Aivan näinä päivinä joki kukkii. Kukinnasta on povattu suurinta miesmuistiin. Ehkä juuri tällä hetkellä miljoonat sudenkorentomaiset hyönteiset alkavat kaivautua esiin rantatörmän liejusta, parveilevat kohta joen yllä kauniina kuin valtava pilvi lentäviä kukkasia, pariutuvat, munivat ja kuolevat sitten pois.
Kati Hiekkapellon kolmas Anna Fekete-sarjan dekkari Tumma on mielestäni sarjan paras teos. Kirjassa Annalla on kesäloma ja hän viettää sen Serbian unkarilaisalueella äitinsä luona. Äiti on palannut Suomen vuosien jälkeen takaisin Serbiaan, mutta Anna jäi Suomeen. Veli ei ole vielä päättänyt kummassa maassa asuu. Annan poliisi-isä kuoli, kun Anna oli pieni ja isoveli kuoli sodassa. Poliisityö ei jätä rauhaan kotikylässäkään, sillä Anna alkaa selvittää nuoren miehen kuolemaa, jota yritetään peitellä kaikin keinoin.
Paluumatkalla ryteikön läpi Annalla oli inhottava tunne, että joku seurasi häntä, katseli oksien takaa, tiesi, että hän oli käynyt tonkimassa paikan. Hän vilkuili taakseen, mutta ei nähnyt ketään.
Kati Hiekkapellon aiemmat sarjan dekkarit ovat Kolibri ja Suojattomat. Kaikissa kolmessa kirjassa on vahva maahanmuuttajateema. Tumma kertoo jo nimensä puolesta romaneista, mutta Hiekkapelto on poiminut kirjan kuvioihin myös pakolaisvirtaa ja pakolaisvastaisuutta, rajojen sulkemista, ihmissalakuljetuksia ym. päivänpolttavia teemoja. Osansa saavat myös oikeistopoliitikot ja skinit. Hiekkapellon dekkarit nostavat suomalaisen yhteiskunnan ja tässä kirjassa jopa Euroopan suurimman ongelman kirjan sivuille sujuvasti ja asiaankuuluvasti. Romaneja puhutellaan kirjassa mustalaisiksi ja heidän kohtalonsa ei pahemmin kiinnosta serbialaisia. Samoin pakolaisten surkea asema, mutta onneksi kirjailija kirjoittaa myös niistä lukuisista hyväntekijöistä, jotka auttavat romaneja ja pakolaisia.
Nainen passin kuvassa olisi hyvin saattanut olla hän. Saman ikäinen, samanlaiset tummat hiukset ja ruskeat silmät. Onneksi passikuvat eivät koskaan olleet kovin tarkkoja, ja hänen onnekseen tarkkuus ei näyttänyt kuuluvan myöskään tuon virkailijan ominaisuuksiin.
Kati Hiekkapelto, Tumma ****
Otava 2016
s. 300
Hiekkapelto Kati: Kolibri
Hiekkapelto Kati: Suojattomat
Kaisa V:n bloggaus
Annelin bloggaus
Mannilaisen bloggaus
Aloitin juuri lukemaan Tummaa ja ensiajatukseni on kirjan ajankohtaisuus pakolaisvirtoineen. Pidin Hiekkapellon aiemmista kirjoista ja odotan tältä paljon. Oli kiva lukea, että tämä oli mielestäsi sarjan paras kirja.
VastaaPoistaKiva juttu, käyn lukemassa sitten mitä mieltä olet kirjasta. Hiekkapelto parantaa kirja kirjalta näitä dekkareita ;)
PoistaOi, tämäkin oottaa lukulaitteella - ajattelin säästää dekkariviikolle! :) En ole lukenut Hiekkapellolta vielä mitään, joten tässä ennättäisi tutustua vaikka sarjan edellisiin osiinkin.
PoistaKaisa Reetta sinä et voi lukea Tummaa, sillä tämä on sarja ja aiemmat kannattaa lukea ensin, muuten et tiedä mitä tarkoittaa, kun puhutaan jostakin aiemmasta tapahtumasta. Lukuiloa :)
PoistaMikä dekkariviikko?
Vaikuttaa kiinnostavalta. Olen lukenut nuo Hiekkapellon aiemmat dekkarit ja tämäkin on lukulistalla, kunhan jossain vaiheessa saan käsiini.
VastaaPoistaKommentoin muuten erästä vanhempaa postaustasi, tosin anonyyminä. Ehkä kommentti on mennyt spammilaatikkoon tmv? Kannattaa ehkä kurkata sinne :)
Kommentoin siihen sinun edelliseen kommenttiin sähköpostilla, mutta en tiedä tuliko se sitten sulle. Luin kyllä sen, mutta arvelin, että et halua sitä julkaista.
PoistaKannattaa muuten lukea tämä kirja, sillä aika vahvasti kirjassa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, joten kirjalla on myös sanoma.
Pidin kovasti näkökulmasta, että tarina oli viety pois Suomesta. Pidin tarinasta. Mietin lukiessani kirjailijan taustaa, koska hän selvästi tunsi aiheen.
VastaaPoistaTämä on hyvin yhteiskunnallinen dekkari ja tiukasti tässä päivässä kiinni. Minä pidin myös siitä, että kirjassa oltiin Serbiassa.
PoistaHyvin tuot esille sen, että kirjassa pakolaisuus ja romanien syrjintä eivät tunnu mitenkään päälleliimatuilta tai väkisinväännetyiltä teemoilta, vaan liittyvät tarinaan sujuvasti ja asiaankuuluvasti, niin kuin kirjoitat.
VastaaPoistaMinusta on hyvä juttu, että Hiekkapelto on ottanut kirjansa päähenkilöksi maahanmuuttajataustaisen Annan ja siten maahanmuutto on koko ajan läsnä näissä dekkareissa. Aihe on ajankohtainen. Näin maahanmuuttajien kotoutuminen yhteiskuntaan sujuu, kun he opiskelevat ja tekevät työtä Suomessa. Sitten taas he, jotka eivät kotoudu, palaavat takaisin kotimaahansa, kuten kirjassa Annan äiti ja veli ovat palanneet Serbiaan.
Poista