Armoa.
Ransom Riggsin teos Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille mykisti minut kekseliäisyydellään. Nyt olen lukenut sarjan toisen kirjan Kolkko kaupunki ja tässä kirjassa tahti vain kiihtyi. Jokainen, joka on lukenut ensimmäisen kirjan, muistaa mihin kohtaan ensimmäinen kirja päättyi. Sitä en nyt spoilaa tässä, mutta tämän toisen kirjan alusta voin kertoa sen, että eriskummalliset lapset ovat pakomatkalla. Aika on toisen maailmansodan aikaa ja lentokoneet käyvät taistelua ilmaherruudesta Englannin yläpuolella ja sukellusveneet ja taistelulaivat sotilaineen käyvät taistelua veden herruudesta. Näihin liittyy vielä eriskummallisen maailman valtataistelu, joka on niin uskomatonta, että toivon kirjoille paljon lukijoita. Kirjan fantasia on sanoinkuvaamattoman eriskummallista ja outoa, kuten kirjan henkilöt ja olennot, muodonmuuttajat ja hirviöt ja tietysti eriskummalliset eläimet.
Ja sillä tavalla me pikkuhiljaa etenimme kohti maata sumun jahdatessa meitä hellittämättä, haroessa meitä pitkillä harmailla kärhillään kuin aavesormilla, jotka yrittivät vetää meitä takaisin.
Kirjojen päähenkilö on Jacob Portman, amerikkalainen nuori poika, joka tuli isänsä kanssa viettämään lomaa Britteihin, Cairnholmin lumotulle saarelle. Hän tunsi yhteenkuuluvuutta isoisän kanssa, mutta isoisä kuoli yllättäen. Jacob oli tutustunut isoisän kirjeenvaihtoon ja tavaroihin ja oli lukenut, että isoisä oli ollut nuorena saarella. Saarella Jacob tutustui neiti Peregrinen eriskummallisiin lapsiin, ja kun on nuori ja tunteet, niin hän rakastui Emma nimiseen tyttöön. Emma oli aika tulinen luonteeltaan. Jokaisella lapsella oli oma erityinen piirre, joka teki hänestä eriskummallisen. Jacobillakin oli sellainen piirre ja vasta toisen kirjan lopussa lukijoille selviää Jacobin huimat taidot ja kyvyt. Masentuneesta ja koulukiusatusta nörttipojasta tuli eriskummallisen maailman sankari.
En ollut kysynyt, missä vuodessa me olimme - 1492? 1750? - mutta eläimet tuskin edes piittasivat mokomasta. Tämä oli turvapaikka kaukana ihmisten maailmasta, ja ainoastaan ihmisten maailmassa vuosiluvuilla oli merkitystä.
Kolkossa kaupungissa eriskummallisten lasten on pelastettava eräs henkilö. Lasten on kuljetettava mukana tätä henkilöä, joka on muuttuneessa hahmossa. Jos apua ei saada ajoissa, henkilö jää ikuiseksi ajaksi muuttuneeseen hahmoonsa ja menettää kykynsä. Aikaa on muutama päivä ja eriskummallisen maailman viholliset ovat koko ajan kannoilla. Miten lopussa käy, sen sanoisin olevan todella onnistunut koukutus seuraavaan kirjaan. Ransom Riggs, olet kirjoittanut huimaavan jännittävät kirjat. Lisäksi kirjoissa on vanhoja kuvia eriskummallisista ihmisistä, joka tekee lukemisesta vielä myyttisempää ja salaperäisen outoa. Tulet tutustumaan aikamatkailuun, jos uskallat mukaan fantasiaseikkailuun.
Ransom Riggs, Kolkko kaupunki *****
suom. Kaisa Kattelus *****
S&S 2016
s. 391 + runsaasti vanhoja kuvia
Hollow City 2014
Fantasia/Scifi
Aikamatkailussa mukana Krista, Villis ja Mustesiipinen tyttö
Minullakin tuo on kirjalukupinossa. Sen lukeminen kiinnostaa kovasti.
VastaaPoistaOnhan tämä vauhdikas kirjasarja. Toisessa osassa tapahtuu paljon enemmän kuin ensimmäisessä.
PoistaEnsimmäinen osa oli ainakin hyvä ja odotan totta kai tämän lukemista. Nuo kuvat ovat todella kiva lisä ja luovat jonkinlaista todentuntua.
VastaaPoistaTykkäsin tosi paljon kuvista. Joskus itsekin katsellut vanhoja kuvia, eriskummallisia ja outoja. Sopivat kirjan teemaan. Kirja on myös sidottu hauskasti.
PoistaAloittelin kirjaa vastikään, ja olen tykännyt. Ensimmäisen osan tapahtumat tosin ovat harmillisen huonosti muistissani, mutta olen sentään joten kuten päässyt kirjan tapahtumiin mukaan. Aika erikoisia nämä Peregrine-kirjat, jo ulkoasunsakin puolesta. Hienoa, että saatiin suomennos tästä toisestakin osasta.
VastaaPoistaMinä luin enssimmäisen osan viime vuonna, joten hyvin oli muistissa. Jos sarjan kirjat julkaistaan useamman vuoden välein, niin pakostakin siihen tulee sellainen hankaluus muistaa.
PoistaMinä luin Harry Pottereita viisi yhteensoittoon ja sitten piti odottaa tuskastuttavan kauan seuraavia. Sama oli Diana Gabaldonin kirjoissa. Luin ensimmäiset neljä ja sitten tuskalliset odotukset.
Minä tykkään peregrine-kirjoista juuri niiden erikoisuuden takia, outoa, mystistä, erityistä, monta aikaa päällekäin. Siinäpä on filosofista pohdintaa, kun miettii aikaa, sillä aika on väin tämä hetki, vai miten se oli ;)
Tykkäsin ekasta osasta ja tää toinen meni heti varaukseen.
VastaaPoistaUskon sen. Kirjat vievät mielettömän kekseliääseen maailmaan.
PoistaMinä odotin taannoin kovasti Riggsin ekaa kirjaa nähtyäni siitä kirjatrailerin ja luettuani Riggsin blogia. Kun kirja sitten ilmestyi ja luin sen, niin pettymys kyllä oli valtava. Odottelin kai liikoja ja siksi putosin korkealta. Ei sitten kiinnostanut näitä jatkojakaan lukea (kirjoja on tähän mennessä julkaistu kolme osaa).
VastaaPoistaKirjat ovat kyllä visuaalisesti upeita. Olen lehteillyt jatko-osia kaupassa :D
Nämä kirjat koskettivat minun fantasianälkääni, jotain satujen, Taru sormusten herrasta ja Harry Pottereiden välimaastoa. Olen täysin myyty.
PoistaKun tapaa sellaisia ihmisiä, jotka ovat eriskummallisia oikeassa elämässä ja heillä on kuitenkin kykyjä elää täysipainoista ja rikasta elämää, tulee sellainen olo, että mahtavaa, että joku kirjoittaa näin upeasti eriskummallisuudesta, joka on kyky ja taito sekä lahjakkuus.
Kolkko kaupunki on vieläkin hienompi kuin ensimmäinen osa. Hatunnosto uskallukselle ylittää tavallinen kirjansidonta.