Thomas Rydahl: Erakko

Nyt tulevat tähdet, ne ovat aina olleet siellä mutta saavuttavat hänet nyt. Ensin hän näkee pienet pisteet, sitten tähtimerkit ja Orionin vyön ja galaksin, kuin vanhanaikaiset reikäkortit tuomassa viestiä alkuräjähdyksestä. Jo seitsemäntoista vuotta ja yhdeksän kuukautta täällä.

Tanskalaisen kirjailijan Thomas Rydahlin jännityskirja Erakko alkaa uuden vuoden aattoillasta. Kirjan päähenkilö, ikääntynyt, erakkomainen taksinkuljettaja, tanskalainen Erhard, miettii elämäänsä, josta hän on viettänyt Kanariansaarilla seitsemäntoista vuotta. Erakko aloitti Erhard Jørgensen-rikosromaanisarjan ja sen itsenäinen toinen osa De Savnede ilmestyi Tanskassa vuonna 2016. Kuten kansikuvasta näkyy, Erakko sai Lasiavain-palkinnon vuonna 2015 vuoden parhaasta pohjoismaisesta rikosromaanista. Tanskassa kirja on saanut vuoden parhaimman esikoisromaanin ja parhaan rikosromaanin palkinnot. Erakko on kaukana tavanomaisesta rikosromaanista ja rikosten ratkojana taksinkuljettaja Erhard on aika kömpelö ja hidasliikkeinen. Tapahtumilla ei ole mitään kiirettä ja lumumba maistuu kuuman auringon alla. Taskussaan Erhard kuljettaa jotain, jonka hän löysi eräältä ns. kolaripaikalta. Erhard on muutenkin mielenkiintoinen kirjahahmo, sillä hän kuulee äänettömien ja kuolleiden puheet.

Kuva on suuri ja mustavalkoinen. Se on varmasti otettu värillisenä, mutta siinä ei ole värejä, vaan vain harmaan eri sävyjä, ehkä ruskeaa, ehkä häivähdys vihreää. Kauhea sietämätön kuva. Siinä on vinottain suuri nelikulmio, jolle neljä ympärille asetettua vaaleanharmaata viiriä antavat syvyyttä. Ja neliön keskellä kuin näkymättömän munankuoren ympäröimänä on ihminen.

Erhard juhli ystäväpariskunnan kanssa ja he tulivat rannalle katsomaan ukkossään loistavaa salamointia, kun huomasivat poliisit ja uuden auton hylättynä hiekkarannalta. Myöhemmin Erhard sai selville, että autossa oli kuollut poika ja hän päätti ratkaista kuolleen pojan arvoituksen. Ongelmia oli riittävästi tässä mysteerihommassa. Lisäongelmia tuotti kännykät ja tietokoneet, joita Erhard ei ollut opetellut käyttämään, mutta nyt oli pakko. Mikä ajoi Erhardia tutkimaan tätä ongelmaa, oliko se ehkä poliisien piittaamattomuus asiaa kohtaan. Oliko syynä ehkä valheet, jotka levitettiin asiasta? Vai oliko syynä äiti, joka paljastui maksetuksi syylliseksi? Mihin joutui ystävä, joka oli mukana rannalla? Miksi Erhardia yritettiin lavastaa syylliseksi erinäisiin rikoksiin? Kuka ohjaili Erhardin toimintaa? 

Tiesin, ettet sotkeudu sellaiseen. Ethän sinä ole mikään poliisi.

Kanarian saaret on pieni paikka, joten kaikki asukkaat tiesivät mitä Erhard puuhaili. Varsinkin poliisit olivat kiinnostuneita Erhardin liikkeistä. Erakko selvitti rikoksen ja siinä samassa moni muukin asia paljastui. Ehkä se mitä Erhard toivoi Uuden Vuoden aattona jäi toteutumatta, mutta toivossa on hyvä elää. Kirja on erilainen kuin mihin dekkarinlukijat ovat tottuneet. Juonia ja kiperiä tilanteita on sopivasti. Ajattelua ja pohdintaa, sitä on rutkasti enemmän. Erakko on rouheva ja hitaasti etenevä, mutta erilaisuutensa ansiosta ottaa karhean paikkansa jännityskirjallisuuden ehkäpä uudenlaisen genren suunnannäyttäjänä.

Thoma Rydahk, Erakko ***
suom.Salla Korpela
Minerva  2016
s. 484
Eremitten 2014

Leena Lumin bloggaus
Takkutukan bloggaus