Kirja kutsui häntä pidemmälle, houkutteli kääntämään sivuja, edemmäs ja edemmäs, kunnes hän tajusi olevansa satimessa. Sanat kimpoilivat hänen aivoissaan ja iskivät sydänalaan yksi toisensa jälkeen.
Joku tai jotkut ovat ilkeitä kirjan päähenkilöä Catherinea kohtaan. Catherine löysi nimittäin kotoaan kirjan, jota luettuaan hän huomaa olevansa keskellä painajaista, sillä kirja kertoo hänen menneisyydestään, jonka hän on yrittänyt unohtaa. Menneisyyden salaisuudesta ei pitäisi tietää hänen lisäkseen kukaan muu. Mutta henkilö tai henkilöt pyrkivät pilaamaan Catherinen ja hänen läheistensä elämän kirjan avulla. Takana on kosto ja katkeruus, pahuus, joka tarttuu kiinni kuin iilimato ja imee hänestä kaiken. Lontoossa asuva Renée Knight osui kultasuoneen kirjoittaessaan hyytävän
esikoiskirjansa Kenenkään ei pitänyt tietää. Kirjaa on verrattu Gillian Flynnin Kilttiin tyttöön, ja todellakin tässä kirjassa on sitä samaa ilkeyttä ja
kataluutta, jopa tahallista pahansuopuutta, valehtelua, manipulointia ja
yleistä mustamaalausta kuin Kiltissä tytössä.
Hän on suojaton. Häntä katsotaan. He näkevät hänet, mutta hän ei näe heitä.
Catherine yrittää elää normaalisti, käydä töissä ja käyttäytyä kuten aina ennenkin, mutta se on mahdotonta, sillä pian pahuus leviää, sillä hänen miehensä saa kirjan ja raivostuu ja haluaa erota. Ilkeyden vain lisääntyessä poika saa facebookissa ystäväkseen samanikäisen valehenkilön, joka yllättäen alkaa lähetellä kuvia hänen äidistään. Catherine huomaa hänestä kertovien kirjojen olevan myynnissä lähellä olevissa kirjakaupoissa ja mustamaalauksen jatkuessa hänen työpaikalleen ilmestyy iso määrä kyseisiä kirjoja. Vainoaminen ei lopu tähän, sillä kirjan kirjoittajalla on pahemmat aikeet.
Häneen suunnattu viha on laimentamatonta. Se on vihaa, jollaista hän kuvittelee suunnattavan sadistisiin murhaajiin ja lasten hyväksikäyttäjiin, eikä hän ole kumpaakaan. Kirjoittaja on vääristänyt hänet joksikin inhottavaksi. Mustamaalannut hänet.
Renée Knightin Kenenkään ei pitänyt tietää oli huippuluokan jännityskirja. Kirjan tarinassa kertojina toimivat Catherine ja hänen vainoojansa. Mikä Catherinen salaisuus oli, se paljastuu vasta kirjan lopussa. Kirjan lopputapahtumat ovat todella yllättäviä, joten jännitystä riittää. Suosittelen. *****
Renée Knight, Kenenkään ei pitänyt tietää
suom. Arto Schroderus
Otava 2015
s. 318
Disclaimer 2015
Kristan bloggaus
Annikan bloggaus
Lukuneuvojan bloggaus
Tuijatan bloggaus
Susan bloggaus
Kuuttaren bloggaus
Kuulostaa tosi jännittävältä! Täytyy laittaa muistiin.
VastaaPoistaSuosittelen, jännitystä riittää ja lopussahan kaikki kääntyy aivan toisinpäin, kuten kunnon jännityskirjoissa tapahtuu ;)
PoistaTätä on luettu kovasti blogeissa. En ole saanut vielä käsiini. Vaikuttaa hyvälle!
VastaaPoistaTämä on tosi suosittu. Kirjakaupoissakin oli laitettu tosi näyttävästi esille iso määrä tätä kirjaa. Sain kahden viikon jokerilainalla kirjastosta, eli oikeaan aikaan oikeassa paikassa :)
PoistaTämän voisin kyllä lukea jännärin nälkääni, sellainenkin kun nykyään tulee säännöllisesti. Mitä enemmän lukee sitä nälkäisemmäksi tulee :D!
VastaaPoistaSama täällä. Dekkarit ovat aina kuuluneet lukusuunnitelmiin ja jos elämä potkii päähän, niin parasta terapiaa on, kun lukee hyvän jännityskirjan.
PoistaSuosittelen tätä, tämä on minusta parempi kuin Kiltti tyttö. Näinhän se on, että kun antaa jännäreille pikkusormen, ne vievät kohta enemmän ja enemmän...
Viimeinkin sain tämän käsiini. Renée Knightin Kenenkään ei pitänyt tietää koukutti minut mukaansa. Pidin kirjasta.
VastaaPoistaHyvä juttu. Uskoisin, että harva jää kylmäksi tällaisen jännityskirjan kanssa. Sama täällä, pidin kirjasta ja sen psykologisesta jännitteestä.
PoistaKaiken sen kamaluuden keskellä Catherinella oli yksi paikka, missä hänet hyväksyttiin, minua lukijana lohdutti todella paljon Catherinen lähentyminen kyseisen henkilön kanssa.