Kalle Lähde: Happotesti

Minä join hieman olutta vitutukseen. Se sitten muuttui vaimon puheissa ryyppyputkeksi. 

Kalle Lähteen omakohtainen esikoisteos Happotesti kertoo yksinomaan juomisesta ja sekakäytöstä ja sekakäyttäjän omista ajatuksista ja syistä juomiselle. Syitähän nyt riitti pilvin pimein esim. jos esimies kysyy, että onko sinulla ongelma tai myyjä kieltäytyy myymästä olutta päihtyneelle asiakkaalle. Eikä niitä loppujen lopuksi kaukaa tarvinut niitä syitä hakea, kunhan teki mieli olutta. Yksi ongelma kirjoittajalla oli, ei ollut rahaa, mutta vaimolla oli. Kirjoittaja siirsi surutta vaimon tililtä itselleen rahaa ja tietysti luotonantajilta, niitähän on nykyisin pilvin pimein auttamassa alkoholisteja ja peliriippuvaisia entistä syvemmälle suohon.

Viimekertainen krapula teki minut hulluksi mutta nyt olen parantunut. Jouduin voivottelemaan kolme päivää sohvalla sikiöasennossa. Vessan peilikin piti sutata partavaahdolla umpeen, ettei kurjuus olisi näkynyt.

Kalle Lähde on raitis alkoholisti ja toivon hänen pysyvän sellaisena, siis raittiina. Hän pistää itsensä todella jopa huvittavasti tai surkuhupaisesti esille alkoholistina. Alkoholistin ainoa ajatushan on juoda alkoholituotteita ja yrittää vältellä sivuvaikutuksia. Kirjan kuvioissa tuli selväksi millä tavoin pärjätään niiden masennusoireiden ja ylimääräisten kauhuolentojen kanssa, kun ryyppyputki on kestänyt tarpeeksi kauan. Kirjoittaja kävi 12. kertaa katkolla kirjassa, mutta ei ollut valmis lopettamaan. Hän yritti myös itsemurhaa, mutta selvisi. Kaikesta tästä Kalle Lähde kertoi itseironisesti satiirisella kirjoitustyylillään. Inhosin tätä kirjan juoppoa. Vaikka inhosin juoppoa, tiedän, että jokainen juoppo on ihminen ja siellä alkoholihuurujen, valehtelun, pettämisen, sikailun ja sekoilun alla on ihminen, joka ansaitsee raitistua ja jättää taakseen paskahousut, oksennukset ja kusiset vaatteet. Riittävästi juotuaan ihmisen pidätyskyky katoaa. Alkoholisti unohtaa myös syömisen, ehkä siksi, että oksennukset ovat kamalia, kun niissä on ruokaa mukana. Kirja on täynnä näitä oksennus, paskannus ja kusihousukohtauksia, joten joka ei pysty lukemaan ihmiseritteistä, älä lue tätä kirjaa.

Ozzy alkaa laulaa päässäni "If I close my eyes forever..." Pimeyden prinssi taitaa laulaa joukoilleen kärsivällisyyttä, pian minä olisin niiden.

Kirjan juopon vaimo oli pitkämielinen, mutta lopulta hänen voimansa loppuivat. Kirjasta voi lukea mitä tapahtui. Kirja loppui ennen raitistumista. Toivottavasti saamme lukea raitistumisesta. Onneksi kirjan parilla ei ollut lapsia. Uskon, että lapsille jää hirveät muistot alkoholisti-isästä. Sitä ei raitistuminen auta myöhäisemmällä iällä. Lapsen kauhu ja pelko, alkoholin ja niiden  eritteiden tuoksu, ne eivät unohdu. Alkoholi tuo mukana perheriitoja, jopa väkivaltaa ja kohteena voi olla koko perhe, ikävä kyllä. Olen aiemmin kirjoittanut omasta lasisesta lapsuudestani ja typeryydestä jonka tein, menin naimisiin ja tein lapsia alkoholistin kanssa. Omat murheeni olisi pitänyt riittää alkoholistiperheessä, nyt niitä ikäviä muistoja on lapsillanikin. Tämä kirja toi liian monta kipeää muistoa mieleeni.

Kalle Lähde, Happotesti ***
Otava 2016, toinen painos
s. 269


Kirsin bloggaus
Tuijatan bloggaus
Annikan bloggaus
Arjan bloggaus
Susan bloggaus
Taikan bloggaus
Jonnan bloggaus
Marja-Liisan bloggaus