoilla houkuttelureissuilla mies laittoi kätensä Irgan hameen alle ja muutakin. Irgasta tuli Suomen puolella petturi, koska odotti ryssän lasta. Pakoon päästäkseen hänen oli paettava Neuvostoliiton puolelle ja etsittävä lapsensa isä käsiinsä, mutta Irga ei enää kelvannut miehelle. Miehen kadottua Irga joutui raskaisiin kuulusteluihin.
Nuori Irga ei olisi selvinnyt hengissä raskaasta vankeusajasta ilman marilaisen Elenan apua. Elena eli Elna piti raskaanaolevan Irgan hengissä ja raahasi puolikuollutta tyttöä mukanaan. Jos ei jaksanut raahautua joukon mukana, jätettiin susille syötäväksi. Paljon ei luurangonlaihoissa vangeissa ollut syötävää susijoukoillekaan, mutta silti ne parveilivat rääsyläisten perässä.
- Älä välitä, Villilintu. Sua sisko vaivaa verenvähyys. Kun päästään täältä, lämmitän savusaunan koivuhaloilla ja laitan sulle yrteistä hauteet.
Ja vielä. - Me ollaan Komsomolin nuoria, silkkoja stahanovilaisia. Kyllä tästä nuori ihminen selviää, kun pidetään yhtä!
Eivätpä tytöt olisi arvanneet kuinka pitkä vankeusaika heitä odotti. Irgaa, joka oli poliittinen vanki, ei olisi päästetty koskaan vapaaksi ilman vankileirillä alkaneita tapahtumia. Elna ja hänen kihlattunsa saivat vapautuspaperit, mutta mitä tapahtui Irgalle? Irga oli rakastunut Elnan kihlattuun ja saanut lapsen hänen kanssaan. Tämä lapsi esitti kirjassa kiinnostavaa henkilöhahmoa. Irgan molemmat lapset vietiin pois vankileiriltä, mutta molemmat lapset etsivät häntä kiihkeästi omista syistään aikuisiässä. Myös Irgan lapsenlapsi saapui vuonna 2015 Venäjälle, mutta hän etsi sieltä isäänsä. Isänsä sijasta hän löysi jotakin muuta.
Kostja kumartuu ja heittää minut tamman selkään kevyesti kuin pikkutytön. Käsivarsien karva on auringosta vaalennut. Häpykumpuni painuu tiukasti säkää vasten, reidet tamman lämpimiin kylkiin. Olen ensimmäistä kertaa eläissäni ratsailla. Eikö se tavallaan ole samanlainen kuin Kostja, ei ymmärrä omaa voimaansa? Taputan valkon kaulaa varovasti. - Jaksaako se? Kostja nauraa. - Jos se haluaa. Hyvällä jalalla ollessaan.
Katja Ketun kahdessa ajassa liikkuvan kirjan tapahtumat ovat mielettömän ja raadollisen jännittäviä ja kirja on kokonaisuudessaan uskomattoman mielikuvitusrikas lukukokemus. Katja Ketun Kätilö on menestynyt hienosti sekä Suomessa että maailmalla ja nyt kirjasta tehty elokuva saa palkintoja ja kiitoksia. Molemmat kirjat ovat hyvin elokuvamaisia ja niiden yhteinen tekijä on kirjallinen kuvauksellisuus. Kirjojen tarinat pystyy näkemään ja aistimaan tekstistä, sillä teksti avaa uskomattomia kuvakulmia tarinoiden sisällöstä. Kiitokset kuvauksellisesta lukumatkasta Yöperhosen siivillä. Toivon huikeaa tähtisadetta Yöperhosen tarinalle.
Marilaisilla on uskomus, jonka mukaan ihmisellä on kolme sielua. Yksi sielu, ört, voi öisin liikkua yöperhosena.
Katja Kettu, Yöperhonen *****
WSOY 2015
s. 322
Kettu Katja: Kätilö
Mai, siehän olet ihan kirjan henken antautunut, kuten pitääkin. Kaikesta täysin samaa mieltä!
VastaaPoistaTämä kirja vei ja minä vikisin, enkä olisi halunnut lopettaa lukemista, Leena ;)
PoistaElämän kirjo, rakkaus, odotus, syntymä, kasvu, kehitys, rakkaus, viha, kuolema... kaikki tämä kiedottuna lääkkeisiin, yrtteihin, voiteisiin ja niiden avulla jaksettiin pimeydestä valoon ja takaisin. Kirja on hurjuutta ja elämänvoimaa täynnä :)
Tämä oli ensikosketukseni Katja Ketun kirjoihin, ja tykkäsin kovasti. Naisten selviytymistarina oli minulle yksi syksyn parhaista kotimaisista, ehdottomasti. Ja tosiaan, tästä saisi hienon elokuvan!
VastaaPoistaKävin eilen katsomassa Kätilön ja en ihmettele yhtään sen hienoja saavutuksia... mutta mutta kirja oli huomattavasti parempi.
PoistaYöperhonen on kirja, jota voin suositella monelle ensimmäiseksi kirjaksi, kun haluaa tutustua Katja Ketun teoksiin. Huikeita tarinoita kaikki :)
Kiva kun tykkäsit kirjasta ja sen kuvauksellisuudesta :)
Voi miten hienosti tästä kirjoitat, Mai! Ketun tektissä on juuri tuota mainitsemaasi kuvauksellisuutta, joka taipuu vaivatta myös elokuviksi.
VastaaPoistaHankin juuri Kätilön äänikirjana ja odotan pääseväni sen pariin lähiaikoina. Mielenkiintoista kuulla Ketun rikasta kieltä myös ääneen luettuna...
Kiitos Kaisa Reetta :) Kirja on niin hieno, että ei sitä voi muuta kuin ihailla :)
VastaaPoistaNiin, minä vain luin vihdoin Ketun Yöperhosen. Ja vakuutuin.
VastaaPoista