W. G. Sebald: Merkintöjä Korsikasta

Viime vuoden syyskuussa, viettäessäni kahden viikon lomaa Korsikan saarella, matkustin sinisellä bussilla saaren länsirantaa alas Ajaccioon tarkoituksena tutustua tähän kaupunkiin, josta en tiennyt mitään muuta kuin sen, että keisari Napoleon oli syntynyt siellä.

Saksalaissyntyisen W. G. Sebaldin (1944-2001) novelliteos Merkintöjä Korsikasta sisältää neljä kertomusta:  Pieni retki Ajaccioon, Campo Santo, Alpit meressä ja La cour de l´ancienne école. Teos on julkaistu postuumisti kirjailijan kuoleman jälkeen. Kirjailijalla oli aikomus kirjoittaa kokonainen Korsika-aiheinen teos ja nämä neljä tekstiä ovat teokseen kuuluvia, viimeistelemättömiä, mutta laadukkaita päiväkirjamaisia kirjoituksia.

Pieni retki Ajaccioon kertoo vierailusta kaupunkiin, joka oli kuuluisa Napoleonin syntymäkaupunki. Matkaan kuului vierailu Feschin museossa. Kirjailija kuvailee museon maalauksia upeasti ja aivan kuin olisi mukana katselemassa tauluja, joista hän ihaili eniten 1600-luvulla eläneen Pietro Paolinin maalausta äidistä ja tyttärestä. Museossa oli myös Napoleonin muistoesineitä ja pyhäinjäännöksiä mm. lukuisa joukko vuolukivestä ja norsunluusta tehtyjä veistoksia keisarista. Palattuaan hotelliinsa kirjailija huomasi hotellin henkilökunnassa huomattavaa yhdennäköisyyttä Napoleonin kanssa.

Campo Santo kertoo kirjailijan päivästä Pianassa, jossa hän kulki kävellen katsomassa maisemia ja tuli lopulta paikalliselle hautausmaalle. Haudan kunnosta ja hierarkiasta sekä hautojen ulkonäöstä kirjailija sai jopa yhteiskunnallisia ajatuksia sisältäen hiukan mustaa huumoria.

Näin siis myös Pianassa, missä vielä vähän aikaa sitten oli oikeastaan vain köyhiä ja vielä köyhempiä ihmisiä, hautausmaa aivan suurten kaupunkien nekropolien tavoin kuvastaa maallisen omaisuuden jakautumiseen perustuvaa yhteiskunnallista hierarkiaa ja kaikkia sen asteita. Valtavimmat kivet pyöritetään yleensä rikkaiden haudoille, sillä etenkin heidän kohdallaan on syytä pelätä, etteivät he suo jäkeläisilleen näiden perintöosaa vaan pyrkivät hakemaan omansa takaisin.

Alpit meressä on historiallista pohdintaa siitä minkälainen Korsikan kasvusto on aiemmin ollut, sillä se on ollut korkeiden puiden peittämä saari, joten muutakin kasvustoa on ollut. Ei ole enää, sillä valtavat metsät oli hakattu paljaiksi jo ajanlaskumme alkuun mennessä. Muutama metsä oli säilynyt, joissa kasvoi Saksanpihtaa, keskiajalla Korsikan yleisintä puulajia.

La cour de láncienne école oli kahden ja puolen sivun mittainen ja sisälsi kuvan. Kirjailija oli saanut kuvan ja siitä oli pyydetty kirjoittamaan jotakin. Tämä teksti on selvästi jäänyt kesken, mutta ilmeisesti kunnioituksesta kirjailijaa kohtaan haluttu säilyttää mukana. 

Viihdyin todella hyvin Sebaldin mukana Korsikassa ja hän sai matkustusintoni syttymään. Mikä ettei matka Korsikalle, jonka maaperällä syntyi eräs aikamme merkkihenkilöistä, sotaisa Napoleon Bonabarte.

W. G. Sebald, Merkintöjä Korsikasta ****
suom. Oili Suominen
Tammen Keltainen kirjasto 2016
s. 69
Alkuperäiset saksankieliset tekstit:
Kleine Exkursion nach Ajaccio
Campo Santo
Die Alpen im Meer
La cour de láncienne école

Osallistun kirjalla Ompun Novellihaasteeseen.