Milja Kaunisto: Luxus

"Hebért! Ranskan saastaisin löyhäsuu! Ja hänet te toivottaisitte avosylin tervetulleeksi Maison de Luxeen", Marianne huusi. "Jaques Hebért, pikku Marianne, jumaloi luksusta. Näkisit, millaisilla tavaroilla hänen kotinsa on sisustettu! Hän rakastaa kultaa, kuvakudoksia, silkkiä ja parfyymeja. Ja hänen vaimonsa on entinen nunna, herran tähden. Mies on täydellinen asiakas - himokas, rahakas, vulgääri nousukas. Ja valta - asemassa."

Ylläolevassa Milja Kauniston Luxus teoksen lainauksessa keskustellaan uuden korkealuokkaisen bordellin avaamisesta Pariisiin keskellä vallankumousta. Kuningas perheineen oli vangittu, aatelisten ja vastustajien päitä pudonnut giljotiinissa ja verta vuodatettu enemmän kuin tarpeeksi. Milja Kauniston tarinan keskeinen teema oli aatelisten vallan anastaminen, demokratia, mutta myös ahneus. Kirjan mukaan kaikki ahnetivat aatelisten valtaa, kultaa, kimallusta ja irstautta. Pariisin kaduilla valui veri virtanaan. Luxus aloitti Milja Kauniston Purppuragiljotiini-sarjan. Hänen aiempi Olavi Maununpoika-trilogia sisältää kirjat Synnintekijä, Kalmantanssi ja Piispansormus. Myös Olavi Maununpoika-sarjassa Pariisilla oli keskeinen miljöörooli.

Marie heräsi töminään ja kiljumiseen. Hän kavahti ylös ja löi päänsä kattolankkuun. Kuulosti siltä kuin alakerrassa olisi ollut lehmälauma ja huutava paimentyttö. Hetken kuunneltuaan Marie tajusi, että meneillään oli roolileikki porton ja asiakkaan välillä.

Kirjan päähenkilö Marie on piiloutunut bordelliin, sillä hän ei halua kokea miehensä kohtaloa. Mies oli kreivi ja Marie oli kreivitär, mutta nyt hän ei ollut mitään, hän oli köyhimmistä köyhin ja eli hyväsydämisten ihmisten armoilla. Isidore, pyövelin kisälli, pelasti Marien katuojasta ja Verlette, bordellin emäntä, antoi huoneen vuokralle. Marie kaipasi pehmeitä voiteita, silkkipukuja, hyvää ruokaa, lämpöä, kylpyjä, luksusta, sillä hän oli tottunut niihin. Nyt petikavereina olivat kirput ja luteet, ruokana kova olkileipä, juomana saastunut vesi. Ja ympärillä elävät ihmiset janosivat aatelisten verta.

"Ah. Pelkäänpä, että olen ollut väärässä suhteenne. Toivoa on, sillä ette ajele häpyänne. Se taas voi merkitä vain yhtä asiaa. Lapsekkaat kasvonne kätkevät paholaisen sielun. Paholaisen sielu on kuin kissan. Se ansaitsee toisen mahdollisuuden."

Marie kohtasi Pariisissa kuuluisan elostelijan ja kirjailijan, Markiisi de Saden. Markiisi oli juonittelujen mestari ja vallankumouksen ansiosta hän oli päässyt vankilasta ja mielisairaalasta, joissa oli viettänyt useamman vuoden. Nyt hän oli tekeytynyt vallankumousta ajavien poliitikkojen ystäväksi, mutta toisaalla hänellä oli neuvonantajia aatelisten joukossa. Markiisi oli luopunut arvonimestään, joten hän sai elää, kirjoittaa ja vieläpä aika hyvinvoivasti, mikä oli ylellisyyttä 1790-luvun Ranskassa. Markiisille ei ollut temppu eikä mikään kietoa Marie juonitteluidensa verkkoihin. Onneksi Isidore ja muut ystävät olivat Marien tukena.

"Kateelliset. Kateelliset, rakas kreivitär, ovat aina hirmuisimpia vallankumouksellisia. Kateus on kauhea synti, sillä se hämärtää kyvyn nähdä syntiä itsessä." 

Milja Kauniston Luxus antaa lukijalle rehevää kerrontaa, mielenkiintoisia ajankuvauksia, verisiä tapahtumia, jännitystä, kieroilua ja elävän kuvauksen tuon ajan naisten elämästä miesten vallan alla. Rousseau ja Voltaire olivat luoneet pohjaa vapaalle ihmiselle, mutta se ihminen oli mies. Vallankumouksen jälkeenkään naisella ei olisi mitään oikeuksia ilman miehen tai holhoojan lupaa. Mutta mielenkiintoista kyllä, kirjailija on kirjoittanut tuon ajan feministeistä, jotka ajoivat naisten asioita kirjoittamalla ja puhumalla niistä. Siitä kaunis kiitos kirjailijalle, sillä muuten en olisi kuullutkaan Théroigne de Méricourtista, Marie Gouzesta ja Olympe de Gougesta, 1700-luvun lopun naisasianaisista Ranskassa. Tämä kirja oli luksusta historiallisten kirjojen ystäville.  *****

"Minä elän."

Milja Kaunisto, Luxus
Gummerus 2016
s. 542

Kaunisto Milja:  Piispansormus; Kalmantanssi; Synnintekijä
Kirsin, Morren ja Ahmun bloggaukset Luxuksesta.